Turun HO 21.06.2007 1222

Rahanväärennys

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

TAMPEREEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 11.10.2006

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17. RAHANVÄÄRENNYS

4.2.2006 - 14.2.2006 TAMPERE

A on valmistanut väärää rahaa siten, että on mustesuihkutulostimella valmistanut eri kerroilla yhteensä 90 kappaletta 50 euron setelin jäljennöstä ja yhteensä 10 kappaletta 20 euron setelin jäljennöstä tarkoituksenaan saattaa ne käypänä liikenteeseen ja on luovuttanut niitä B:lle, C:lle, D:lle, E:lle ja F:lle tietosena siitä, että mainitut henkilöt saattavat ne edelleen käypänä liikenteeseen, minkä lisäksi hän on itse maksanut kaksi taksikyytiä G:n omistamalla ja H:n kuljettamalla taksilla antaen moilemmilla kerroilla maksuksi kyydistään väärän 50 euron setelin.

18. RAHANVÄÄRENNYS

6.2.2006 TAMPERE

C ja D ovat yhdessä ottaneet vastaan vääriksi tietämiänsä A:n mustesuihkutulostimella valmistamia 50 euron ja 20 euron seteleitä tarkoituksenaan saattaa ne käypänä rahana liikenteeseen ja erehdyttäneet I:n pitämän ravintolan henkilökunnan ottamaan 50 euron rahajäljennöksen vastaan maksuksi ostamistaan tuotteista ja pitäneet vaihtorahat itsellään.

19. RAHANVÄÄRENNYS

6.2.2006 - 7.2.2006 TAMPERE

C ja D ovat yhdessä ottaneet vastaan vääriksi tietämiänsä A:n mustesuihkutulostimella valmistamia 50 euron ja 20 euron seteleitä tarkoituksenaan saattaa ne käypänä rahana liikenteeseen ja erehdyttäneet J:n pitämän ravintolan henkilökunnan ottamaan 50 euron rahajäljennöksen vastaan maksuksi ostamistaan tuotteista ja pitäneet vaihtorahat itsellään.

20. RAHANVÄÄRENNYS

6.2.2006 - 14.2.2006 TAMPERE

C, B ja E ovat yhdessä ottaneet vastaan vääriksi tietämiänsä A:n mustesuihkutulostimella valmistamia 50 euron ja 20 euron seteleitä tarkoituksenaan saattaa ne käypänä rahana liikenteeseen ja erehdyttäneet K:n vaihtamaan elintarvikekioskinsa kassasta 20 euron rahajäljennöksen kahdeksi 10 euron seteliksi.

21. RAHANVÄÄRENNYS

8.2.2006 KANGASALA

B on ottanut vastaan vääriksi tietämiänsä A:n mustesuihkutulostimella valmistamia 50 euron ja 20 euron seteleitä tarkoituksenaan saattaa ne käypänä rahana liikenteeseen ja erehdyttäneet L Ky:n henkilökuntaa 20 euron rahajäljennöksen vastaan maksuksi ostamistaan 18,70 euron arvoisista tuotteista.

22. RAHANVÄÄRENNYS

10.2.2006 KANGASALA

B on ottanut vastaan vääriksi tietämiänsä A:n mustesuihkutulostimella valmistamia 50 euron ja 20 euron seteleitä tarkoituksenaan saattaa ne käypänä rahana liikenteeseen ja erehdyttänyt M:n vaihtamaan 50 euron rahajäljennöksen kahdeksi 20 euroja ja yhdeksi 10 euroan seteliksi.

23. RAHANVÄÄRENNYS

10.2.2006 TAMPERE

C ottanut vastaan vääriksi tietämiänsä A:n mustesuihkutulostimella valmistamia 50 euron ja 20 euron seteleitä tarkoituksenaan saattaa ne käypänä rahana liikenteeseen ja erehdyttäneet N:n taksia kuljettaneen henkilön ottamaan 50 euron rahajäljennöksen vastaan maksuksi kyydistään ja pitänyt vaihtorahat 32 euroa itsellään.

24. RAHANVÄÄRENNYS

13.2.2006 KANGASALA

C, B ja E ovat yhdessä ottaneet vastaan vääriksi tietämiänsä A:n mustesuihkutulostimella valmistamia 50 euron ja 20 euron seteleitä tarkoituksenaan saattaa ne käypänä rahana liikenteeseen ja erehdyttäneet O Oy:n henkilökuntaa vaihtamaan 50 euron rahajäljennöksen kahdeksi 20 euron ja yhdeksi 10 euron seteliksi.

