Vaasan HO 26.10.2007 1376

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate - Eläintautilain säännösten rikkominen

KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Jyväskylän käräjäoikeuden tuomio 18.5.2007

Syyttäjä

Vastaajat A ja B

Asia: Eläintautilain säännösten rikkominen

Selostus asiasta

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. ELÄINTAUTILAIN SÄÄNNÖSTEN RIKKOMINEN
Eläintautilaki 23 §
Maa- ja metsätalousministeriön asetus 157/2006, 7 §
Rikoslaki 5 luku 3 §
10.4.2006-31.5.2006 Petäjävesi

A on yhdessä vastoin varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan välillä annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta pitänyt tilallaan hanhia ulkona laitumella.

Vastaus perusteluineen

A on kiistänyt syytteen eläintautilain säännösten rikkomisesta. Kyseessä oli ollut pakkotila. Elinkeinonaan hanhien kasvattamista harjoittavalle A:lle oli annettu kolme päivää ennen asetuksen voimaan saattamista tiedoksi vaatimus siitä, että hänen ulkona tarhaamansa hanhet oli siirrettävä sisätiloihin. Viranomaisilla oli ollut tiedossa, ettei A:lla ollut tiloja, johon linnut olisi voitu siirtää.

- - -

TUOMION PERUSTELUT

- - -

Syyksilukeminen

A on syyllistynyt siihen rikokseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

Syyksilukemisen perusteet

Asiaa koskevat säännökset ja niiden arviointi

Maa- ja metsätalousministeriö on 28.2.2006 antanut eläintautilain 12 §:n nojalla asetuksen varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan välillä (157/2006). Asetuksella on pantu kansallisesti täytäntöön EY-komission päätökset 2005/731/EY, 2005/734/EY, 2005/745/EY ja 2005/855/EY. Asetuksen 7 §:n mukaan siipikarjan ulkonapito riskialueilla on ollut kielletty asetuksen voimassaoloajan 3.3.-31.5.2006. Asetuksen voimassaoloaika on vastannut luonnonvaraisten lintujen kevätmuuton aikaa.

- - -

Johtopäätökset A:n osalta

A:n ja eläinlääkärin kertomusten perusteella on kiistatonta, että tilalla on 10.4.-31.5.2006 pidetty noin 340 hanhea ulkona laitumella vastoin edellä mainitun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (157/2006) 7 §:n säännöstä. Hanhien ulkonapitoon ei ole myönnetty asetuksen 8 §:n mukaista poikkeuslupaa. A on täysin tietoisena hanhien ulkonapitokiellosta päästänyt hanhet kyseisenä aikana ulos laitumelle. A on ollut myös tietoinen lintuinfluenssan leviämisvaarasta ja siitä, että tautiepäilyjä oli ollut jo myös Suomen lähialueilla.

- - -

Käräjäoikeus katsoo, ettei tässä tapauksessa ole ollut säännöksessä tarkoitettua välitöntä ja pakottavaa vaaraa eikä kysymys siten ole rikoslain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta. Joka tapauksessa, kun otetaan huomioon tuolloinen lintuinfluenssan leviämisvaaran suuruus ja mahdollisen lintuinfluenssatartunnan merkitys koko elinkeinoalan kannalta, A:n tekoa ei voida pitää kokonaisuutena arvioiden rikoslain 4 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla puolustettavana. Käräjäoikeus katsoo, ettei kysymys ole ollut myöskään mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetusta tilanteesta. A:ltä olisi kyseisissä olosuhteissa voinut kohtuudella vaatia lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi annettujen säännösten noudattamista, vaikka otetaan huomioon hänen esille tuomansa pelastettavan edun tärkeys, tilanteen yllätyksellisyys ja muut seikat.

Edellä mainituilla perusteilla A on syyllistynyt syytteessä tarkoitettuun eläintautilain säännösten rikkomiseen.

- - -

TUOMIOLAUSELMA

VASTAAJA A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Eläintautilain säännösten rikkominen 10.4.-31.5.2006

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
Syyksi luettu rikos 1
15 päiväsakkoa a 6 euroa = 90 euroa

LAINKOHDAT

1) Maa- ja metsätalousministeriön asetus varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten lintujen ja siipikirjan välillä (157/2006) 7 §
1) Eläintautilaki 23 §
Rikoslaki 6 luku 8 § 1/4

Asian on ratkaissut: Käräjätuomari Jorma Eirola.

VAASAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 26.10.2007

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Valitukset

Vaatimukset

A on ensisijaisesti vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja syyte hylätään ja valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudesta 7.869 eurolla ja hovioikeudesta 4.758 eurolla, molemmat määrät laillisine viivästyskorkoineen. A on toissijaisesti vaatinut, että asiassa pyydetään EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisu.

- - -

Perusteet

Syyksilukeminen

Eläintautilain 23 §:ssä ainoastaan viitataan niihin muihin säännöksiin, joiden varaan rikostunnusmerkistön täyttyminen lopulta jää. Itse säännöksen perusteella ei pääse selville siitä, mikä menettely on rangaistavaa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan välillä 157/2006 (asetus) ei ole myöskään säännöstä, jossa sen 7 §:n vastainen menettely olisi säädetty rangaistavaksi. Perustuslain 8 § ja rikoslain 3 luvun 1 § edellyttävät, että teko on säädetty laissa rangaistavaksi. Koska sääntelyssä ei ole noudatettu rikoslainsäädännölle asetettua täsmällisyysvaatimusta ja koska asetuksessa ei ole laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla ilmaistu sen säännösten rikkomisen rangaistavuutta, A:ta ei voida tuomita rangaistukseen syytteessä tarkoitetusta teosta.

