8.12.2009

LAHDEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 31.8.2009

Syyksilukeminen

1) S on 17.2.2009 Lahdessa anastanut A:n K-Market-myymälästä 15 pulloa siideriä, joiden yhteisarvo on ollut 44,85 euroa. Anastettu omaisuus on saatu S:n hallusta takaisin. Yksi pullo on vahingoittunut myyntikelvottomaksi, mistä A:lle on aiheutunut 2,99 euron suuruinen vahinko. Anastus on ottaen huomioon anastetun omaisuuden arvo kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

2) S on 3.5.2009 Lahdessa hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä käyttänyt löytämäänsä K:n Visa-Electron-korttia maksuvälineenä ilman K:n lupaa yhteensä 12 kertaa maksujen vaihdellessa 20,55 ja 46 euron välillä. K:lle on aiheutunut yhteensä 452,26 euron suuruinen vahinko ja Nordea Pankki Suomi Oyj:lle kortin poisottopalkkion maksamisesta 150 euron suuruinen vahinko.

3) S on 3.5.2009 Lahdessa valmistanut 12 väärää asiakirjaa käytettäväksi harhauttavana todisteena oikeudestaan Visa Electron -kortin käyttämiseen kirjoittaen maksutositteisiin K:n tai tekaistun nimikirjoituksen.

4) S on 30.5.2009 Lahdessa anastanut Osuuskauppa Hämeenmaan Prisma-myymälästä 5,80 euron arvoisen tupakkarasian. Anastettu omaisuus on saatu S:n hallusta takaisin. Anastus on ottaen huomioon anastetun omaisuuden arvo kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

Rangaistusseuraamus

S tuomitaan hänen aikaisempi vakava rikollisuus huomioon ottaen kahdesta näpistyksestä, maksuvälinepetoksesta ja väärennyksestä ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Rangaistusta mitattaessa on koventamisperusteena otettava huomioon hänen aikaisempi rikollisuutensa, koska sen ja uusien rikosten suhde osoittaa hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Rangaistusta on kohtuullistettu ja otettu huomioon rikoksen 1 osalta 11.3.2009 Tampereen käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus. Aikaisempi vakava rikollisuus muodostaa esteen yhdyskuntarangaistuksen määräämiseen.

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Näpistys 17.2.2009
2) Maksuvälinepetos 3.5.2009
3) Väärennys 3.5.2009
4) Näpistys 30.5.2009

RANGAISTUSSEURAAMUS

YHTEINEN VANKEUSRANGAISTUS
Syyksi luetut rikokset 1-4
60 päivää vankeutta
Rangaistus alentavana on otettu huomioon Tampereen käräjäoikeuden käräjäoikeuden 11.3.2009 tuomitsema ei lainvoimainen vankeusrangaistus.

LAINKOHDAT

Kaikkiin rikoksiin sovelletut lainkohdat:
Rikoslaki 6 luku 5 §
1) Rikoslaki 28 luku 3 § 1
2) Rikoslaki 37 luku 8 §
3) Rikoslaki 33 luku 1 §
4) Rikoslaki 28 luku 3 § 1

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Käräjätuomari Markku Vuorio

KOUVOLAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 8.12.2009

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

S on vaatinut, että rangaistusta alennetaan. Kun otetaan hänelle aikaisemmin 11.3.2009 tuomittu ehdoton vankeusrangaistus rikoslain 7 luvun 6 §:n mukaisesti huomioon, nyt tuomittu rangaistus ei ole oikeudenmukaisessa suhteessa hänen syykseen luettujen rikosten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen. Oikeudenmukainen rangaistus on 30 päivää vankeutta.

Syyttäjä ei ole vastannut valitukseen.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Rangaistuksen mittaaminen

Tampereen käräjäoikeus on 11.3.2009 tuominnut S:n 8 kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Muita S:n syyksi luettuja rikoksia kuin kohdassa 1 tarkoitettua näpistystä ei ole tehty ennen mainittua tuomiota eikä niistä siten olisi voitu tuomita rangaistusta samalla kertaa tuolloin käsiteltävänä olleiden muiden rikosten kanssa. Mainittu aikaisempi rangaistus on siten vain kohdan 1 osalta otettava rikoslain 7 luvun 6 §:n mukaisesti rangaistusta alentavana seikkana huomioon.

