Vaasan HO 09.05.2007 614

Vahingonkorvaus - Henkinen kärsimys

KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Jyväskylän käräjäoikeuden tuomio 28.11.2006

Selostus asiasta

Syyttäjän rangaistusvaatimus

PAHOINPITELY
(6160/R/0003211/06)
Rikoslaki 21 luku 5 § 1

28.3.2006 JYVÄSKYLÄ

B on kadulla päivällä tehnyt D:n 16-vuotiaalle lapselle asianomistaja E:lle ruumiillista väkivaltaa imemällä ja puremalla kaulaan jäljen, puristamalla kaulasta ja vetämällä hiuksista ja puristamalla takapuolesta aiheuttaen siten asianomistajalle ainakin punoittavan vamman kaulaan ja aristusta pakaraan.

Asianomistajien vaatimukset

Asianomistajan korvausvaatimukset

E on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen sekä vaatinut, että B velvoitetaan korvaamaan hänelle kivusta ja särystä 200 euroa ja kärsimyksestä 600 euroa, kumpikin laillisine viivästyskorkoineen 28.3.2006 lukien, sekä oikeudenkäyntikuluista 1.037 euroa laillisine viivästyskorkoineen. Perusteluina kärsimyskorvaukselle on esitetty se, että B:n toiminta täyttää myös pakottaminen-nimisen rikoksen tunnusmerkistön ja asianomistajalla on oikeus korvaukseen vapauteen kohdistuvan loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Asianomistajalla on oikeus kärsimyskorvaukseen myös vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella, koska teolla on tahallisesti vakavasti loukattu asianomistajan henkilökohtaista koskemattomuutta. Pahoinpitely on tapahtunut julkisella paikalla ja teko on ollut omiaan nöyryyttämään asianomistajaa. Asianomistaja on vain vaivoin voinut irtautua tilanteesta.

- - -

Vastaukset ja perusteet

B on tunnustanut syytteen teonkuvauksen oikeaksi. Hän on myöntänyt syyllistyneensä menettelyllään lievään pahoinpitelyyn ottaen huomioon aiheutuneen vamman vähäisyys. B ei muista tapahtumasta mitään.

E:n korvausvaatimuksen B on kiistänyt sekä perusteeltaan että määrältään kokonaisuudessaan. Teosta ei ole aiheutunut korvattavaa kipua ja särkyä eikä teko ole pakottamisen tai vapaudenriiston tyyppinen eikä niin vakava, että se oikeuttaisi kärsimyskorvaukseen.

TUOMION PERUSTELUT

Syyksilukeminen

B on syyllistynyt niihin rikoksiin, joista hänelle on rangaistusta vaadittu.

- - -

Syyksilukemisen perusteet

B ei ole muistanut tapahtumista mitään eikä hän ole sen vuoksi halunnut tulla asiassa kuulluksi. Hän on sinänsä tunnustanut menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla.

Asianomistaja E on kertonut hänelle ennestään tuntemattoman B:n tulleen vahvassa humalassa hänen luokseen ja lyhyen keskustelun jälkeen yhtäkkiä tarranneen häntä kiinni takapuolesta sekä vetäneen lähelleen sekä pussailleen ja kähmineen häntä. B oli muutenkin pahoinpidellyt häntä syytteessä kerrotulla tavalla. E oli kokenut tilanteen ahdistavaksi ja kiusalliseksi. E:n mukaan B ei ollut päästänyt häntä otteestaan ennen kuin pitkältä tuntuneen ajan jälkeen, kun E oli tönäissyt B:n irti itsestään. E:lle oli aiheutunut pahoinpitelystä kaulaan mustelma ja kyseisen päivän näkyneet hampaanjäljet. Hänen pakaransa oli ollut viikon ajan aristava. Myös hiuksia E:ltä oli lähtenyt päästä. Teosta oli aiheutunut E:lle myös unettomuutta ja ahdistuneisuutta. E ei ollut käynyt vammojensa vuoksi lääkärissä.

B:n tunnustuksen ja E:n kertomuksen perusteella syyte on toteennäytetty. Asianomistajan ikä ja pahoinpitelyn tekotapa sekä muut olosuhteet huomioon ottaen pahoinpitelyä ei voida pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.

Korvausvelvollisuus

Käräjäoikeus arvioi E:n kertomuksen perusteella kohtuulliseksi korvaukseksi hänelle pahoinpitelystä aiheutuneesta kivusta ja särystä 200 euroa. Tässä korvausmäärässä on otettu huomioon paitsi fyysiset kivut myös psyykkiset oireet kuten E:n kertoma ahdistuneisuus.

Käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että kyseisessä E:n henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkauksessa olisi ollut kysymys sen laatuisesta vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 1 tai 3 kohdissa tarkoitetusta teosta, joka oikeuttaisi erikseen korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Sen vuoksi käräjäoikeus hylkää kärsimystä koskevan korvausvaatimuksen.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:
Käräjätuomari Jorma Eirola
Lautamiehet

VAASAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 9.5.2007

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

B:n valitus

- - -

E:n vastavalitus

Vaatimus perusteineen

E on vaatinut, että B velvoitetaan korvaamaan hänelle pahoinpitelyteollaan aiheuttama vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n (16.6.2004/509) mukainen kärsimys 600 eurolla korkolain 8 §:n mukaisine korkoineen 28.3.2006 lukien. E on lisäksi vaatinut, että B velvoitetaan korvaamaan hänelle valituksesta ja vastauksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 244 eurolla korkoineen.

B on syyksi luetulla tahallisella teollaan vakavasti loukannut E:n henkilökohtaista koskemattomuutta. Pahoinpitely on tapahtunut julkisella paikalla ja se on ollut omiaan nöyryyttämään E:tä.

