Turun HO 31.03.2009 793

Luvaton käyttö - Langaton verkkoyhteys

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

SALON KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 31.3.2008

Syyttäjä

Johtava kihlakunnansyyttäjä - - -

Vastaaja(t)

A

Asianomistaja(t)

B
C OY

Asia

TIETOMURTO

Vireille

8.1.2008

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. LIEVÄ LUVATON KÄYTTÖ
(6690/R/0005809/06)
Rikoslaki 28 luku 9 §

7.11.2006 - 17.1.2007 TURKU

A on luvattomasti käyttänyt kerrostalossa naapurinaan asuneen B:n suojaamatonta langatonta lähiverkkoa ottamalla sen välityksin yhteyksiä internetiin.

2. TIETOMURTO
(6690/R/0005809/06)
Rikoslaki 38 luku 8 § 1,2

7.11.2006 - 17.11.2006 SALO

A on hänelle kuulumatonta käyttäjätunnusta käyttämällä kahdesti tunkeutunut C Oy:n sähköpostijärjestelmään.

Syyttäjän muut vaatimukset

Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 2
A on velvoitettava korvaamaan valtiolle sen varoista mahdollisesti maksettavat todistelukustannukset.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Asianomistajien vaatimukset

C Oy yhtyi syyttäjän rangaistusvaatimuksen ja vaati, että A velvoitetaan korvaamaan C Oy:lle

  • asian välillisistä selvittelykuluista yhteensä 3.919,20 euroa.
  • korvauksena asian välittömistä vahingoista 7.939,34 euroa.

C Oy ilmoitti oikeudenkäyntikulujensa määräksi 200 euroa.

VASTAUS

Syytekohta 1
Vastaaja kiisti syyllistyneensä lievään luvattomaan käyttöön. Vastaaja myönsi, että tietokone on ollut B:n langattoman lähiverkon kautta yhteydessä internettiin 1.1.-17.1.2007. Vastaaja kuitenkin kiisti käyttäneensä yhteyttä tahallaan.

Syytekohta 2
Vastaaja kiisti syyllistyneensä syytteessä mainittuun tekoon.

C Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen määrä on selvästi ylimitoitettu. Kohtuulliseksi määräksi on katsottu 8 tuntia x 25 euroa /tunti eli 200 euroa. Oikeudenkäyntikulujen määrän osalta ei ollut lausuttavaa.

TODISTELU

Kirjalliset todisteet

  • A:n lausuma esitutkinnassa
  • B:n tukiaseman ja tietokoneen lokitiedot
  • tuloste A:n koneesta
  • tutkintailmoitus

Henkilötodistelu
Asianomistajan edustajaa D:tä on kuultu todistelutarkoituksessa
Vastaajaa kuultu oikeudessa. Vastaajan lausunnosta on sallaista nauhoitus alkaen 2 nauhan 22 minuutilta loppuun.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Syyksilukeminen

Käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että A on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta syytekohdassa 1.

Perusteet

A on kiistänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla kerrotuin tavoin. Hän on kertonut, että halutessaan mennä internettiin hänellä on oikeus käyttää Turun yliopiston palvelinta, jolla hän pääsee verkkoon. Ottaessaan yhteyttä Yliopiston palvelimeen, hän käyttää Wlan yhteyttä. A on väittänyt, että hän on käyttänyt naapurinsa suojaamatonta yhteyttä vahingossa. Hän joutuu käyttämään Wlan yhteyttä ottaessaan yhteyttä Yliopiston palvelimeen. Hänen tietokoneensa on voinut havaita naapurin suojaamattoman yhteyden ja ottaa siihen yhteyttä. Hän on myöntänyt, että koneen asetukset voi järjestää siten, että koneen näytöltä näkee koko ajan mitä yhteyttä se käyttää. Tällöin hän olisi voinut pitää huolta siitä, ettei hän käytä naapurin suojaamatonta yhteyttä. A on kertonut, että yhteydenotot naapurin koneeseen ovat tapahtuneet vahingossa ja hän on yleensä huomannut olevansa naapurin koneella todetessaan, että internet yhteys toimi hitaasti. Tällöin hän kertomansa mukaan oli katkaissut yhteyden ja siirtynyt internettiin käyttäen Yliopiston palvelinta.