Kohdan 1 näpistyksessä anastetun omaisuuden arvo on ollut 44,85 euroa ja rikos on siten ollut vähäinen. Mikäli tästä rikoksesta olisi tuomittu rangaistus aiemmin mainitulla Tampereen käräjäoikeuden tuomiolla 11.3.2009, rikoksella ei yhteisen rangaistuksen mittaamisessa noudatettavat periaatteet huomioon ottaen olisi ollut sanottavaa vaikutusta S:lle tuomitun vankeusrangaistuksen pituuteen. Kohdan 1 näpistyksellä ei sen vuoksi ole juuri lainkaan vaikutusta myöskään S:lle nyt mitattavaan rangaistukseen.

Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan S:lle on tuomittava kohdissa 1- 4 mainituista rikoksista joko yhteinen sakkorangaistus tai yhteinen vankeusrangaistus.

Kohdan 4 näpistyksellä voisi olla vaikutusta sakkorangaistukseen, mutta kysymyksessä oleva näpistys on niin vähäinen, ettei sillä olisi mainittavaa vaikutusta yhteiseen vankeusrangaistukseen.

Huomioon ottaen rikosten vahingollisuus ja niistä ilmenevä tekijän syyllisyys rangaistuslaji on valittava kohdassa 2 ja 3 S:n syyksi luettujen maksuvälinepetoksen ja väärennyksen perusteella.

Kohdan 2 maksuvälinepetoksesta on aiheutunut kortinhaltijalle noin 450 euron suuruinen vahinko ja kortin myöntäneelle pankille poisottopalkkion maksamisesta syntynyt 150 euron vahinko. Oikeuskäytännössä maksuvälinepetos on tyypillisesti voitu katsoa lieväksi, jos vahingon määrä on jäänyt alle 500 euron. S:n syyksi luettu maksuvälinepetos on siten vahingon määrän puolesta ollut lievän ja tavallisen maksuvälinepetoksen rajoilla. Lievästä maksuvälinepetoksesta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa. S on löytänyt pankkikortin sattumalta ja tehnyt rikoksentekopäätöksen, kun siihen on yllättäen avautunut tilaisuus. Toisaalta S on toiminut suunnitelmallisesti, koska hän on lyhyen ajan kuluessa tehnyt eri liikkeissä useimmissa tapauksissa noin 40 - 49 euron suuruisia ostoksia väärentäen nimikirjoitukset maksutositteisiin. S on joutunut lopettamaan pankkikortin oikeudettoman käytön vasta, kun kortti on otettu häneltä pois. Vahingon jääminen noin 600 euroon on siten johtunut S:stä riippumattomasta seikasta. Oikeuskäytännössä maksuvälinepetoksista on tuomittu vankeusrangaistuksia lähtökohtaisesti vasta, kun aiheutetun vahingon määrä on ylittänyt selvästi 1.000 euroa.

Rikoslain 6 luvun 5 §:n 5-kohdan mukaan tekijän aikaisempi rikollisuus on rangaistuksen koventamisperuste, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista tai käskyistä. S:ää ei ole aikaisemmin tuomittu vankeusrangaistukseen maksuvälinepetoksesta, mutta hän on syyllistynyt lukuisiin muihin omaisuusrikoksiin, kuten varkauksiin tai varkauden yrityksiin ja hänet on tuomittu niistä sekä muunlaisista rikoksista useita kertoja vankeusrangaistuksiin. Näin ollen hovioikeus katsoo, että rangaistusta mitattaessa on käräjäoikeuden toteamin tavoin aiheellista soveltaa rikoslain 6 luvun 5 §:n 5-kohtaa rangaistuksen koventamisperusteena.

S:n aikaisemman rikollisuuden perusteella sovellettava rangaistuksen koventamisperuste huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että S:lle on tuomittava yhteinen vankeusrangaistus. Edellä mainituilla perusteilla, harkittuaan S:n syyksi luettujen rikosten vakavuutta ja niistä ilmenevää S:n syyllisyyttä sekä ottaen huomioon aikaisemmin tuomitun rangaistuksen, koventamisperusteen sekä rikosten keskinäisen yhteyden, hovioikeus pitää 30 päivän vankeusrangaistusta oikeudenmukaisena seuraamuksena rikoksista.

TUOMIOLAUSELMA

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

YHTEINEN VANKEUSRANGAISTUS
Syyksi luetut rikokset 1-4
30 päivää vankeutta
Rangaistusta on alennettu.
Rangaistusta alentavana seikkana on kohdan 1 osalta otettu huomioon Tampereen käräjäoikeuden 11.3.2009 tuomitsema vankeusrangaistus.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Jukka Ketola, Helena Metso, Janne Arvela

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen