Helsingin HO 22.05.2008 1427

Teknisen toimenpiteen loukkausrikkomus

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 25.5.2007

Syyttäjä
Kihlakunnansyyttäjä Kukka-Maaria Kankaala

Vastaajat
A
B

Asia
Teknisen toimenpiteen loukkausrikkomus

Vireille 5.2.2007

Selostus asiasta

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Teknisen toimenpiteen loukkausrikkomus (6070/R/0135203/06)
Tekijänoikeuslaki 50a § 50b § ja 56e §
Rikoslaki 5 luku 3

1.1.2006 - 7.1.2006 Helsinki

A ja B ovat yhdessä tahallaan rikkoneet teknisen toimenpiteen kiertämiskeinojen valmistamisen tai levittämisen kieltoa siten, että A on B:n tarjoamaa 0,05 euron korvausta vastaan laatinut Haskell -ohjelmointikielellä kirjoitetun tietokoneohjelman, jonka avulla suojatun teoksen tai muun aineiston suojana oleva tekninen suojaus eli DVD-Ievyillä käytetty CSS-suojaus, jonka suojauksen tarkoituksena on muun muassa estää DVD-levyllä olevan materiaalin suoraa kopiointia, voidaan kiertää tai purkaa tai ainakin merkittävästi helpottaa tämän suojauksen kiertämistä tai purkamista. Tämän jälkeen kyseinen ohjelma on vastaajien toimesta levitetty tietoverkon avulla yleisön saataviin lähettämällä se Internetissä julkaistulle B:n ylläpitämälle "organisoitukeskustelu" -nimiselle sivustolle, jonka tarkoituksena on ollut organisoidusti tarjota muun muassa teknisen toimenpiteen kiertämis- ja/tai purkamispalveluja.

Syyttäjän muut vaatimukset

Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 1

Vastaajat on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

A:n ja B:n vastaus

A ja B ovat kumpikin kiistäneet syytteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä valtion velvoittamista korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa korkoineen. Vastaajat ovat myöntäneet tosin menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla, mutta kyseinen syytteessä mainittu CSS-suojaus ei ollut tekijänoikeuslain 50a §:n 2 momentin tarkoittama tehokas tekninen toimenpide ja tästä seurasi, ettei heidän menettelynsä voinut täyttää sen rikoksen tunnusmerkistöä, josta heille vaadittiin rangaistusta.

Vastaajat ovat todenneet, että he käyttivät Linux-käyttöjärjestelmällä toimivaa tietokonetta. Laillisesti hankitun DVD-levyn katselu tällaisella tietokoneella edellytti CSS-suojauksen kiertämistä. Lähes kaikki muut käyttöjärjestelmät sisälsivät valmiina CSS-suojauksen purku- tai katseluohjelman. Jo vuonna 1999 norjalainen tietokonehakkeri onnistui valmistamaan suojauksen purkukoodin, jolla hän oli saanut DVD-levyn näkymään omassa Linux-käyttöjärjestelmällä toimivassa tietokoneessaan. Tämän jälkeen ohjelma levisi nopeasti internetin kautta maailmalle ja nyttemmin vastaavanlaisia sivuja, joista suojauksen kiertämiseen soveltuvia ohjelmia on saatavissa ja joilla asiasta keskustellaan, on useita kymmeniä tai satoja.

Todistelu

Kirjalliset todisteet
Syyttäjä

Liite 1 Haskell -ohjelmointikielellä toteutettu A:n laatima ohjelma
Liite 2: C:n selvitys

Henkilötodistelu
Syyttäjä
1. todistajaC

Vastaajat
2. vastaaja A kuultuna todistelutarkoituksessa
3. vastaaja B kuultuna todistelutarkoituksessa
4. todistaja D

Käräjäoikeuden ratkaisu

Syyksilukeminen

Käräjäoikeus hylkää syytteen molempien vastaajien osalta.

Perustelut
Tekijänoikeuslain 56e §:n perusteella tuomitaan sakkoon se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo

1) 50a §:ssä tarkoitettua teknisen toimenpiteen kiertämisen kieltoa taikka
2) 50b §:ssä tarkoitettua teknisen toimenpiteen kiertämiskeinojen valmistamisen tai levittämisen kieltoa.

Rikos kohdistuu tekijänoikeuslain mukaan suojatun teoksen suojana olevaan tehokkaaseen tekniseen toimenpiteeseen, jolla tarkoitetaan tekniikkaa, laitetta tai osaa, joka on suunniteltu tavanomaisessa käyttötarkoituksessa estämään tai rajoittamaan teoksiin ilman tekijän tai oikeuksien muun haltijan lupaa kohdistuvia tekoja ja jolla tavoiteltu suoja saavutetaan.

Asiassa todistajina kuultujen tietotekniikan asiantuntijoina pidettävien C:n ja D:n kertomusten perustella on luotettavasti selvitetty, että sen jälkeen kun norjalainen tietokonehakkeri vuonna 1999 onnistui murtamaan DVD-levyjen CSS-suojauksen, on loppukäyttäjän näkökulmasta tilanne muuttunut sellaiseksi, että vastaavia purkuohjelmia on helposti saatavilla internetistä kymmenittäin jopa ilmaiseksi. Osassa tietokoneiden käyttöjärjestelmiä tällainen ohjelma on jo valmiina.

Tekijänoikeuksien haltijoiden kannalta A:n ja B:n syytteessä kerrotun menettelyn ei voida katsoa aiheuttaneen CSS-suojaukseen vähäisemmässäkään määrin lisää "aukkoa" jo vallitsevaan olotilaan verrattuna. CSS-suojausta ei voida enää pitää laissa tarkoitettuna tehokkaana teknisenä toimenpiteenä. Tästä seuraa, ettei teknisen toimenpiteen loukkausrikkomuksen tunnusmerkistö täyty. Syyte on näin ollen hylättävä.

Vastaaja
A

Tuomiolauselma

Hylätyt syytteet
1) Teknisen toimenpiteen loukkausrikkomus 1.1.2006-7.1.2006

Vastaaja
B

Tuomiolauselma

Hylätyty syytteet
1) Teknisen toimenpiteen loukkausrikkomus 1.1.2006-7.1.2006

Tuomiolauselma

Yhteiset lausunnot

Valtion varoista maksetaan todistajanpalkkiona C:lle päivärahaa 14 euroa ja matkakustannusten korvauksena 7,20 euroa eli yhteensä 21,20 euroa, mikä määrä jää valtion vahingoksi.

Valtio velvoitetaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun 9 luvun 1 a §:n 1 momentin nojalla suorittamaanA:lle ja B:lle yhteisinä oikeudenkäyntikuluina oikeuden kohtuulliseksi harkitsemat 3.416 euroa (sisältää arvonlisäveron), mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa säädettyä viivästyskorkoa 25.6.2007 lukien.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:
Käräjätuomari Timo Jääskeläinen
Lautamiehet

HELSINGIN HOVIOIKEUS TUOMIO 22.5.2008

Valitus
Virallinen syyttäjä on vaatinut, että A ja B tuomitaan teknisen toimenpiteen loukkausrikkomuksesta sakkorangaistukseen, koska he ovat syyttäjän käräjäoikeudessa esittämän ja valituksessa tarkistetun syytteen mukaisesti yhdessä tahallaan rikkoneet teknisen toimenpiteen kiertämiskeinojen valmistamisen ja levittämisen kieltoa siten, että A on B:n tarjoamaa 0,05 euron korvausta vastaan laatinut/valmistanut Haskell-ohjelmointikielellä kirjoitetun tietokoneohjelman, jonka avulla suojatun teoksen tai muun aineiston suojana oleva tekninen suojaus eli DVD-levyllä käytetty CSS-suojaus, jonka suojauksen tarkoituksena on muun muassa estää DVD-levyllä olevan materiaalin suoraa kopiointia, voidaan kiertää tai purkaa tai ainakin merkittävästi helpottaa tämän suojauksen kiertämistä tai purkamista. Tämän jälkeen kyseinen ohjelmisto on vastaajien toimesta levitetty/saatettu tietoverkon avulla yleisön saataviin lähettämällä se internetissä julkaistulle B:n ylläpitämälle "organisoitukeskustelu" -nimiselle sivustolle, jonka tarkoituksena on ollut organisoidusti tarjota muun muassa teknisen toimenpiteen kiertämis- ja/tai purkamispalveluja. Syyttäjä on lisäksi vaatinut, että A ja B velvoitetaan korvaamaan valtiolle todistelukustannukset asiassa ja valtio vapautetaan velvollisuudesta korvata heidän oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa.

CSS-suojaus oli suunniteltu ja tarkoitettu tavanomaisessa käytössä estämään ja rajoittamaan DVD-levyjen kopiointia ja niiden levittämistä internetissä yleisölle. Suojaus esti tavanomaisessa käytössä levyjen kopioinnin. Se oli siten tekijänoikeuslaissa tarkoitettu tehokas tekninen toimenpide.

A ja B olivat olleet tietoisia DVD-levyillä olleesta CSS-suojauksesta. He olivat suunnitelmallisesti valmistaneet tietokoneohjelman, jonka yksinomaisena tarkoituksena oli ollut CSS-suojauksen purku vastoin suojan asettajien tahtoa. Suojauksen kiertämisen mahdollisuus ei tarkoittanut sitä, etteikö suojaus olisi lain tarkoittamalla tavalla tehokas. CSS-suojauksen kierto ohjelmointitoimenpitein ei ollut tavanomaista toimintaa kuluttajien keskuudessa. Toiminta edellytti huomattavaa perehtymistä ohjelmointiin ja tietokoneen toimintaan. Tämän vuoksi suojauksen ohittaminen vahingossa ei ollut mahdollista. Suojauksen purkaminen DVD-levyn toiston mahdollistamiseksi Linux-järjestelmässä ei tehnyt purkamisen mahdollistavan tietokoneohjelman valmistamista yleisön saataville saattamiseksi tai purkupalveluiden tarjoamista lailliseksi. A:n ja B:n toiminnan arvioinnin kannalta ei ollut merkitystä sillä, että suojauksen purkuohjelmia oli ollut mahdollista saada muualtakin kuin B:n ylläpitämältä internet-sivustolta.