A on vielä kertonut, että koneen omistaja ei edes huomaa vaikka joku käyttää hänen Wlan yhteyttään, eikä siitä aiheudu koneen omistajalle vahinkoa. Lisäksi on ihmisiä, jotka jättävät tarkoituksellisesti Wlan yhteydet suojaamatta auttaakseen muita pääsemään internettiin.

Käräjäoikeus toteaa, että A ei ole pyytänyt naapuriltaan lupaa naapurin internet yhteyden käyttämiseen. Hän on lukuisia kertoja käyttänyt naapurin yhteyttä hyödykseen eikä ole ryhtynyt toimiin käytön ehkäisemiseksi. Toisen laitteen käyttö omaksi hyödykseen on rangaistava teko. A on tietokonealan ammattilainen, joten hänen on täytynyt tietää keinot ehkäistä A on toistanut tekonsa lukuisia kertoja sitä ei voida pitää vahinkona vaan tahallisena tekona.

Edellä mainituilla perusteilla syyte on näytetty toteen.

Hylätty syyte

Käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että A olisi syyllistynyt siihen mistä hänelle oli vaadittu rangaistusta syytekohdassa 2.

Perustelut

A on kiistänyt menetelleensä syytteessä kerrotuin tavoin.

Käräjäoikeus katsoo seuraavien seikkojen tukevan A:n syyllisyyttä.

A on myöntänyt käyttäneensä naapurinsa B:n suojaamatonta Wlan yhteyttä. Tunkeutumiset C:n verkkoon ovat tapahtuneet IP osoitteesta - - - , mikä on B:n käytössä olleen Wlan tukiaseman tunnus. A:n on näytetty käyttäneen tukiasemaa ainakin 1.1.2007 jälkeen, sillä tukiasema tallettaa sitä käyttäneiden koneiden tiedot noin kahden viikon ajalta ja poliisi on voinut tutkia konetta tammikuussa 2007, jolloin koneen lokista on näkynyt A:n koneen yhteydenotot.
A on työskennellyt C Oy:ssä ATK- tehtävissä. Hän oli ylläpitänyt yhtiön sähköpostijärjestelmää ja tunsi siten järjestelmän hyvin.

Asianomistajan edustaja oli lisäksi kertonut , että A on katkera sillä hänet oli irtisanottu yhtiöstä. Asianomistaja on lisäksi kertonut, että henkilöt, joiden sähköpostiin murtauduttiin ovat A:n tuttuja ja hän on siten tiennyt heidän salasanansa, sillä niitä ei ole muutettu A:n lähdön jälkeen.

Käräjäoikeus kuitenkin katsoo huolimatta edellä esitetystä, että B:n Wlan yhteys oli ollut suojaamaton ja sen noin kahden viikon ajanjakson, jolta poliisilla on ollut käytössään B:n koneen lokitiedot eli 1.1.2007 alkaen, hänen yhteyttään oli käyttänyt neljä konetta, joista yksi oli ollut A:n tietokone. Siltä ajalta, kun tietomurrot oli tehty, ei poliisilla ollut ollut mahdollista hankkia näitä lokitiedostoja.
B:n asunto on paikassa, missä todennäköisesti sadoista asunnoista olisi voitu käyttää hänen konettaan ja poliisitutkinnan perusteella on näytetty, että muutkin kun B ja A ovat sitä käyttäneet tammikuussa 2007. B koneelta ei lokitiedostojen puutteesta johtuen ole löytynyt tietoja käyttäjistä marraskuulta 2006.

Vaikka A oli aikanaan huolehtinut C Oy:n sähköpostiverkosta, hän ei asemansa perusteella ole saanut tietoonsa työntekijöiden salasanoja. Pelkkä yhtiön edustajan ilmoitus, että työntekijät ovat kertoneet salasanansa A:lle, ei riitä osoittamaan, että näin olisi tapahtunut.

Yhtiön verkkoon on tunkeuduttu käyttäen hyväksi työntekijöiden salasanoja ja edellä esitetyn perusteella käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että A olisi tiennyt nämä salasanat.

A on väittänyt, että todisteeksi jätetyistä loki -tiedostoista ilmenee kaikkien C Oy:n sähköpostiverkkoon laittomasti tunkeutuneen pyyntöjen alkavan "GET/HTTP " joten C Oy:n liikenne käytettäessä Webmailia on ollut salaamatonta. C Oy ei ole kiistänyt A:n väitettä.

Käräjäoikeus uskoo A:n väitteen siitä, että salaamattomasta liikenteestä on mahdollista hankkia salasanat, mikä tarkoittaa, että ulkopuolisen on ollut mahdollista hankkia käytetyt salasanat.

C Oy on väittänyt , että A on ollut katkera irtisanomisensa johdosta. A on itse kiistänyt tämän. Hän ei myöskään ole missään vaiheessa riitauttanut irtisanomistaan eikä oikeudelle ole esitetty muuta näyttöä hänen katkeroitumisestaan kuin työnantajan edustajan lausunto.

A:n omalta takavarikossa olleelta tietokoneelta ei poliisitutkinnassa löytynyt mitään sellaista, mikä osoittaisi konetta käytetyn syytteessä mainittuun tunkeutumiseen.

Edellä esitetyn perusteella käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että A:lla oli ollut syytä tunkeutua entisen työnantajansa sähköpostijärjestelmään, ja että hänellä oli ollut hallussaan yhtiön muiden työntekijöiden salasanat, joiden avulla tunkeutuminen on ollut mahdollista.
Lisäksi käräjäoikeus katsoo olevan mahdollista, että joku muu kuin A on käyttänyt B:n konetta ja tunkeutunut sitä apunaan käyttäen C Oy:n sähköpostijärjestelmään.

Käräjäoikeus hylkää syytteen tietomurrosta ja asianomistaja C Oy:n korvausvaatimuksen.

Avustajanpalkkio

Käräjäoikeus hyväksyy varatuomari P:n laskun esitetyn mukaisena.

Tuomiolauselma liitteenä.

VASTAAJA

A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Lievä luvaton käyttö 7.11.2006 - 17.1.2007

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
8 päiväsakkoa a 6 euroa = 48 euroa

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 28 luku 9 §

HYLÄTYT SYYTTEET

2. Tietomurto 7.11.2006 - 17.11.2006

KORVAUSVELVOLLISUUS

Valtion varoista maksetaan varatuomari P:lle A:n avustamisesta palkkiona 1.170,27 euroa ja arvonlisäveron osuutena 257,46 euroa, eli yhteensä 1.427,74 euroa, mikä määrä jää valtion vahingoksi.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet

Käräjätuomari Jorma Salonen
Lautamiehet

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 31.3.2009

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Salon käräjäoikeus 31.3.2008 nro 236
(liitteenä)

ASIA

Lievä luvaton käyttö

VALITTAJA

A

VASTAPUOLI

Johtava kihlakunnansyyttäjä - - -

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

A on vaatinut, että syyte lievästä luvattomasta käytöstä hylätään.

A ei ollut tahallisesti käyttänyt B:n langatonta verkkoyhteyttä ollessaan kytkeytyneenä internettiin. A:n tietokone oli silloin tällöin A:n toimista riippumatta automaattisesti kirjautunut naapurin avoimena olleeseen langattomaan verkkoon ja kysymyksessä oli ollut vahinko. Tietokone kytkeytyi automaattisesti vahvimpaan havaitsemaansa langattomaan verkkoon eikä A ollut mitenkään erityisesti pyrkinyt B:n langattomaan verkkoon. Syynä tähän oli ollut tietokoneen valmisohjelmiston ominaisuus. Kysymyksessä on ollut suojaamaton langaton verkko. Verkon suojaamattomuudesta on ollut pääteltävissä, että verkon omistaja sallisi myös ulkopuolisten käyttävän verkkoa. A oli erehtynyt siitä, ettei B sallinut ulkopuolisten käyttävän langatonta internet-yhteyttään. A:lla oli ollut oikeus olettaa, että verkon haltija salli yhteyttään käytettävän, koska verkkoyhteyttä ei ollut suojattu. A oli, huomatessaan koneensa käyttävän muuta yhteyttä kuin sitä, jota hänen oli tarkoitus käyttää, katkaissut yhteyden.

Vastaus

Syyttäjä on vaatinut, että A:n valitus hylätään.

A on käyttänyt B:n lähiverkkoa ja tullut tietämään olleensa vieraassa verkossa. A on tästä huolimatta jatkanut verkon käyttöä toistuvasti. A on ollut tietoverkkoihin hyvin perehtynyt henkilö ja Wlanin ominaisuudet ovat olleet tuttuja.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Wlan (Wireles Local Area Network) on langaton lähiverkko, jolla erilaiset verkkolaitteet voidaan yhdistää ilman kaapeleita. Tukiaseman avulla luotu verkkoyhteys mahdollistaa yhteyden internetiin. Wlan-verkolla on tukiasema, jonka kantama kerrostaloissa ulottuu yleensä ainakin naapurihuoneistoihin. Tällaiseen verkkoon voi kytkeytyä esimerkiksi kannettavalla tietokoneella tai Wlan-ominaisuudella varustetulla matkapuhelimella tai muulla päätelaitteella. Verkkoyhteys ja tukiasema voidaan suojata ulkopuoliselta käytöltä laitteen ja lähiverkon asetuksilla. Verkkoyhteys voi myös olla avoin, jolloin kuka tahansa voi käyttää sitä. Suojaamaton verkkoyhteys mahdollistaa teknisesti tukiasemaa käyttävien muiden laitteiden näkymisen toisille verkon käyttäjille. Langattoman verkon hankkinut voi jättää verkkonsa avoimeksi tarkoituksella tai tahattomasti.

A on katsonut, että suojaamattoman verkkoyhteyden käyttäminen ulkopuolisen toimesta on rankeisematon teko.

Kysymys Wlan-tukiaseman avulla luodun suojaamattoman langattoman verkkoyhteyden käytön sallittavuudesta on saattanut suuren yleisön keskuudessa olla tekoaikana epäselvä. Suojaamattomien verkkoyhteyksien yleisyys ja se seikka, että tällaisen verkkoyhteyden käyttäjä ei käytön yhteydessä pidä vierasta tukiasemaa fyysisesti hallussaan, ovat saattaneet olla asiaan tarkemmin perehtymättömille omiaan luomaan sellaisen käsityksen, että kysymys on rankaisemattomasta teosta. Suojauksen toteuttamatta jättäminen tai suojaamattomien Wlan-verkkojen yleisyys eivät kuitenkaan ole oikeudellisesti päteviä perusteita katsoa, että tällaisten verkkoyhteyksien käyttö ilman tukiaseman omistajan lupaa olisi kaikille sallittua. Toisen henkilön suojaamattoman verkkoyhteyden käyttö ei ole jokamiehenoikeus.

Tekoaikana ja nykyisin voimassa olevan oikeuden mukaan vieraan Wlan-tukiaseman ja sillä muodostetun suojaamattoman verkkoyhteyden käytön rangaistavuus määräytyy rikoslain 28 luvun 7 §:n 1 momentin luvatonta käyttöä koskevan tunnusmerkistön ja sitä täydentävän 9 §:n lievän luvattoman käytön tunnusmerkistön pohjalta. Luvaton käyttö on rangaistava ainoastaan tahallisena tekona. Tahallisuuden tarkempi sisältö luvattoman käytön osalta määräytyy yleisten rikosoikeudellisten tulkintaperiaatteiden pohjalta. Luvattoman käytön tahallisuuteen kuuluu tietoisuus siitä, että kyseessä on toisen irtaimen esineen käyttö ja että tuohon käyttöön ei ole esineen omistajan lupaa. Luvattoman käytön tunnusmerkistön on myös katsottu edellyttävän, että tekijä käyttää toisen omaisuutta konkreettisella esineelle tyypillisellä tavalla. Sen sijaan käytön rangaistavuus ei edellytä, että käytettävä omaisuus olisi käyttäjän hallussa. Luvattoman käytön kriminalisoimisen suojeluobjektina on omistajan oikeus omistamansa esineen yksinomaiseen ja häiriöttömään käyttämiseen.

