Helsingin HO 11.05.2007 1555

Työehtosopimuksen jälkivaikutus sopimuksettomassa tilassa

Ratkaisupäivä: 11.5.2007
Diaarinumero: S 06/2599
Ratkaisunumero: 1555

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

VANTAAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 11.8.2006

Kantaja
A

Vastaaja
Blue1 Oy, entinen Oy Air Botnia Ab

Asia
Työntekijän palkkaedut

Vireille 31.12.2004

Selostus asiasta

Kanne

A, jonka osalta käräjäoikeus on päättänyt asian ensin ratkaista, vaatii kanteessaan, että Blue1 Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle palkkaa 1.400 euroa viivästyskorkoineen 30.6.2002 lukien sekä korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 44.029,80 eurolla viivästyskorkoineen.

Oy Air Botnia Ab:n (nykyinen Blue1 Oy) ja Air Botnia Oy:n lentäjäyhdistys ry:n välillä on ollut voimassa 1.1. - 27.10.2001 työehtosopimus, johon liitetyn palkkataulukon mukaan yhdistyksen jäsenillä, kuten yhtiön työntekijällä A:lla, on kunkin palvelusvuotensa jälkeen oikeus palkankorotukseen. Tämä määräys palveluvuosien mukaan määräytyvästä palkankorotuksesta kunkin kalenterivuoden ensimmäisenä päivänä on ollut noudatettava työehtosopimuksen jälkivaikutuksen vuoksi A:n työsopimuksen osana myös 28.10. 2001 - 30.6.2002, jolloin mainittujen liiton ja yhdistyksen välillä ei ole ollut voimassa työehtosopimusta. Yhtiö ei ole kuitenkaan suorittanut tämän mukaisesti A:lle palkankorotusta 1.1.2002 lukien.

Vastaus

Blue1 Oy vastustaa kannetta ja vaatii korvausta oikeudenkäyntikuluista 9.450,40 eurolla viivästyskorkoineen.

Työehtosopimuksen jälkivaikutus sai aikaan sen, että ns.sopimuksettomassa tilassa A:lla säilyi sitä edeltäneen työehtosopimuksen mukainen palkkataso (palkkaryhmä). Sopimuksen mukainen kanteessa tarkoitettu palkankorotusmekanismi ei sen sijaan voinut olla jälkivaikutuksen piirissä. Kanteessa tarkoitetut palkankorotukset olivat verrattavissa yleiskorotuksiin, joista sovitaan erikseen kussakin työehtosopimuksessa. Jos tällaisesta korotusmekanismista tulisi yksittäisten työsopimusten ehto sopimuksettomassa tilassa, palkansaajilla ei luultavasti olisi edes intressiä uuden työehtosopimuksen solmimiseen. Tällaisen tulkinnan mukaan palkankorotusmekanismin tarkoittaman aineellisen intressin haltijoita olisivat työehtosopimusosapuolten asemesta työsopimusosapuolet, mikä ei ole mandollista. Työehtosopimukseen perustuva korotusmekanismi ei ole yksittäisen työntekijän kannalta saavutettu etu, vaan siitä voidaan seuraavassa työehtosopimuksessa sopia vapaasti ja myös edeltänyttä sopimuksetonta tilaa koskevin taaninehtivin vaikutuksin. Tässä tapauksessa työehtosopimuspuolet olivat uuden 1.7.2002 voimaan tulleen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sopineetkin piirisovittelijan esityksen mukaisesti, ettei vuonna 2002 tehdä vuosikorotuksia eli kanteessa tarkoitettuja palvelusvuosiin perustuvia palkankorotuksia. A:lle maksettavaa pääomaa tulisi asian olosuhteissa ainakin kohtuullistaa ja viivästyskorko sille jättää tuomitsematta.