Syyttäjä on liittänyt valitukseensa tekijänoikeusneuvoston lausunnon (2007:9) ja Futurmatix Ltd:n toimitusjohtaja E:n laatiman kirjallisen teknisen asiantuntijalausunnon, joihin hän on vedonnut uusina kirjallisina todisteina. Eräät muut valituksen liitteenä olevat asiakirjat syyttäjä on toimittanut hovioikeudelle tiedoksi vetoamatta niihin kirjallisina todisteina. Asian selvitettyyn tilaan nähden syyttäjä on pitänyt pääkäsittelyn järjestämistä asiassa ilmeisen tarpeettomana.

Vastaus
A ja B ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että valitus hylätään ja valtio velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa 9.905,20 eurolla korkoineen. A ja B ovat lisäksi vaatineet, että hovioikeus esittää Euroopan Yhteisön tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön kiistanalaisten oikeuskysymysten selvittämiseksi.

CSS-suojaus ei ollut DVD-levyjen loppukäyttäjän näkökulmasta tehokas tekninen toimenpide keskivertokuluttajaa vastaan. Suojauksen ensisijainen tarkoitus oli ollut estää DVD-levyjen katsominen eikä kopioinnin estäminen. Vuodesta 1999 alkaen oli ollut tarjolla lukuisia kolmansien osapuolten itsenäisesti tekemiä ja vapaasti levitettäviä suojauksen kiertoon tarkoitettuja ohjelmia. Suojauksen kiertäminen oli hyvin helppoa ja se vaati korkeintaan yhden ohjelmiston asennuksen. Suojaus voitiin kiertää myös vahingossa. Suojauksen tehottomuutta osoitti myös se, että CSS-suojauksen tekijä oli lopettanut suojauksen kiertäjien haastamisen oikeuteen viimeistään vuonna 2004.

CSS-suojakeinon ensisijainen tavoite ei ollut tekijänoikeuslaissa määriteltyjen yksinoikeuksien suojaaminen, vaan toistinmonopolin ylläpitäminen rajoittamalla pääsyä DVD-levyn sisältöön, mikä pääsy puolestaan oli välttämätöntä teoksen katselemiseksi. Tällainen rajoittaminen ei perustunut tekijänoikeuteen. Suojakeinon lisensiointimarkkinoiden olemassaololla ei siten ollut välttämättä mitään tekemistä tekijänoikeuden suojaamisen kanssa ja lisensointikriteeri oli hylättävä teknisen suojakeinon kiertämisen kiellon perusteena. Käyttöjärjestelmien eroilla ei ollut asian ratkaisemisen kannalta merkitystä. Elokuvien katselijoiden teknologiset valinnat, eli mitä tietokonetta, levysoitinta tai ohjelmistoa he käyttivät, eivät voineet vaikuttaa suojakeinon tehokkuuden arviointiin yhtä lailla kuin käytetyn kiertovälineen monimutkaisuus ei voinut vaikuttaa suojauksen tehokkuuden arviointiin.

Nimellistä viiden sentin maksua verkkopalstalla saaduista kirjallisista neuvoista ja ohjeista ei voitu pitää kaupallisena kiertämispalveluna kuten ei myöskään pelkästään itse asennettavan tietokoneohjelman tarjoamista sanotulla palstalla. Ohjelmaa ei ollut myöskään tarkoitettu levyjen kopiointiin sellaisenaan. Linux -järjestelmässä pelkkä elokuvan nähtäville saaminen oli edellyttänyt CSS-suojauksen kiertämistä. Suojauksen kiertäminen elokuvan katsomista varten ei voinut tarkoittaa tekijänoikeuslain vastaista menettelyä.

Oli epäselvää ja tulkinnallista mitä tarkoittaa tekijänoikeuslain 50 a §:ssä määritelty "tehokas" tekninen toimenpide ja mitä tarkoittaa tekijänoikeuslain 50 b §:ssä määritelty "palvelujen tarjoaminen". Oli myös selvitettävä koskeeko teknisten suojakeinojen kiertämisen kielto myös sellaista suojakeinoa, joka ei kohdistu tekijänoikeuslaissa määriteltyihin yksinoikeuksiin. Tämän vuoksi hovioikeuden oli pyydettävä EY:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua epäselvistä oikeuskysymyksistä.

Syyttäjän hovioikeudelle toimittamat asiantuntijalausunnot eivät olleet ulkopuolisten neutraalien asiantuntijatahojen lausuntoja, vaan verrattavissa asianomistajien omiin lausuntoihin. Vastaajat eivät ole kuitenkaan pitäneet pääkäsittelyä asiassa tarpeellisena, mikäli hovioikeus katsoo, että syyttäjän esittämällä Futurmatixin toimitusjohtaja E:n laatimalla lausunnolla ei ollut merkitystä asian ratkaisemisen kannalta ottaen huomioon todisteen asiasisällön puutteet ja ilmeinen virheellisyys.