25. RAHANVÄÄRENNYS

13.2.2006 TAMPERE

C, B ja E ovat yhdessä ottaneet vastaan vääriksi tietämiänsä A:n mustesuihkutulostimella valmistamia 50 euron ja 20 euron seteleitä tarkoituksenaan saattaa ne käypänä rahana liikenteeseen ja erehdyttäneet P:n ottamaan 50 euron rahajäljennöksen vastaan maksuksi ostamastaan tupakka-askista ja pitäneet vaihtorahat itsellään.

26. RAHANVÄÄRENNYS

13.2.2006 TAMPERE

C, B ja E ovat yhdessä ottaneet vastaan vääriksi tietämiänsä A:n mustesuihkutulostimella valmistamia 50 euron ja 20 euron seteleitä tarkoituksenaan saattaa ne käypänä rahana liikenteeseen ja erehdyttäneet Q:n pitämän kukkakaupan henkilökuntaa ottamaan 50 euron rahajäljennöksen vastaan maksuksi ostamistaan tuotteista ja pitäneet vaihtorahat itsellään.

27. LIEVÄ RAHANVÄÄRENNYS

14.2.2006 LEMPÄÄLÄ

F on ottanut vastaan vääriksi tietämiänsä A:n mustesuihkutulostimella valmistamia 50 euron seteleitä tarkoituksenaan saattaa ne käypänä rahana liikenteeseen ja erehdyttänyt taksiautoilija R:n ja taksiautoilja S:n kuljettajina toimineita henkilöitä ottamaan kaksi 50 euron rahajäljennöstä vastaan maksuksi taksikyydeistään. Tavoitellun hyödyn määrä huomioon ottaen rahanväärennys on kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

28. RAHANVÄÄRENNYS

14.2.2006 TAMPERE

C ja B ovat yhdessä ottaneet vastaan vääriksi tietämiänsä A:n mustesuihkutulostimella valmistamia 50 euron ja 20 euron seteleitä tarkoituksenaan saattaa ne käypänä rahana liikenteeseen ja erehdyttäneet T Oy:n -myymälän henkilökuntaa ottamaan kolme 50 euron rahajäljennöstä vastaan maksuksi ostamistaan koruista.

29. RAHANVÄÄRENNYS

14.2.2006 TAMPERE

B on ottanut vastaan vääriksi tietämiänsä A:n mustesuihkutulostimella valmistamia 50 euron ja 20 euron seteleitä tarkoituksenaan saattaa ne käypänä rahana liikenteeseen ja erehdyttäneet U:n vaihtamaan 50 euron rahajäljennöksen kahdeksi 20 ja yhdeksi 10 euron seteliksi.

30. RAHANVÄÄRENNYS

14.2.2006 KANGASALA

C, B ja E ovat yhdessä ottaneet vastaan vääriksi tietämiänsä A:n mustesuihkutulostimella valmistamia 50 euron ja 20 euron seteleitä tarkoituksenaan saattaa ne käypänä rahana liikenteeseen ja erehdyttäneet V:n pitämän lounaskahvilan henkilökuntaa vaihtamaan 50 euron rahajäljennöksen kahdeksi 20 euron ja yhdeksi 10 euron seteliksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syytekohta 17

A on kiistänyt syytteen. Kysymyksessä ei ole ollut tunnusmerkistössä tarkoitettu väärä raha. Käytetty paperilaatu on ollut normaalia kopiopaperia ja kappaleisiin ei ole edes yritetty tehdä minkäänlaisia varmuustekijöitä sekä tulostus- ja leikkausjäljet että painosuunnat ovat olleet sellaisia, että teko ei täyty vääränä rahana. Näillä rajauksilla tuollaisia kappaleita A:n toimesta on valmistettu ja niitä on luovutettu joillekin henkilöille, ei E:lle, hän on saanut rahansa muuta kautta. Lisäksi A on ilmoittanut henkilöille, ettei rahoja levitettäisi.

Syytekohta 18

D on kiistänyt syytteen. Hän on myöntänyt menetelleensä syytteessä kerrotuin tavoin, mutta teko täyttää rahajäljitelmän levityksen.

Syytekohta 19

D on kiistänyt syytteen ja viitannut kohdassa 18 lausumaansa.

Lisäksi D on todennut, että kysymys on yhdestä tekokokonaisuudesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syytekohta 20

B on kiistänyt syytteen. Hän ei ole ollut teossa mukana. Kyseessä on toissijaisesti rahajäljitelmän levitys ja kolmanneksi kyse on lievästä tekomuodosta.

