24.3.2010

VANTAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 17.6.2009

Kantaja
B

Vastaaja
A Oy

Kuultavat
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin Työttömyyskassa
Työttömyysvakuutusrahasto

Asia
Työsuhteen irtisanominen/purkaminen

KANNE

Kantaja on vaatinut, että käräjäoikeus velvoittaa vastaajan suorittamaan hänelle

1. työajan lyhennysvapaakorvausta ajalta 1.1. - 31.12.2005 (11,36 e x 8 h x 5 pv) yhteensä 454,40 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2007 lukien;

2. lyhennysvapaakorvausta ajalta 1.1. - 31.12.2006 (11,36 e x 8 h x 8 pv) yhteensä 727,04 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2008 lukien;

3. lyhennysvapaakorvausta ajalta 1.1.2007 - 18.8.2008 (11,36 e x 8 h x 16 pv) yhteensä 1.454,08 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 18.9.2008 lukien;

4. ajalta 5.9. - 31.12.2004 kertyneistä lyhennysvapaista maksetulle korvaukselle korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista korkoa ajalta 1.1.2006 - 18.9.2008 yhteensä 151,99 euroa;

5. ajalta 1.1. - 31.12.2005 kertyneistä lyhennysvapaista maksetulle lyhennysvapaakorvaukselle korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista korkoa ajalta 1.1.2007 - 18.9.2008 yhteensä 232,93 euroa;

6. ajalta 1.1. - 31.12.2006 kertyneistä lyhennysvapaista maksetulle lyhennysvapaakorvaukselle korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista korkoa ajalta 1.1.2008 - 18.9.2008 yhteensä 74,82 euroa;

7. odotusajan palkkaa kuudelta päivältä (6 pv x 99,54 euroa) yhteensä 597,24 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 7.11.2008 lukien ja

8. työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaista korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 12 kuukauden palkkaa vastaavat (12 kk x 2.090,24 euroa) 25.082,88 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 26.9.2008 lukien

VASTAUS

Vastaaja on kiistänyt vaatimusten perusteet. Kohtien 1-7 vaatimusten määrät vastaaja on myöntänyt. Vastaaja on myöntänyt kohdassa 8 määräksi 3 kk:n palkkaa vastaavan määrän 6.270,72 euroa.

KULUT

Kantajalle on myönnetty oikeusapu.

Vastaaja on vaatinut oikeudenkäyntikulujen korvausta korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asianosaiset eivät ole paljoksuneet kululaskuja.

RIIDATTOMIA SEIKKOJA

Kantaja on ollut vastaajayhtiön palveluksessa suullisen työsopimuksen perusteella työsopimuslaissa tarkoitetussa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa loka-autonkuljettajana 5.9.2004 alkaen. Työsuhteen päättyessä palkka on ollut 11,36 euroa tunnilta, lisäksi kantaja on saanut erilaisia työehtosopimuksesta johtuvia lisiä. Keskimääräinen kuukausipalkka on ollut 2.090,24 euroa. Säännöllinen työaika on ollut 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa. Työsuhteessa noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä Kuorma-autoalan työehtosopimusta.

Vastaaja on irtisanonut työsopimuksen 18.8.2008 päättyväksi 18.9.2008. Irtisanomisen syyksi yhtiö on ilmoittanut uhkaavan käytöksen työnantajan edustajaa C:tä kohtaan 17.8.2008. B ja C ovat sukulaismiehiä. Irtisanomisilmoituksessa on viitattu myös aiempaan 16.11.2007 annettuun varoitukseen. Varoituksen mukaan kantaja on tuona päivänä käyttäytynyt epäasiallisesti ja laiminlyönyt työtehtävät. Samalla työnantaja on ilmoittanut, että epäasiallinen käyttäytyminen tulee johtamaan irtisanomiseen tai purkamiseen.