Vastaukseen on liitetty uusiksi kirjallisiksi todisteiksi tutkija D:n asiantuntijalausunto ja selvitys tekijänoikeusneuvoston kokoonpanosta.

Hovioikeuden ratkaisu

Käsittelyratkaisut

Uusi aineisto hovioikeudessa ja pääkäsittelyn toimittaminen

Hovioikeus ottaa syyttäjän valituskirjelmässä ja vastaajien vastauskirjelmässä kirjalliseksi todisteiksi nimetyt lausunnot ja selvityksen huomioon kirjallisina todisteina. Vastaajat ovat syyttäjän valitukseen vastatessaan voineet ottaa kantaa syyttäjän hovioikeudessa esittämiin uusiin lausuntoihin. Syyttäjän valituskirjelmän liitteenä oleva muu aineisto liitetään jutun asiakirjoihin.

Asianosaiset eivät ole pitäneet pääkäsittelyn toimittamista hovioikeudessa tarpeellisena. Koska asiassa on kysymys vastaajien toiminnan oikeudellisesta arvioinnista eikä niinkään tätä toimintaa koskevan ristiriitaisen suullisen todistelun uskottavuuden arvioinnista, pääkäsitttelyn järjestäminen asiassa on selvästi tarpeetonta. Tähän liittyen hovioikeus vielä toteaa, että asian lopputuloksen kannalta syyttäjän hovioikeudelle toimittamalla Futurmatixin toimitusjohtaja E:n lausunnolle ei ole ollut ratkaisevaa merkitystä.

Ennakkoratkaisupyyntöä koskeva vaatimus

Euroopan talousyhteisön (EY) perustamissopimuksen 234 artiklan mukaan yhteisön tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu perustamissopimuksen tulkinnasta, yhteisön toimielimen tai Euroopan keskuspankin säädöksen pätevyydestä ja tulkinnasta, neuvoston säädöksellä perustettua toimielintä koskevien sääntöjen tulkinnasta, jos näissä säännöissä niin määrätään. Artiklan 2 kohdan mukaan jos tällainen kysymys tulee esille jäsenvaltion tuomioistuimessa, tämä tuomioistuin voi, jos se katsoo, että kysymys on ratkaistava, jotta se voi antaa päätöksen, pyytää yhteisön tuomioistuinta ratkaisemaan sen. Artiklan 3 kohdan mukaan puolestaan jos tällainen kysymys tulee esille sellaisessa kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, tämän tuomioistuimen on saatettava kysymys yhteisön tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Vastaajien hovioikeudelle toimittamassaan vastauksessa esittämät edellä selvitetyt Suomen tekijänoikeuslain tulkintakysymykset eivät ole sellaisia, jotka mainitun 234 artiklan 2 kohdan mukaisesti edellyttävät välttämättä ennakkoratkaisun pyytämistä yhteisön tuomioistuimelta. Yhteisön tuomioistuimen ratkaisun C-99/00 (Lyckeskog) perusteella voidaan katsoa, että Helsingin hovioikeus ei ole myöskään 234 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitettu tuomioistuin, jolla olisi velvollisuus pyytää ennakkoratkaisu EY:n tuomioistuimelta. Asiassa on hovioikeuden käsityksen mukaan esitetty tekijänoikeuslain soveltamisen kannalta riittävän kattava selvitys sovellettavista säännöksistä ja niiden valmisteluasiakirjoista sekä säännösten taustalla olevasta EY:n direktiivistä 2001/29/EY ja direktiivin vaikutuksesta tekijänoikeuslain tulkintaan. Näiden syiden vuoksi vastaajien pyyntö ennakkoratkaisun pyytämisestä hylätään.

Pääasiaratkaisun perustelut

Tehokas tekninen toimenpide

Käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole riidanalaista se, etteivätkö vastaajat olisi toimineet syytteen teonkuvauksessa kuvatulla tavalla siten, että A on B:n tarjoamaa viiden sentin korvasta vastaan tahallaan laatinut tai valmistanut tietoverkossa organisoidusti levitetyn Haskell -ohjelmointikielellä kirjoitetun tietokoneohjelman, jonka avulla on ollut mahdollista kiertää tai purkaa DVD-levyjen CSS-suojaus (Content Scrambling System) tai ainakin helpottaa tämän suojauksen kiertämistä tai purkamista. Asiassa ei ole epäselvää, etteivätkö vastaajat ole olleet täysin tietoisia siitä, että kysymyksessä on ollut vastoin oikeudenhaltijoiden tahtoa valmistettu teknisen toimenpiteen kiertämisen mahdollistava tai kiertämistä helpottava tietokoneohjelma. Esitetystä todistelusta ilmenee lisäksi, että toimiakseen ohjelma on vaatinut suojausavaimen, jonka A:n laatiman ohjelman mukaan on oletettu olevan "keyfile"-nimisessä tiedostossa ja jonka selvittäminen ei ilmeisestikään ole ollut asiantuntevalle henkilölle vaikeaa. Tähän vastaajien toimintataustaan nähden käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla tekijänoikeuslain 56 e §:n mukaisen teknisen toimenpiteen loukkausrikkomuksen tunnusmerkistöarvioinnissa on kysymys lähtökohtaisesti siitä, voidaanko tietokoneohjelman suojakierron kohteena ollutta CSS-suojausta pitää lain 50 a §:n 2 momentissa olevan määritelmän mukaisesti tehokkaana teknisenä toimenpiteenä.