E on kiistänyt syytteen ja viitannut kohdassa 18 lausumaansa.

Syytekohta 21

B on myöntänyt syytteen teonkuvauksen pitävän paikkansa, mutta kyse on rahajäljitelmän levityksestä ja lievästä tekomuodosta.

Syytekohta 22

B on viitannut kohdassa 21 lausumaansa.

Syytekohta 23

C on kiistänyt syytteen. Hän ei ole käyttöhetkellä rahojen alkuperää tiennyt.

Syytekohta 24

B on viitannut kohdassa 21 lausumaansa.

E on kiistänyt syytteen ja viitannut kohdassa 18 lausumaansa.

Syytekohta 25

B on viitannut kohdassa 21 lausumaansa.

E on viitannut kohdassa 18 lausumaansa.

Syytekohta 26

B on viitannut kohdassa 21 lausumaansa.

E on viitannut kohdassa 18 lausumaansa.

Syytekohta 27

F on myöntänyt syytteen oikeaksi.

Syytekohta 28

B on viitannut kohdassa 21 lausumaansa.

Syytekohta 29

B on viitannut kohdassa 21 lausumaansa.

Syytekohta 30

B on kiistänyt syytteen, koska ei muista olleensa paikalla.

E on viitannut kohdassa 18 lausumaansa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMION PERUSTELUT

Syyksilukemisen perusteet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17 - 22 (Syytekohdat 17. - 30.)

Vastaajat ovat suurimmilta osin tunnustaneet syytekohtien tapahtumatiedot oikeiksi ja tunnustaneet tienneensä, että raha ei ole oikeaa rahaa.

C on kertonut, että hän ei ole tiennyt, että raha ei ollut ollut oikeaa.

Syytekohdan 20 osalta B ja C ovat kertoneet, että he eivät ole osallistuneet tekoon.

Kaikki vastaajat ovat katsoneet, että teossa ei ole kyse rahanväärennyksestä vaan rahajäljitelmän levittämisestä.

A on katsonut, että paperin laatu on ollut huonoa, mitään varmuustekijöitä, kuten esimerkiksi metallilankaa, hologrammikuviota tai vesileimaa paperissa ei ole ollut. Muut vastaajat ovat yhtyneet A:n käsityksiin.

Rahanväärennyksestä säädetään rikoslain 37 luvun 1 §:ssä seuraavasti:
"Joka valmistaa väärää rahaa tai väärentää rahaa saattaakseen sen käypänä liikkeeseen taikka tässä tarkoituksessa tuo maahan, vie maasta, hankkii, vastaanottaa, kuljettaa tai toiselle luovuttaa vääräksi tai väärennetyksi tietämäänsä rahaa, on tuomittava rahanväärennyksestä."

Saman luvun 7 :ssä säädetään rahajäljitelmän levityksestä:
"Rahajäljitelmän levitys. Joka yleisölle levittämistä varten valmistaa tai hankkii taikka yleisölle levittää käypää rahaa erehdyttävästi muistuttavan lomakkeen, merkin, kuvan tai muun esineen, on tuomittava rahajäljitelmän levityksestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. "

Kun verrataan näitä kahta lainkohtaa havaitaan, että kaikki se mikä näyttää väärältä rahalta ei lainsäätäjän mielestä kuitenkaan sellaista ole. Lainsäätäjän käsityksen mukaan on olemassa jotain, joka erehdyttävästi muistuttaa käypää rahaa, mutta ei kuitenkaan ole väärää rahaa.

Käräjäoikeus arvioi tilannetta rahanväärennysrikoksen osalta siten, että mitä lähempänä väärennetty raha on oikeaa rahaa ja mitä enemmän on tehty sen hyväksi, että väärennetty raha näyttää oikealta rahalta sitä helpommin on kyseessä rahanväärennysrikos. Jos raha on esimerksi sellaista, ettei sitä tarkemmissakaan tutkimuksissa ole helppo huomata väärennökseksi, on kyseessä väärennysrikos. Kääntäen lausuttuna edellä sanottu tarkoittaa sitä, että mitä vähemmän on panostettu siihen, että väärennös näyttäisi aidolta, sitä vaikeampaa on osoittaa kyseessä olevan rahanväärennysrikos.

Nyt puheena olevassa tapauksessa on selvää, että A:n valmistamat "rahat" ovat erehdyttävästi muistuttaneet käypää rahaa, onhan ne hyväksytty maksuvälineiksi eri kauppaliikkeissä. A:n valmistamista "rahoista" puuttuu kuitenkin paljon sellaista, jota oikeassa rahassa on. Paperi ei ole setelipaperia ja oikean rahan aitouden varmistavat turvatekijät puuttuvat käytännössä kokonaan. A on valmistanut "rahat" kopiokoneella normaalille kopiopaperille. Käräjäoikeuden käsitys on tällöin se, että erehtyminen rahan aitoudesta on perustunut vain rahan ulkonäköön, toisin sanoen millään muulla tavalla ei sitä ole yritetty saada oikean rahan kaltaiseksi. Käräjäoikeus ei lue setelien rypistelyä sellaiseksi seikaksi, että se olisi muu kuin ulkonäköön ja siihen perustuvaan aitousolettamaan vaikuttava seikka.

Käräjäoikeus päättelee edelleen, että A on tehnyt hyvin vähän sen seikan hyväksi, että "rahat" muistuttaisivat oikeaa rahaa. Kuten edellä on todettu, johtaa se siihen, että kyseessä on pikemminkin rahajäljitelmän levittäminen kuin rahanväärennys. Käräjäoikeus on pohtinut asiaa kysyen, että jos nyt puheena oleva teko olisi varsinainen rahanväärennysrikos, mitä teossa pitäisi olla vähemmän, jotta se olisi rahajäljitelmän levitys. Käräjäoikeus katsoo, että jos teossa olisi vielä jotain vähemmän, ei enää voitaisi puhua edes sellaisesta, joka erehdyttävästi muistuttaa värää rahaa. Nyt puheena olevan teon pitäminen rahanväärennysrikoksena johtaisi siihen, että rikoslain 37 luvun 7 §:n soveltamisalue jäisi hyvin kapeaksi tai sitä ei olisi lainkaan.

C on kertonut, että ei ole tiennyt setelien olleen vääriä.

A on kertonut, että hän on antanut seteleitä C:lle ja sanonut, ettei niitä saa käyttää. Käräjäoikeus on muutoinkin saanut A:n kertomusesta sen kuvan, että niille, joille seteleitä on annettu, on täytynyt tulla tietoiseksi siitä, että setelit eivät ole aitoja. Käräjäoikeus ei myöskään epäile, etteikö A olisi kertonut asioista totuudenmukaisesti, hän on kertonut omat tekemisensä avoimesti ja ristiriidattomasti. A:n kertomuksen perusteella käräjäoikeus katsoo C:n olleen tietoinen setelien alkuperästä.

Käräjäoikeus ei näe mitään järkevää syytä epäillä sitä, etteivätkö B ja C myös kohdassa 20 kerrotussa tapauksessa olisi tienneet setelien alkuperästä ja etteivätkö he olisi toimineet yhdessä E:n kanssa. C on toiminut yhteistyössä D:n kanssa, mikä viittaa siihen, että hän on voinut toimia yhdessä muittenkin kanssa. E on omalta osaltaan tunnustanut, että syytekohdissa kerrotut tapahtumat ovat oikeat, joten siitäkin voidaan päätellä B:n ja C:n olleen teoissa mukana.

Vielä vastaajat ovat katsoneet, että kyseessä ei ole useita tekoja vaan jokaisen osalta yksi teko.

Käräjäoikeus yhtyy tähän käsitykseen, koska teoilla on ajallinen, paikallinen ja tekotavallinen yhteys.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syyksilukeminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17. A on syyllistynyt rahajäljitelmän levitykseen.

18. D on syyllistynyt rahajäljitelmän levitykseen.

19. C on syyllistynyt rahajäljitelmän levitykseen.

20. B on syyllistynyt rahajäljitelmän levitykseen.

21. E on syyllistynyt rahajäljitelmän levitykseen.

22. F on syyllistynyt rahajäljitelmän levitykseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet

Käräjätuomari Kimmo Valkiala
Lautamiehet

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 21.6.2007

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitukset

Syyttäjä on vaatinut, että tuomiolauselman kohtien 17-22 teot luetaan syyksi rahajäljitelmän levittämisten asemesta rahanväärennyksinä, F:n osalta kuitenkin lievänä rahanväärennyksenä, ja että vastaajien rangaistuksia korotetaan. Muut vastaajat paitsi F on tuomittava vankeusrangaistukseen.

Kysymyksessä olevat väärät rahat olivat kopioita oikeista rahoista, ja niitä oli myös levitetty oikeina rahoina.