C teki sittemmin Vantaan kihlakunnan poliisilaitokselle tutkintapyynnön B:n tekemäksi väitetystä laittomasta uhkauksesta 18.8.2008. Tutkinnanjohtaja teki 13.11. päätöksen lopettaa tutkinta, koska asiassa ei ollut tapahtunut rikosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PERUSTELUT

Irtisanomisen peruste

Kantaja
Kantaja ei ole käyttäytynyt irtisanomisilmoituksessa kuvaillulla tavalla. Samoin yksilöimätön varoitus 16.11.2007 on ollut vailla perustetta. Kantaja ei ole uhannut C:tä 17.8.2008 eikä muulloinkaan.

Vastaajan kuvaus 16.11.2007 tapahtumista ei pidä paikkaansa. Kyseisen päivän aamuna kantaja tunsi itsensä sairaaksi, mutta lähti kuitenkin työpaikalle, koska yhtiössä on ollut tapana, että jos työntekijä kykenee menemään ilmoittamaan sairaudestaan paikalle henkilökohtaisesti, hän myös toimii niin. Paikalle tuli yhtiön edustaja D, joka kysyi kantajalta, eikö tällä ole töitä ja tempaisi kantajan kahvikupin kantajalta ja kaatoi kahvin viemäriin. Kantaja sanoi provosoituneena "painu v…..n, ootko täys nuija?". Tämän jälkeen kantaja ilmoitti lähtevänsä lääkäriin. Kantaja sai tapahtuneesta varoituksen, minkä oikeellisuuden hän kiistää.

Sunnuntaina 17.8.2008 C soitti kantajan kotiin. C oli soitellut kantajalle ennenkin pyytäen kantajalta milloin minkäkinlaista palvelua, esim. C:n autonkuljettajaksi ryhtymistä. Kantaja sanoi C:lle puhelinkeskustelussa tiukasti, mutta asiallisesti, että tällainen soittelu saa loppua. Kantaja ei uhannut listiä C:tä. Puhelun päätyttyä kului hetki ja C soitti kantajalle takaisin ja ilmoitti, että työsuhde voi päättyä ja kantaja voi kerätä tavaransa. Maanantaina 18.8.2008 kantaja meni normaalisti töihin, koska C oli ollut edellisen päivän puhelinkeskustelun aikana päihtynyt irtisanoessaan kantajan työsopimuksen. Kantaja ajatteli, että irtisanominen oli vain "känniläisen puheita". Kantaja teki normaalisti työpäivän loppuun.

Vastaaja
Kantaja on käyttäytynyt epäasiallisesti työnantajan edustajaa kohtaan ja laiminlyönyt työtehtävänsä 16.11.2007. Klo 8.30 työajan jo alettua työnantajan edustaja D kehoitti kantajaa lähtemään töihin, jolloin tämä kimmastui ja meni nyrkit ojossa D:n eteen huutaen tälle uhaten "vetää tätä nokkaan". Sen jälkeen kantaja poistui työpaikalta. D koki tilanteen erittäin uhkaavaksi. Vastaaja antoi edellä kuvatusta menettelystä kantajalle kirjallisen varoituksen.

Seuraavan kerran kantaja uhkaili työnantajan edustajaa C:tä puhelimitse sunnuntaina 17.8.2008. Kantaja soitti C:lle tyttöystävänsä E:n puhelimesta ja uhkasi, että "minä tulen listimään sinut". Kantajan käytös johtui mahdollisesti siitä, että E oli soittanut C:lle jonkin verran aiemmin ja kantaja oli löytänyt tyttöystävänsä puhelimesta C:n numeron. Joka tapauksessa soittamiseen sunnuntai-iltana ei ollut mitään asiasyytä. C järkyttyi ja otti uhkauksen erittäin vakavasti. Tämän jälkeen työnantaja sanoi irti kantajan työsuhteen.