Viimeksi mainitun säännöksen mukaan tehokkaalla teknisellä toimenpiteellä tarkoitetaan tekniikkaa, laitetta tai osaa, joka on suunniteltu tavanomaisessa käyttötarkoituksessa estämään tai rajoittamaan teoksiin ilman tekijän tai oikeuksien muun haltijan lupaa kohdistuvia tekoja ja jolla tavoiteltu suoja saavutetaan. Tehokkaan teknisen toimenpiteen määritelmä perustuu Wipo:n vuoden 1996 sopimuksiin ja EY:n direktiivin 2001/29/EY (ns. tietoyhteiskuntadirektiivi) 6 artiklan 3 kohtaan, jonka viimeksi mainitun säännöksen mukaan teknisiä toimenpiteitä kuten tekniikoita, laitteita tai osia, jotka on suunniteltu normaalissa käyttötarkoituksessa estämään tai rajoittamaan teoksiin tai muuhun aineistoon kohdistuvia tekoja, joihin ei ole saatu lupaa laissa säädettyjen tekijänoikeuden tai tekijänoikeuden lähioikeuksien haltijalta, pidetään tehokkaina, jos oikeudenhaltijat valvovat suojatun teoksen tai muun aineiston käyttöä jonkin sellaisen pääsynvalvontatoimen tai suojauskeinon avulla, jolla tavoiteltu suoja saavutetaan, ja joita ovat esimerkiksi teoksen tai muun aineiston salaus, muuntaminen tai muunlainen muuttaminen taikka kopioinnin valvontajärjestelmä. Direktiivin tarkoituksena on ollut turvata tekijänoikeuksien haltijoiden omaisuuden suojaa digitaalisessa ympäristössä. Säädöstaustaan nähden on selvää, että tekijänoikeuslain 50 a §:n mukaisen tehokkaan teknisen toimenpiteen käsitettä on arvioitava sen taustalla olevan tietoyhteiskuntadirektiivin näkökulmasta.

Syytteessä tarkoitetut tekijänoikeuslain 50 a ja b sekä 56 e § ovat tulleet voimaan 1.1.2006. Tekijänoikeuslain uudistusta koskevan lain esityössä (HE 28/2004) on todettu, että tekninen toimenpide on riittävän tehokas silloin, kun suojaustarkoitus saavutetaan ja käytetystä suojauksesta ilmenee jokaiselle selvästi sen suojaustarkoitus. Tehokasta teknistä toimenpidettä ei yleensä voida myöskään kiertää tai purkaa vahingossa. Esitöissä on esimerkinomaisesti todettu, että se että jokin lukitus ei estä kaikkein järeimmillä murtovälineillä tapahtuvaa murtamista, ei tarkoita sitä, etteivät tällaiset suojakeinot olisi tehokkaita direktiivin tarkoittamassa mielessä. (HE 28/2004, s. 40 ja 124). Oikeuskirjallisuudessa katsotun mukaisesti tehokkaalla teknisellä toimenpiteellä voidaan tarkoittaa vain sellaisia toimenpiteitä, jotka estävät tekijänoikeudellisesti relevantin käytön (Pirkko-Liisa Haarmann: Tekijänoikeus ja lähioikeudet, Helsinki 2005, s. 336-337). Tähän nähden yksinomaan teosten kuuntelemisen ja katselemisen tietyssä toimintaympäristössä estävää suojausta ei ole pidettävä suojan piiriin kuuluvana.

Oikeudenhaltijoiden suojaustarkoituksen käsite on ymmärrettävä tietoyhteiskuntadirektiivin 6 artiklan mukaisesti siten, että suojalla pyritään normaalissa käyttötarkoituksessa estämään tai rajoittamaan teoksiin tai muuhun aineistoon kohdistuvia tekoja, joihin ei ole saatu lupaa laissa säädettyjen tekijänoikeuden tai tekijänoikeuden lähioikeuksien haltijalta. Mainitulla tavalla asiassa on riidatonta, että vastaajilla ei ole ollut tällaista direktiivissä selvitettyä tekijänoikeudenhaltijoiden lupaa suojan poistamiseen. Asiassa on toisaalta selvitetty, että CSS-suojaus on jo vuonna 1999 tullut murretuksi. Lisäksi asiassa esitetyn selvityksen perusteella voidaan myös katsoa, että tässä asiassa tarkoitetun tietokoneohjelman kaltaisia CSS-suojauksen purkuohjelmia on ollut saatavilla internetistä syytteen tekoaikaan alkuvuonna 2006 runsaastikin. Vaikka CSS-suojaus on jo vuonna 1999 riidattomasti murrettu ja purkuohjelmia on tämän jälkeen ollut saatavilla internetistä, oikeudenhaltijat ovat edelleen murtamisen jälkeenkin halunneet suojata DVD-levyt kyseisellä suojaustekniikalla. Hovioikeus katsoo, että näin toimimalla tekijänoikeuksien oikeudenhaltijat ovat ilmoittaneet, että suojauksen kohteena olevaa teosta voidaan käyttää vain rajoitetusti. Tähän nähden käytetystä suojauksesta on katsottava ilmenevän lain esitöissä edellä selvitetyllä tavalla tehokkaan teknisen toimenpiteen edellytyksenä oleva suojaustarkoitus.