- - -

Virallisen syyttäjän vastaus

Vaatimus

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteet

Syyksilukeminen

A:lle tuomittu rangaistus perustuu eläintautilain 23 §:ään ja asetuksen 7 §:ään. Ensiksi mainitussa lainkohdassa säädetään selkeästi, että eläintautilain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten rikkomisesta on tuomittava sakkorangaistukseen.

- - -

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Syyksilukeminen

Syyttäjä on eläintautilain 23 §:n ja maa- ja metsätalousministeriön kysymyksessä olevan asetuksen 7 §:n nojalla vaatinut, että A tuomitaan rangaistukseen eläintautilain säännösten rikkomisesta, koska hän on Petäjävedellä 10.4.2006-31.5.2006 vastoin asetusta pitänyt tilallaan hanhia ulkona laitumella.

Rikoslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin. Säännös ilmaisee rikosoikeudessa noudatettavan laillisuusperiaatteen. Mainitun säännöksen säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen 44/2002 (s. 33) mukaan niissä tilanteissa, joissa rangaistavan käyttäytymisen kuvaus annetaan lakia alemmanasteisissa säännöksissä, blankotekniikka täyttää varsin huonosti vaatimuksen, jonka mukaan rikosten määrittelyn tulee perustua lakiin eikä lakia alemmanasteisiin säännöksiin. Suoranaista ristiriitaa tällaisen tekniikan ja lakisidonnaisuusperiaatteen välillä ei kuitenkaan vallitse edellyttäen, että rangaistavuuden perusta edelleen selvästi ilmenee laista ja että tuohon lakiin on otettu selkeä ja nimenomainen delegointisäännös. Perustuslakivaliokunnan perusoikeusuudistukseen liittyen antamassa mietinnössä (PeVM 25/1994) on todettu, että hyväksyttävien blankorangaistussäännösten valtuutusketjujen tulee olla täsmälliset, tekojen rangaistavuuden edellytykset ilmaisevien aineellisten säännösten tulee olla kirjoitetut rikossäännöksiltä vaadittavalla tarkkuudella, nämä säännökset käsittävästä normistosta tulee käydä myös ilmi niiden rikkomisen rangaistavuus ja kriminalisoinnin sisältävässä säännöksessä tulee olla jonkinlainen asiallinen luonnehdinta kriminalisoitavaksi tarkoitetusta teosta.

Eläintautilain 23 §:n mukaan joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava, jollei siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, eläintautilain säännösten rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään vuodeksi. Kysymyksessä oleva asetus on annettu eläintautilain 12 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan (55/1980) ja helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetun lain 5 §:n (488/1960) nojalla, sellaisina kuin niistä ovat eläintautilain 12 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta laissa 809/1992. Asetuksen 7 §:ssä säädetään, että siipikarjan pito ulkona on kielletty riskialueilla.

Kuten edellisestä kappaleesta ilmenee eläintautilain 23 §:n säännös on niin sanottu avoin rangaistussäännös (blankorangaistussäänös), joka ilmaisee vain rangaistusuhan ja -asteikon. Rangaistavaa menettelyä ei ole säännöksessä luonnehdittu lainkaan, vaan tunnusmerkistö (rangaistavan käyttäytymisen kuvaus) on määritelty muualla, joko samassa laissa tai muussa lainsäädännössä tai lakia alemmanasteisessa normistossa. Tässä tapauksessa siipikarjan ulkonapitokielto ilmenee asetuksen 7 §:stä. Sen rikkominen on ilmeisesti tarkoitettu rangaistavaksi menettelyksi. Asetuksessa ei ole kuitenkaan viittausta eläintautilain 23 §:n rangaistussäännökseen eikä siitä muutoinkaan ilmene asetuksen 7 §:ssä säädetyn siipikarjan ulkonapitokiellon vastaisen menettelyn rangaistavuus. Näin ollen hovioikeus katsoo, ettei kysymyksessä oleva sääntely täytä rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimuksia. A:ta ei siten voida tuomita rangaistukseen syytteessä tarkoitetusta teosta.

Oikeudenkäyntikulut

- - -

TUOMIOLAUSELMAT

VASTAAJA A

TUOMIOLAUSELMA

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

A vapautetaan hänelle tuomitusta sakkorangaistuksesta.

HYLÄTYT SYYTTEET

1) Eläintautilain säännösten rikkominen 10.4.-31.5.2006

- - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Hovioikeudenlaamanni Jorma Latvala, hovioikeudenneuvos Osmo Hänninen ja hovioikeuslain 9 §:n mukainen esittelijä, viskaali Eerika Hirvelä.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Syyttäjä on pyytänyt valituslupaa KKO:ssa.

KKO:n tuomio 8.12.2008 Diaarinro R2008/11 Nro 2670, KKO:2008:105.

Tuomiolauselma: Hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jätetään käräjäoikeuden tuomion varaan. Valtio vapautetaan velvollisuudesta korvata A:n oikeudenkäyntikulut asiassa.

+

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.