Irtisanomiskorvauksen määrä

Kantaja
Kohtuullinen korvaus perusteettomasta irtisanomisesta on 12 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Korvausta korottavana seikkana on erityisesti otettava huomioon se, ettei kantaja ole itse millään tavalla antanut aihetta työsopimuksen päättämiselle. Häntä ei ole kuultu ennen työsopimuksen päättämistä. Hän on jäänyt yhtiön menettelyn vuoksi työttömäksi.

Kantaja on vaatinut yhtiöltä korvausta 26.8.2008, mihin nähden yhtiö on velvollinen suorittamaan korvaukselle viivästyskorkoa 26.9.2008 lukien.

Vastaaja
Kantaja on 44-vuotias pääkaupunkiseudulla asuva autonkuljettaja. Hänellä on täällä hyvät mahdollisuudet saada työtä omalta alaltaan. Esimerkiksi 31.12.2008 työvoimatoimiston sivuilla oli Uudellamaalla autonkuljettajille 218 avointa työpaikkaa. Kantajan työsuhde on kestänyt vain noin neljä vuotta. Hän on itse antanut aihetta työsuhteen päättämiseen. Hän on saanut hyväkseen kuukauden irtisanomisajan ilman työvelvollisuutta, jolloin hänellä on ollut mahdollisuus hakea uutta työtä. Edellä oleva huomioiden riittävänä korvauksena voidaan pitää kolmen kuukauden palkkaa.

Työttömyysturvan vaikutus päättämiskorvaukseen

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijöiden työttömyyskassa on ilmoittanut, että kantajalle on maksettu ansiopäivärahaa 20.10.2008-17.6.2009 12.115,11 euroa. Työttömyyskassa on pyytänyt vähennyksen kohtuullistamista.

Työttömyysvakuutusrahasto on vaatinut, mikäli vastaaja velvoitetaan suorittamaan kantajalle korvausta irtisanomisen perusteella, että käräjäoikeus vähentää sille palkkaetujen menetyksestä tuomittavasta korvauksesta työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan 75 % korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukausi tuomion antopäivästä lukien.

Kantaja on kertonut, että työttömyys on kestänyt jo kahdeksan kuukautta. Kantajan taloudellinen tilanne ja kokemansa loukkaus ovat sellaisia, että vähennystä päivärahan takia ei tule tehdä.

Lyhennysvapaakorvaukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lyhennysvapaakorvauksen korko

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Odotusajan palkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TODISTELU

Kirjalliset todisteet

Kantaja
- kirjallinen varoitus 16.11.2007.
Teema: varoituksen sisältö.

Vastaaja

• kirjallinen varoitus 16.11.2007

Teema: työsuhteen päättämisperuste

• ilmoitus työsuhteen päättämisestä 18.8.2008

Teema: työsuhteen päättämisperuste

• jäljennös työehtosopimuksen 12 §:stä

Teema: korkovaateen perusteettomuus

Henkilötodistelu

Kantaja

• kantaja todistelutarkoituksessa.
• todistaja F.

Teema: tapahtumat 16.11.2007 aamulla ja vastaajayhtiössä ei ole työajan lyhennyksiä maksettu arkipyhäkorvauksen nimellä

• todistaja E.

Teema: 17.8.2008 puhelun sisältö.

Vastaaja

• G, todistelutarkoituksessa

Teema: vastaajayhtiössä on maksettu työajan lyhennyksiä arkipyhäkorvauksen nimellä

• D todistelutarkoituksessa.

Teema: työsuhteen päättämisperuste

• C todistelutarkoituksessa.

Teema: työsuhteen päättämisperuste, työsuhteen ehdot

• H, todistaja.

Teema: kantajan uhkaava käytös 17.8. työsuhteen päättämisperusteena

TUOMION PERUSTELUT

Lyhennysvapaakorvaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lyhennysvapaakorvauksen korko

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Päättämisperuste

Tapahtumat 16.11.2007:
Tapahtumat liittyvät maanantai-aamuun noin kello 7 jälkeen. Kantaja on juonut kahvia, kun D on tullut paikalle. Kantajan ja ajojärjestäjä F:n mukaan D otti kiroten kantajan kahvikupin ja kaatoi sen tahallaan. Kantaja käyttäytyi normaalisti. Kantajan ja F:n mukaan kantaja oli menossa lääkärille hakemaan sairaslomaa, joka hänelle määrättiinkin. D:n mukaan kantaja ei ryhtynyt töihin ja käyttäytyi uhkaavasti käskien D:tä "painumaan "v...n" heristäen nyrkkiään.

Kertomukset eroavat täysin. Työsuhteen päättämisen perusteena on viitattu työnantajan antamaan varoitukseen, jonka mukaan kantaja on tuolloin käyttäytynyt epäasiallisesti ja laiminlyönyt työtehtävät. Kertomusten ristiriitaisuuden vuoksi ei vastaaja ole näyttänyt sillä olleen perustetta antaa näistä syistä varoitusta. Siten varoitusta ei ole pidettävä perusteena irtisanomiselle eikä tapahtumia ole pidettävä sille taustasyynä.

Tapahtumat 17.8.2008:
Keskeistä on arvioida, onko kantaja uhannut C:tä puhelimessa.

Kantajan mukaan C oli soittanut hänelle useaan kertaan sinä päivänä. Hän oli sanonut voimakkaasti tälle että "nyt saa loppua" tarkoittaen soittamista. C oli humalassa. Hän soitti tämän jälkeen B:lle ja ilmoitti tämän saavan pakata tavarat ja että yhteistyö on loppu.

Kantajan kihlattu E kuuli kantajan puhelun C:lle. C oli soittanut tuona päivänä useita kertoja kantajalle. E oli myös keskustellut C:n kanssa puhelimessa vuokra-asuntoasioista. C oli humalassa. E ei kuullut B:n uhkaavan C:n henkeä mutta B sanoi tiukasti C:lle, että lopettaa soittelut tänne. Tämän jälkeen C soitti vielä B:lle ja sanoi tämän voivan kerätä tavaransa ja että yhteistyö päättyy tähän. B ei ottanut puheita vakavasti C:n humalatilan takia.

C:n mukaan E soitti ensin hänelle ja tiedusteli vuokra-asuntoa. Tämän jälkeen B soitti C:lle ja ilmoitti "nyt vittu riittää, mä tapan sut". C otti uhkauksen tosissaan. B oli humalassa ja C selvä. C ehdotti tuossa yhteydessä hakeutumista muuhun työhön, mutta ei sanonut B tuolloin irti vaan vasta seuraavana päivänä.

Puhelun aikana C oli H:n luona. H:n mukaan he istuivat vierekkäin ja H kuuli puhelun. Siinä B uhkasi tappaa C:n. C otti uhkauksen vakavasti. C ehdotti työsuhteen lopettamista B:lle.

Käräjäoikeus toteaa B:n puheiden osalta kertomusten eroavan. Ristiriitaisuuden vuoksi ei vastaaja ole näyttänyt sillä olleen perustetta irtisanoa kantajaa. Lisäksi käräjäoikeus toteaa, että riidattomasti B ja C ovat olleet tekemisissä vapaa-aikana ja pyytäneet toisiltaan apua, esimerkiksi autokyytejä. Tätä taustaa vasten B:n puheet ovat olleet osa vapaa-ajan keskustelua, johon on vielä liittynyt E ja jota B ei ole tuolloin ollut halukas jatkamaan. Puheet eivät mitenkään ole liittyneet työsuhteeseen tai C:n asemaan työnantajana. Siksikään puhelu ei olisi peruste työsuhteen irtisanomiselle.

Vastaajalla ei ole ollut perustetta irtisanoa kantajaa.

Kun päättämistä edeltävät tapahtumat eivät liity työsuhteeseen, ei osapuolten käyttäytymiselle 17.8.2008 ole syytä panna painoa muuten kuin mainitun päättämisperusteen arvioinnin kannalta.

Päättämiskorvauksen määrä

Kantaja on ollut työttömänä työsuhteen päättymisestä lähtien eli lähes vuoden. Se on pitkähkö aika. Kantaja ehti olla työssä lähes neljä vuotta. Sekin on pitkähkö aika. Vaikeutta saada työtä osoittaa työttömyys. Kerrotut seikat tarkoittavat, että kohtuullinen korvaus on kahdeksan kuukauden palkka eli 16.721,92 euroa.

Työttömyysturvan vaikutus päättämiskorvaukseen

Auto- ja kuljetusalan työntekijäin työttömyyskassa on ilmoittanut, että kantajalle on maksettu ansiopäivärahaa 20.10.2008-17.6.2009 12.115,11 euroa.

Tämä tarkoittaa lähes 8 kuukautta. Kun korvaus irtisanomisesta on 8 kuukauden palkka, päivärahan vähentävä vaikutus korvaukseen voi kohdistua koko määrään.

Vähennyksen tekeminen on lain mukainen pääsääntö. Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 2 momentin perusteella voidaan siitä kokonaan tai osittain luopua. Asiassa ei ole poikkeamista puoltavia lainkohdan tarkoittamia erityisiä seikkoja. Korvaus ei ole erityisen vähäinen, kantajan erityisen huonoista oloista ei ole esitetty selvitystä eikä hänen kokemansa loukkaus ole poikkeuksellinen.

Kerrotun vuoksi päivärahasta on tehtävä 75 %:n vähennys eli 9.086,33 euroa, joka on suoritettava työttömyysvakuutusrahastolle. Kantajalle on suoritettava päivärahasta 25 % eli 3.028,78 euroa ja loppuosa korvauksesta 4.606,81 euroa eli yhteensä 7.635,59 euroa.

Odotusajan palkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeus velvoittaa A Oy:n suorittamaan B:lle

1. työajan lyhennysvapaakorvausta ajalta 1.1. - 31.12.2005 454,40 euroa korkoineen 1.1.2007 lukien , 1.1. - 31.12.2006 727,04 euroa korkoineen 1.1.2008 lukien ja 1.1.2007 - 18.8.2008 1.454,08 euroa korkoineen 18.9.2008 lukien.

2. odotusajan palkkaa 597,24 euroa korkoineen 7.11.2008 lukien.

3. irtisanomisen johdosta työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena 16.721,92 euroa korkoineen 26.9.2008 lukien. Määrästä on B:lle suoritettava 7.635,59 euroa.

4. lyhennysvapaista, jotka kertyneet 5.9. - 31.12.2004, maksetulle korvaukselle korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista korkoa ajalta 1.1.2006 - 18.9.2008 151,99 euroa,
korvaukselle ajalta 1.1. - 31.12.2005 korkoa ajalta 1.1.2007 - 18.9.2008 232,93 euroa ja
korvaukselle ajalta 1.1. - 31.12.2006 korkoa ajalta 1.1.2008 - 18.9.2008 74,82 euroa.

5. Käräjäoikeus velvoittaa A Oy:n suorittamaan irtisanomisen johdosta tuomitusta työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksesta työttömyysvakuutusrahastolle 9.086,33 euroa korkoineen 26.9.2008 lukien.

6. Valtion varoista suoritetaan palkkioksi asianajajalle B:n avustamisesta 3.430 euroa, kulujen korvauksena 47,80 euroa lisättynä arvonlisäverolla 765,12 euroa eli yhteensä 4.242,92 euroa.

A Oy:n on suoritettava määrä valtiolle korkoineen 17.7.2009 lukien.