Käsiteltävänä olevassa asiassa suojauksen kiertäminen tai kiertämisen helpottaminen on edellyttänyt tietokonekielellä kirjoitettuja käskyjä sekä tietokoneohjelman laadintaa. Ylipäätänsä suojauksen kiertäminen ainakin Linux-järjestelmässä on ilmeisesti edellyttänyt vähintäänkin suojauksenkierto-ohjelman luvallista tai luvatonta hankkimista. Tavanomaisen käyttäjän ei voida tällaisessa tilanteessa katsoa kykenevän kiertämään suojausta omilla toimenpiteillään vahingossa. Tähän nähden ja koska CSS-suojauksella on nimenomaisesti normaalissa käyttötarkoituksessa pyritty estämään tai rajoittamaan tekijänoikeudellisesti suojattuihin teoksiin tai muuhun aineistoon kohdistuvia tekoja, suojausta on syytteen tekoaikaan nähden arvioiden pidettävä sellaisena, jolla on saavutettu suojaustarkoitus.

Hovioikeus toteaa, että tehokkaan teknisen toimenpiteen käsitteen sisällön tarkasteleminen yksinomaan loppukäyttäjän näkökulmasta käräjäoikeuden tuomion mukaisesti tarkoittaisi sitä, että suojauksen laittoman murtamisen jälkeen suojausta tulisi pitää lähes säännönmukaisesti tehottomana. Tämä näkemys ei vastaa edellä mainittua tekijänoikeuslain esitöissä esimerkinomaisesti todettua seikkaa siitä, että suojauksen murtaminen ei automaattisesti tarkoita sitä, etteikö suojakeino olisi tehokas tietoyhteiskuntadirektiivin tarkoittamassa mielessä (HE 28/2004, s. 40). Koska CSS-suojauksen kiertäminen asianmukaisen lisenssin puuttuessa on vuonna 2006 edelleen edellyttänyt aktiivisia toimenpiteitä kuten esimerkiksi kierto-ohjelman ostamista, laittoman ohjelman lataamista internetistä tai A:n laatiman kaltaisen tietokoneohjelman tekemistä, suojausta on pidettävä tekijänoikeuslaissa tarkoitetulla tavalla tehokkaana siitäkin huolimatta, että CSS-suojausta on epäilemättä kierretty vuoden 1999 jälkeen siinä määrin laajasti, että CSS-suojaus ei ole vuonna 2006 ollut lähimainkaan aukoton.

Tekijänoikeudellisesti relevantti käyttö

Suojaustarkoituksen ja sen ilmenemisen edellytysten täyttymisen vuoksi CSS-suojausta on pidettävä syytteen tekoaikana tekijänoikeuslaissa tarkoitetulla tavalla tehokkaana, mikäli edellä selvitetyllä tavalla suojaus on kohdistunut toimenpiteisiin, jotka estävät tekijänoikeudellisesti relevantin käytön. Kuten edellä on todettu, teoksen yksityinen käyttäminen ei ole tällaista tekijänoikeudellisesti relevanttia käyttöä, mistä syystä tekijänoikeuslain 50 a §:n 3 momentin mukaisesti teoksen kappaleen laillisesti hankkinut tai haltuunsa saanut saa kiertää teknisen toimenpiteen teoksen saamiseksi kuultavilleen tai nähtävilleen, mutta tällöinkin kappaleen valmistaminen on kiellettyä. Poikkeussäännön on oikeuskirjallisuudessa katsottu olleen tarpeellisen niitä tilanteita silmällä pitäen, joissa suojaus estää kuuntelemisen ja katselemisen lisäksi myös kopioimisen toisin sanoen teoksen kappaleiden valmistamisen tai teoksen saattamisen yleisön saataville (Haarmann: Emt. s. 337-338). Myös tekijänoikeuslain esitöissä on todettu, että jos suojauksen purkujärjestelmä mahdollistaa pelkän katselun ja kuuntelun lisäksi esimerkiksi lähetettävän aineiston tallentamisen poistamalla lähetyssignaaliin sisällytetyn kopioinnineston, kyseessä voi olla myös tekijänoikeuslain 50 b §:ssä tarkoitettu laite (HE 28/2004, s. 126). Vaikka CSS-suojaus esitettyyn selvitykseen nähden estää ilmeisesti lisenssien puuttumisen vuoksi Linux-järjestelmässä tapahtuvan DVD-levyjen katselemisen ja kuuntelemisen, suojauksen eräänä keskeisenä alkuperäisenä tarkoituksena on kuitenkin selvitetty olleen sen varmistaminen, etteivät DVD-levyjä luvallisesti ostaneet kuluttajat voisi tehdä luvattomia kopioita ostamistaan DVD-levyistä ja levittää niitä luvattomasti vastoin oikeudenhaltijoiden tahtoa. Näin ollen CSS-suojauksen on katsottava kohdistuvan myös toimenpiteisiin, jotka estävät tekijänoikeudellisesti relevantin käytön. CSS-suojausta on siksi pidettävä tekijänoikeuslaissa tarkoitettuna tehokkaana teknisenä toimenpiteenä ja tässä asiassa tarkoitettua suojauksen kiertämiseen tai kiertämisen helpottamiseen tarkoitettua tietokoneohjelmaa myös tekijänoikeudellisesti relevantin aineiston kiertämisen mahdollistavana tai tällaista kiertämistä helpottavana.

Tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämistä helpottava palvelu

Mainitulla tavalla teoksen kappaleen laillisesti hankkinut tai haltuunsa saanut saa kiertää teknisen toimenpiteen teoksen saamiseksi kuultavilleen tai nähtävilleen. Teoksesta, josta tekninen toimenpide on kierretty, ei kuitenkaan saa valmistaa kappaletta eikä mainittua säännöstä sovelleta myöskään tietoverkossa välitettyyn aineistoon (HE 28/2004, s. 124-125). Tekijänoikeuslain 50 b §:n nojalla tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämisen mahdollistavia tai sitä helpottavia palveluja ei lainsäätäjän tahdon mukaisesti myöskään saa tarjota riippumatta suojan kiertämisen perusteesta.

Hovioikeus toteaa, että A:n laatiman tietokoneohjelman yksinomaisena tarkoituksena on ollut helpottaa CSS-suojauksen kiertämistä. Asiassa on myös riidatonta, että A:n valmistama CSS-suojauksen kiertämiseen tai kiertämisen helpottamiseen tarkoitettu tietokoneohjelma on esitetty yleisön saataviin saattamiseksi B:n ylläpitämällä "organisoitukeskustelu" -nimisellä sivustolla. Näissä olosuhteissa ohjelmaa on lähtökohtaisesti pidettävä tekijänoikeuslain 50 b §:n mukaisena tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämistä helpottavana palveluna ja siten myös menettelynä joka kuuluu kiellettyjen toimien piiriin. Tekijänoikeuslain 56 e §:ssä tarkoitetun teknisen toimenpiteen loukkausrikkomuksen tunnusmerkistön toteutumisen kannalta hovioikeuden arvioitavana on tähän nähden vielä kysymys siitä, voidaanko mainitulla tavalla lähtökohtaisesti tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämistä helpottavaksi palveluksi katsottavaa tässä asiassa kysymyksessä olevaa tietokoneohjelmaa CSS-suojauksen kiertämiseksi katsoa tarjotun tekijänoikeuslain 50 b §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Tekijänoikeuslain esitöissä kerrotulla tavalla lain 50 b §:ssä tarkoitettua kiellettyä purkuvälineen tarjoamista voi olla esimerkiksi toiminta, jossa asiakkaalle myydään salatun eli krypteeratun lähetyksen tallentamisen mahdollistava älykortti tai kortin uudelleenohjelmoimiseen soveltuva ohjelmointilaite. Edelleen pykälässä tarkoitettuja kiellettyjä palveluja ovat palvelut, joita käyttämällä teknisen suojakeinon kiertäminen tulee mahdolliseksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset kiellettyjen laitteiden tai ohjelmistojen asennuspalvelut. Säännöksessä tarkoitettu palvelu voi olla kyseessä myös silloin, kun salauksen purkamiseen käytettävä tietokoneohjelma toimitetaan asiakkaalle tietoverkon välityksellä. Myös teknisen suojauksen poistamista tai kiertämistä koskevien ohjeiden tarjoaminen voi olla säännöksessä tarkoitettua salauksen purkupalvelua sellaisessa tapauksessa, jossa salauksen kiertämisohjeiden antaminen tapahtuu esimerkiksi organisoidun tai kaupallisen palvelun puitteissa. Sinänsä pelkän tiedon antamisen siitä, miten suojauksen purkaminen tai kiertäminen tapahtuu, esimerkiksi sähköpostin välityksellä ystäväpiirille, lehtikirjoituksessa tai opetuksen yhteydessä, ei voida katsoa olevan purkupalvelun tarjoamista. Tällöin kyseessä ei olisi esimerkiksi 50 b §:n 2 momentin mukainen markkinointi suojauksen purkamiseksi tai palvelu, joka on toteutettu tehokkaan suojauksen kiertämiseksi tai sen helpottamiseksi. (HE 28/2004, s. 126).