Kysymyksessä olevassa tapauksessa tukiaseman omistaja B ei ollut suojannut langatonta lähiverkkoaan. Hänen omistamansa tukiaseman avulla luotu laajakaistayhteys on ollut vapaasti kaikkien käytettävissä tukiaseman kantaman rajoissa. B:n tukiaseman lokitiedostoista on nähtävissä, että - - - -niminen tietokone on 1.1.-17.1.2007 käyttänyt tukiasemaa ja koneen osoite on ollut - - - . Tämän koneen omistaja on ollut A. A on lokitiedostoista ilmenevin tavoin käyttänyt B verkkoyhteyttä toistuvasti.

A on puolustuksekseen selittänyt, että hänen tietokoneensa on saattanut hänen tietämättään yhdistyä käyttämään B:n verkkoyhteyttä. Hovioikeus toteaa, että on mahdollista, että verkkoyhteyttä käyttävä henkilö saattaa tahtomattaan joutua tilanteeseen, jossa hänen käyttämänsä verkkoyhteys on luotu vieraan tukiaseman välityksin. Syynä tällaiseen saattaa olla inhimillinen erehtyminen tai jokin tietokoneen järjestelmän ominaisuus. Kun henkilö huomaa joutuneensa tämän kaltaiseen tilanteeseen, hänen tulisi rikosoikeudellisen vastuun välttääkseen heti poistua tällaisesta verkkoyhteydestä. Jos hän kuitenkin tultuaan tietoiseksi vieraan tukiaseman käyttämisestä jatkaa yhteyden käyttämistä, hän käyttää tietoisesti toisen irtainta omaisuutta.

Siitä, että A on käyttänyt B:n verkkoyhteyttä toistuvasti, hovioikeus päättelee, että hänen on täytynyt tulla jo ensimmäisen kerran erheensä huomattuaan tietoiseksi siitä, että hänen tietokoneensa saattoi valita B:n verkon. Hänen olisi tietokoneensa yhteysasetuksia muokatessaan ja verkkoyhteyttä valitessaan täytynyt varmistautua siitä, että hänen koneensa valitsi yhteyden luomiseksi vain sellaisen verkon, johon hänellä oli luvallinen pääsy- ja käyttöoikeus. Jättäessään tästä huolehtimatta A on tietoisesti hyväksynyt sen mahdollisuuden, että hän saattoi tulla käyttäneeksi vierasta tukiasemaa. Se, että A on toistuvasti käyttänyt B:n verkkoyhteyttä, osoittaa, että kyseessä ei ole ollut vahinko vaan tietoinen valinta.

Harkittaessa A:n menettelyn tahallisuutta hovioikeus on ottanut huomioon, että A on työskennellyt tietokonealalla ja opiskellut tietojärjestelmätiedettä. Silloin kun A on käyttänyt B:n tukiaseman kautta muodostettua verkkoyhteyttä, hänellä on tietokonealaa tuntevana ollut tiedossaan, että tuo yhteys on tapahtunut toisen irtainta esinettä eli vierasta tukiasemaa käyttäen. Hänellä on täytynyt myös olla tiedossaan ne syyt, minkä vuoksi tämänkaltainen käyttö on tukiaseman omistajan kannalta haitallisena pidettävää. Hänellä ei ole ollut perusteltua aihetta olettaa, että tukiaseman suojaamattomaksi jättäminen aina merkitsisi tukiaseman omistajan vieraalle käytölle antamaa hiljaista lupaa. A:lla on näin ollen B:n Wlan-tukiasemaa tietensä käyttäessään ollut luvattoman käytön edellyttämään tahallisuuteen kuuluva tieto siitä, että hän näin menettelemällä syyllistyi rangaistavaan tekoon.

A on kerrotulla menettelyllään 1.1.-17.1.2007 syyllistynyt siihen lievään luvattomaan käyttöön, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

VASTAAJA

A

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta muutoin kuin tekoajan osalta.

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Lievä luvaton käyttö 1.1.-17.1.2007

Valtion varoista maksetaan varatuomari P:lle palkkioksi A:n avustamisesta hovioikeudessa kolmen tunnin kohtuulliseksi arvioidun työmäärän perusteella 273 euroa ja arvonlisäveron osuutena 60,06 euroa eli yhteensä 333,06 euroa, mikä määrä jää valtion vahingoksi.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenneuvos Allan Ahnger
hovioikeudenneuvos Eeva Perho
viskaali Nora Viikari

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.