Suomen Pankki on vaatinut, että tuomiolauselman kohtien 17-22 teot luetaan syyksi rahanväärennyksinä tai lievinä rahanväärennyksinä.

Harkittaessa, onko kysymyksessä rahanväärennys vai rahajäljitelmän levittäminen, ratkaisevaa on tekijän tarkoitus eikä väärennyksen tekninen laatu tai visuaalinen vaikutelma. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa väärennöksiä oli käytetty maksuvälineinä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaukset

A, B, C, D, E ja F ovat vaatineet, että syyttäjän ja Suomen Pankin valitukset hylätään aiheettomina.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Syyksilukeminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kohdat 17-22

Rikoslain 37 luvun 1 §:n mukaan rahanväärennyksestä tuomitaan muun muassa se, joka valmistaa väärää rahaa tai väärentää rahaa saattaakseen sen käypänä liikenteeseen. Rikoslain 37 luvun 7 §:n mukaan rahajäljitelmän levityksestä tuomitaan muun muassa se, joka yleisölle levittämistä varten valmistaa käypää rahaa erehdyttävästi muistuttavan lomakkeen, merkin, kuvan tai muun esineen.

Rahajäljitelmä eroaa väärästä rahasta lain esitöiden (HE 66/1988 vp. s. 148) mukaan siten, että rahajäljitelmä ulkomuodoltaan muistuttaa rahaa mutta ei kuitenkaan ulkoisilta ominaisuuksiltaan pyri olemaan täysin samanlainen kuin oikea raha.

A on valmistanut setelijäljennökset skannaamalla aitoja seteleitä tietokoneelle ja tulostamalla niitä sen jälkeen värimustesuihkutulostimella. Jäljennökset ovat olleet käytännössä saman kokoisia kuin aidot setelit, ja niiden ulkoasu on kuvioinnin osalta ollut hyvin tarkasti aitoja seteleitä vastaava. Jäljennösten väri on poikennut aidon setelin väristä jonkin verran, mutta ero ei ole ollut kovin suuri. Valmistustavasta johtuen jäljennöksissä ei ole ollut vesileimaa eikä hologrammia. Hologrammin kuvio on kuitenkin saatu skannauksen ja tulostuksen yhteydessä siirrettyä jäljennöksiin siinä määrin onnistuneesti, että se ainakin heikohkoissa valaistusolosuhteissa nopeasti katsoen näyttää aidolta, vaikka se ei heijasta valoa aidon hologrammin tavoin. Jäljennökset on tulostettu tavalliselle kopiopaperille. Paperilaadussa on melko huomattava ero verrattuna aitoon setelipaperiin, jos noita kahta paperilaatua käsitellään samanaikaisesti. Tilanteessa, jossa jäljennöksiä käsitellään nopeasti ja jossa aitoa seteliä ei ole vertailukohtana, jäljennösten epäaitous ei kuitenkaan ole vaivattomasti havaittavissa paperilaadunkaan perusteella.

Edellä lausutun perusteella hovioikeus katsoo, että A:n valmistamat setelit ovat siinä määrin aitoa rahaa muistuttavia, että niitä on pidettävä rikoslain 37 luvun 1 §:ssä tarkoitettuna vääränä rahana.

A on ilmoittanut sanoneensa henkilöille, joille hän oli jäljennöksiä luovuttanut, ettei niitä saa käyttää. Jäljennösten huomattava kokonaisnimellisarvokin huomioon ottaen A:n on täytynyt ymmärtää, että niiden päätyminen maksuvälineinä käytettäviksi on ollut hänen mahdollisesta kiellostaan huolimatta varsin todennäköistä. A:n tahallisuutta tukee myös se seikka, että hän oli itsekin kaksi kertaa käyttänyt valmistamaansa 50 euron seteliä maksuvälineenä.

A, C, B ja E ovat syytteen teonkuvauksen mukaisella menettelyllä syyllistyneet rikoslain 37 luvun 1 §:ssä säädettyyn rahanväärennykseen. F:n ja D:n osalta teko on heidän tavoittelemansa hyödyn määrä huomioon ottaen ollut kokonaisuutena arvostellen vähäinen, joten heidän osaltaan teko on katsottava rikoslain 37 luvun 3 §:n mukaiseksi lieväksi rahanväärennykseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenneuvos Juhani Saarinen
hovioikeudenneuvos Pirkko Mikkola
hovioikeudenneuvos Kari Hirvonen

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot

Lainvoimainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.