Kohtien 1-3, 5 ja 6 korko on korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet: käräjätuomari Jouko Mynttinen

HELSINGIN HOVIOIKEUS TUOMIO 24.3.2010

ASIA
Työsuhteen irtisanominen

Valittajat ja vastapuolet
A Oy
B

Kuultavat
Auto- ja Kuljetusalan työntekijäin työttömyyskassa
Työttömyysvakuutusrahasto

ASIAN KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

A Oy ja B ovat valitettuaan käräjäoikeuden tuomiosta 11.2.2010 pyytäneet, että hovioikeus vahvistaa osapuolten 10.2.2010 allekirjoittaman sovinnon asiassa. Sopimuksen mukaan A Oy maksaa B:lle kertakaikkisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä viiden kuukauden palkkaa vastaavan määrän 10.451,20 euroa. Maksettava korvaus kohdistuu kokonaisuudessaan aineettomaan vahinkoon, joten yhtiö suorittaa korvauksen kokonaisuudessaan B:lle. Muita korvauksia ei makseta.

Hovioikeus on kuullut sopimuksen johdosta työttömyysvakuutusrahastoa, joka on antanut lausuman asiassa 15.2.2010. Rahasto on todennut, että käräjäoikeus oli tuominnut korvaukseksi perusteettomasta irtisanomisesta ja palkkaedun menetyksestä kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Käsillä olleen selvityksen perusteella rahasto on katsonut, että sopimuksessa sovitun aineettoman korvauksen määrä oli hieman liian suuri. Korvaus tulisi jaotella siten, että aineettomasta vahingosta olisi korvattava kolmen kuukauden ja menetetyistä palkkaeduista kahden kuukauden palkkaa vastaava määrä, josta työttömyysvakuutusrahastolle vähennettävä osuus olisi 1.154,84 euroa.

Hovioikeus on varannut asianosaisille tilaisuuden lausua työttömyysvakuutusrahaston lausuman johdosta. Asianosaiset ovat 5.3.2010 toimittaneet hovioikeuteen samana päivänä allekirjoittamansa uuden sopimuksen ja pyytäneet, että hovioikeus vahvistaa tämän sovintosopimuksen sovinnoksi asiassa.

A Oy on vaatinut oikeudenkäyntikulujen osalta, että asian lopputulos huomioon ottaen hovioikeus kumoaa käräjäoikeuden tuomion siltä osin kuin yhtiö on velvoitettu korvaamaan valtiolle sen varoista B:n avustajalle maksettu palkkio tai että korvausvelvollisuutta ainakin alennetaan.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Sovinnon vahvistaminen

Hovioikeus vahvistaa tämän tuomion liitteenä 2 olevan A Oy:n ja B:n välisen 5.3.2010 päivätyn sovintosopimuksen sovinnoksi tässä asiassa. Pääasian osalta lausunnon antaminen enemmälti raukeaa.

Työttömyyspäivärahojen vaikutus korvaukseen

Asianosaiset ovat sopineet, että A Oy suorittaa työttömyysvakuutusrahastolle 1.000 euroa vähennyksenä B:lle työsopimuslain 12 luvun 2 §:n perusteella maksettavasta korvauksesta. Hovioikeus katsoo työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 2 momentin perusteella, että sanottu vähennys on B:n oloista annettuun selvitykseen ja korvauksen määrään nähden kohtuullinen.

A Oy:n on suoritettava työsopimuslain 12 luvun 3 §:n perusteella työttömyysvakuutusrahastolle 1.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kuukauden kuluttua sovinnon vahvistamisesta.

Oikeudenkäyntikulut

Ottaen huomioon asiassa esitetyt vaatimukset ja asian lopputulos hovioikeus katsoo, ettei käräjäoikeuden ratkaisua ole aihetta muuttaa siltä osin kuin A Oy on velvoitettu suorittamaan valtiolle sen varoista B:n avustajalle käräjäoikeudessa maksettu palkkio.

Asian lopputulos huomioon ottaen asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa vahinkonaan.