Hovioikeus katsoo, että A:n valmistamaa CSS-suojauksen kiertämistarkoituksessa tai kiertämisen helpottamiseksi tehtyä tietokoneohjelmaa on pidetty B:n ylläpitämällä "organisoitukeskustelu" -nimisellä sivustolla yleisön saatavilla tavalla, joka on ollut tekijänoikeuslain 50 b §:n mukaista kiellettyä suojauksen kiertämispalvelun tarjoamista. Kysymys ei ole ollut ainoastaan tiedon antamisesta siitä, miten suojauksen purkaminen tai kiertäminen tapahtuu, vaan lain esitöissä nimenomaisesti selvitetystä syytteen teonkuvauksen mukaisesta kielletystä salauksen kiertämiseen tai kiertämisen helpottamiseen tarkoitetun tietokoneohjelman organisoidusta tarjoamisesta.

Yhteenveto syyksilukemisen osalta

Edellä mainituilla perusteilla vastaajien menettely täyttää tekijänoikeuslain 50 b §:ssä tarkoitetun teknisen toimenpiteen kiertämiskeinojen valmistamisen ja levittämisen kieltoa koskevan teon tunnusmerkistön niiltä osin kuin vastaajat ovat syytteestä ilmenevällä tavalla yhdessä tahallaan valmistaneet ja levittäneet tietoverkon avulla yleisön saataviin sanotun lainkohdan tarkoittaman tietokoneohjelman, jonka avulla suojatun teoksen tai muun aineiston suojana olevan CSS-suojauksen kiertämistä tai purkamista voidaan merkittävästi helpottaa. Hovioikeus katsoo, että rikkomalla tätä kieltoa sekä toimimalla yhteisymmärryksessä ja yksituumaisesti vastaajat ovat syyllistyneet lain 56 e §:ssä tarkoitettuun teknisen toimenpiteen loukkausrikkomukseen.

Rangaistusseuraamus

Edellä ja käräjäoikeuden tuomiossa mainitulla tavalla vastaajien laatiman kaltaisia tietokone-ohjelmia on ollut laajasti saatavilla internetistä vastaajien toiminnan tekohetkellä. Vastaajien ei voida siksi katsoa menettelyllään aiheuttaneen CSS-suojauksen tilaan varsinaista muutosta vuoden 2006 alkupuolella vallinneeseen tilanteeseen verrattuna. Tähän nähden sekä huomioon ottaen se, että vastaajat ovat itse ilmoittaneet toiminnastaan poliisille ja vastaajien tarjoama palvelu on ollut tarjolla ainoastaan lyhyen ajan, heidän menettelynsä haitallisuutta ja siitä ilmenevää heidän syyllisyyttään on pidettävä kokonaisuutena arvostellen siinä määrin vähäisenä, että vastaajat jätetään rikoslain 6 luvun 12 §:n 1 kohdan nojalla rangaistukseen tuomitsematta.

Vastaajien oikeudenkäyntikulut ja todistelukustannukset

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n mukaan ainoastaan, jos syyttäjän syyte tai muu vaatimus hylätään, jätetään tutkimatta tai jää sillensä, valtio on vastaajan vaatimuksesta velvollinen korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Koska vastaajien on edellä mainituilla perusteilla katsottu syyllistyneen teknisen toimenpiteen loukkausrikkomukseen, valtio vapautetaan sanotun säännöksen perusteella velvollisuudesta korvata vastaajien yhteiset oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa korkoineen. Vastaava hovioikeuskuluista esitetty vastaajien vaatimus hylätään.

Koska vastaajia ei tuomita rangaistukseen hovioikeus jättää todistelukustannukset oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 §:n nojalla käräjäoikeudessa valtion vahingoksi.

Tuomiolauselma
Hovioikeuden ratkaisu ilmenee tuomiolauselmista.

Vastaaja
A

Tuomiolauselma

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luetut rikokset:
1) Teknisen toimenpiteen loukkausrikkomus 1.1.2006-7.1.2006

Rangaistusseuraamukset
Jätetään rangaistukseen tuomitsematta

Lainkohdat
1) Tekijänoikeuslaki 50 a, 50 b ja 56 e §
Rikoslaki 5 luku 3 §
Rikoslaki 6 luku 12 § 1

Oikeudenkäyntikuluja koskeva ratkaisu yhteisellä tuomiolauselmalla.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Vastaaja
B

Tuomiolauselma

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luetut rikokset
1) Teknisen toimenpiteen loukkausrikkomus 1.1.2006-7.1.2006

Rangaistusseuraamukset
Jätetään rangaistukseen tuomitsematta

Lainkohdat
1) Tekijänoikeuslaki 50 a, 50 b ja 56 e §
Rikoslaki 5 luku 3 §
Rikoslaki 6 luku 12 § 1

Oikeudenkäyntikuluja koskeva ratkaisu yhteisellä tuomiolauselmalla.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Tuomiolauselma
Yhteiset lausunnot

Valtio vapautetaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1a §:n 1 momentin nojalla tuomitusta velvollisuudesta korvata A:n ja B:n yhteiset oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 3.416 eurolla korkoineen. Heidän on itse vastattava mainituista kuluistaan.

A:n ja B:n oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa esittämä vaatimus hylätään.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenneuvos Matti Rintala
Hovioikeudenneuvos Petri Leskinen
Määräaikainen hovioikeudenneuvos Hannu Rantalainen

Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen. Korkeimman oikeuden ratkaisu 11.12.2008 : Ei valituslupaa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.