B:n vastaus

B on vaatinut, että valitus hylätään.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Korvaus kärsimyksestä

1.1.2006 voimaan tulleen vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan (509/2004) mukaan oikeus korvaukseen henkilöön kohdistuneen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä, jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu.

Henkilöön kohdistuvan loukkauksen aiheuttama kärsimys voi lain esitöiden (hallituksen esitys 167/2003) mukaan ilmetä tyypillisesti esimerkiksi pelon, nöyryytyksen, häpeän tai mielipahan tunteena. Korvauksen tuomitseminen ei edellytä erityistä selvitystä loukatulle aiheutuneesta tunnereaktiosta, vaan teon luonne sinänsä riittää korvauksen perusteeksi. Loukkaavan teon on kuitenkin oltava laadultaan sellainen, että se objektiivisesti arvioiden aiheuttaa loukkauksen kohteeksi joutuneelle henkilölle kärsimystä.

Hallituksen esityksen mukaan henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkauksen aiheuttaman kärsimyksen korvattavuuteen ei sinänsä vaikuta se, onko uhrille aiheutettu loukkaavalla teolla myös henkilövahinko. Jos henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkauksen pääasiallisena ilmenemismuotona on henkilövahinko, sen perusteella suoritettava korvaus aineettomasta vahingosta muodostaa kuitenkin yleensä tosiasiallisesti riittävän hyvityksen myös loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Esimerkiksi tavanomaisen lievän pahoinpitelyn uhrille aiheutunut kärsimys tulee yleensä asianmukaisesti hyvitetyksi hänen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta saamallaan korvauksella. Oikeus korvaukseen kärsimyksestä syntyy henkilökohtaiseen koskemattomuuteen kohdistuvien loukkausten perusteella jossain määrin tiukemmin edellytyksin kuin vapauteen, rauhaan, kunniaan tai yksityiselämään kohdistuvien loukkausten tai syrjinnän perusteella. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen kohdistuvasta loukkauksesta aiheutuneen kärsimyksen korvaamisen edellytyksenä on, että loukkaus on vakava. Loukkauksen vakavuutta on hallituksen esityksen mukaan arvioitava ennen muuta siltä kannalta, kuinka olennaisella tavalla teko loukkaa uhrin ihmisarvoa. Arviointi jäisi viime kädessä tapauskohtaisen arvion varaan.

Lain esitöiden perusteella on todettavissa, että pahoinpitelyn ja lievän pahoinpitelyn perusteella ei pääsääntöisesti tule tuomita maksettavaksi korvausta henkisestä kärsimyksestä. Kivusta ja särystä maksettavaksi tuomittavan korvauksen on yleensä katsottava kattavan myös korvauksen siitä henkisestä kärsimyksestä, jonka teko on aiheuttanut. Poissuljettua ei kuitenkaan ole edes lievän pahoinpitelyn kohdalla, että henkilökohtaiseen koskemattomuuteen kohdistuva loukkaus on vakava. Loukkaus saattaa olla vakava muun muassa silloin, kun tekoon väkivallan ohella liittyy uhrin kunniaa, vapautta ja itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavia piirteitä. Näitä seikkoja tulee vahingonkorvauksen kannalta arvioida siitä riippumatta, miten tekoa rikosoikeudellisesti arvioidaan.

Tässä tapauksessa itse pahoinpitelyteko ja sen aiheuttamat vammat eivät ole olleet vakavat. Tätä osoittaa myös käräjäoikeuden kivusta ja särystä tuomitsema 200 euron korvaus. Fyysiset vammat eivät tässä tapauksessa osoitakaan teon todellista luonnetta ja sen vakavuutta. B on tehnyt edellä kuvatun teon päiväsaikaan kaupungissa julkisella paikalla. Vaikka käytetty väkivalta ei ole ollut vakavaa, teossa on havaittavissa piirteitä, jotka ovat luonteeltaan kunniaa ja jopa seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavia tai pakottamiseen viittaavia. Kokonaisuutena tarkastellen teko on ollut luonteeltaan ilmeisen selvästi halventava ja nöyryyttävä. Kun teon kohteena on ollut vasta 16-vuotias nuori tyttö, on ilmeistä, että teon aiheuttama henkinen kärsimys on tosiasiallisesti ollut oleellista suurempi kuin melko vähäisten fyysisten vammojen aiheuttama kipu ja särky. Nämä seikat huomioon ottaen henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkausta on tässä tapauksessa pidettävä laissa tarkoitetuin tavoin vakavana, vaikka B on tuomittu rangaistukseen vain lievästä pahoinpitelystä. Teon E:lle aiheuttama henkinen kärsimys ei tule asianmukaisesti hyvitetyksi kivusta ja särystä maksettavaksi tuomitulla korvauksella.

Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että B:n on suoritettava E:lle kivusta ja särystä maksettavaksi tuomitun korvauksen lisäksi myös korvausta henkisestä kärsimyksestä kohtuulliseksi harkitut 400 euroa.

TUOMIOLAUSELMA

SYYTETTY B

B:n valitus hylätään.

Muutos käräjäoikeuden tuomioon E:n vastavalituksen
johdosta:

KORVAUSVELVOLLISUUS

B velvoitetaan korvaamaan asianomistaja E:lle käräjäoikeuden kivusta ja särystä tuomitseman 200 euron korvauksen lisäksi syyksi luetulla teollaan aiheuttamasta kärsimyksestä 400 euroa korkolain 8 §:n mukaisine korkoineen 28.3.2006 lukien.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Hovioikeudenneuvokset Jorma Latvala, Raimo Risku ja Marjukka Huuskonen. Esittelijä kansliapäällikkö Tomi Vistilä. Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.