TUOMIOLAUSELMA

Liitteenä oleva vahvistettu sovinto korvaa käräjäoikeuden 17.6.2009 antaman tuomion numero 6931 kohtaa 6 lukuun ottamatta. Käräjäoikeuden tuomio jää kohdan 6 osalta pysyväksi.

Valtion varoista maksetaan asianajajalle palkkioksi B:n avustamisesta hovioikeudessa 1.190 euroa ja arvonlisäveron määränä 261,80 euroa, mitkä määrät jäävät valtion vahingoksi.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet: hovioikeudenneuvos Seppo Puhakka
hovioikeudenneuvos Risto Jalanko
hovioikeudenneuvos Elisabeth Bygglin

Esittelijä: viskaali Mari Ovaska

Lainvoimaisuustiedot: Lainvoimainen

SOPIMUS

Osapuolet
A Oy (jäljempänä myös "A") asiamiehenään asianajaja
B asiamiehenään asianajaja

Taustaa

B on pannut Vantaan käräjäoikeudessa A:ta vastaan vireille kanteen (asia L 08/10461) vaatien tältä eräitä palkkasaataviaan ja korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sekä oikeudenkäyntikuluja korkoineen.

Vantaan käräjäoikeus on antanut asiassa tuomion 17.6.2009.

Molemmat osapuolet ovat valittaneet karajäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeudelle, jossa asia on vireillä diarinumerolla S 09/2178.

Sovinto

Osapuolet sopivat Helsingin hovioikeudessa vireillä olevan asian S 09/2178 seuraavasti:

1.
A maksaa B:lle kertakaikkisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä viiden kuukauden palkkaa vastaavan määrän (5 x 2090,24 € + 500 €) eli yhteensä 10.951,20 €. Muita korvauksia ei makseta.

Maksettavasta korvauksesta kolmen kuukauden palkkaa vastaava osuus eli 6.270,71 € kohdistuu kokonaisuudessaan aineettomaan vahinkoon ja loppuosa 4.680,49 € ansionmenetykseen.

Osapuolet toteavat lisäksi, että B on ilmoituksensa mukaan edelleen työttömänä.

Edellä mainittu huomioiden A suorittaa korvauksesta 1.000 € Työttömyysvakuutusrahastolle ja muun osan B:lle.

B toimittaa tai on toimittanut A:lle verokortin ennakonpidätystä varten.

2.
Osapuolet vastaavat molemmat omista oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeuden osalta, jolloin pyydetään, että hovioikeus jättää oikeusapulain nojalla B:n avustajalle hovioikeudessa maksettavan palkkion valtion vahingoksi.

3.
Eräpäivä kohdassa 1 mainitulle maksulle on 24.3.2010. Viivästyskorko määräytyy KorkoL 4 § 1 mom. mukaisesti eräpäivästä.

4.
Todetaan, että tämä sovinto ei koske alioikeuden tuomiolauselman kohtaa kuusi, jossa määrätään B:n avustajalle oikeusapulain perusteella alioikeudessa suoritetun palkkion korvaamisesta valtiolle.

A Oy kuitenkin pyytää hovioikeudelta, että hovioikeus poistaa sen maksettavaksi alioikeudessa määrätyn palkkion 4.242,92 € tai alentaa sitä tuntuvasti sillä peusteella, että asian lopputulos hovioikeudessa muuttuu A:n hyväksi.

5.
Tämän jälkeen osapuolilla ei ole B:n työsuhteesta taikka sen päättymisestä aiheutuvia mitään muita kuin tähän sopimukseen perustuvia vaatimuksia toisiaan kohtaan.

6.
Osapuolet pyytävät Helsingin hovioikeutta kumoamaan Vantaan käräjäoikeuden asiassa L 08/10461 17.6.2009 antaman tuomion sekä vahvistamaan tämän sovinnon asiassa S 09/2178.

Vantaalla 5.3.2010

asianajaja
A Oy:n asiamiehenä

Helsingissä 5.3.2010

asianajaja
B:n asiamiehenä