Kantajan lausuma
Kanteessa tarkoitettu palkkataulukko tarkoitti sopimusta lentäjien palkkauksen perusteista eli palkkamallista ja sen mukaiset palvelusvuosien mukaan määräytyvät palkankorotukset rinnastuivat muilla sopimusaloilla käytettyihin kokemus- ja ikälisäjärjestelmiin eivätkä yleiskorotuksiin, joista sovittiin muista syistä. Tällaisia palvelusvuosiin perustuvia palkankorotuksia sovellettiin vakiintuneesti myös sopimuksettomana aikana, jolloin niiden intressinhaltija tällaisten ehtojen luonteen vuoksi oli yksittäinen työntekijä, jonka työsopimuksen osaksi ehdot tulivat ja jolle palvelusvuosien korotusvaikutus oli saavutettu etu. Tämä ei estänyt sitä, että työehtosopimusosapuolet uudessa työehtosopimuksessa tulevaan aikaan nähden sopivat vapaasti sanotunlaisista palkankorotuksista. Vastaajan viittaamassa uuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa ei ollut sovittu siitä, että kanteessa tarkoitettuja korotuksia 1.1.2002 ei tehdä, vaan siitä, ettei vuodelta 2002 tehdä yleiskorotuksia. Kanteessa tarkoitetuista palkankorotuksista ei ole ainakaan voitu edellä sanotun perusteella pätevästi sopia siten kuin vastaaja väittää.

Ei ole perusteita kohtuullistaa A:lle maksettavaa pääomaa eikä jättää viivästyskorkoa tuomitsematta.

Riitaisat seikat

  • ko. palkankorotuksen kuuluminen työehtopimuksen jälkivaikutuksen piiriin
  • onko työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa 24.3.2003 sovittu, ettei ko. korotuksia tehdä, ja jos niin, onko tästä voitu A:ta sitovasti sopia
  • mahdollisen maksettavan pääoman kohtuullistaminen ja viivästyskorkojen tuomitsematta jättäminen

Todistelu

Kirjalliset todisteet

Kantaja:
1) Akavan Erityisalojen Keskusliittory:n kirjeet 23.11.2001 ja 5.3.2002
2) Professori X:n 1.3.2005 lausunto s. 7, viimeinen kpl (vastaajan todiste nro 5)

Vastaaja:
1) Työehtosopimus 1.7.2002-31.12.2004 ja sen allekirjoituspöytäkirja
2) Työehtosopimus 1.1.-27.10.2001
3) Työehtosopimus 1.1.-31.12.1999
4) Sovintoehdotus 27.6.2002
5) Työoikeuden professori X:n 1.3.2005 lausunto
6) Kirje Oy Air Botnia Ab:n Lentäjäyhdistykselle 20.9.2001
7) Kirje vastaajayhtiön lentäjille 17.10.2001
Työtuomioistuimen lausunto

Käräjäoikeuden pyynnöstä työtuomioistuin on antanut asiassa lausunnon 6.4.2006 nro 31, joka on liitetty jutun asiakirjoihin.

Käräjäoikeuden ratkaisu

Perustelut

Vakiintuneesti katsotaan, että yksittäisen työsuhteen ehtoina noudatettavat palkkaa ja sen määräytymisen perusteita koskevat työehtosopimuksen määräykset ovat työsopimuksen ehtoina voimassa myös työehtosopimuksen voimassaolon lakattua sopimuksettoman tilan aikana eli kuuluvat työehtosopimuksen jälkivaikutuksen piiriin. Kanteessa tarkoitettu palkkataulukon mukainen vuosikorotusjärjestelmä on ollut kantajan työsuhteen keskeinen palkkaa ja sen määräytymisen perustetta koskenut ehto. Kuten työtuomioistuimen asiassa antamasta lausunnostakin ilmenee, tällainen järjestelmä kuuluu työehtosopimuksen jälkivaikutuksen piiriin. Kanteessa tarkoitettu vuosikorotusjärjestelmä on siis ollut noudatettava A:n työsuhteessa siten, että hänelle olisi tullut suorittaa kanteessa tarkoitettu palkankorotus 1.1.2002 lukien. Heinäkuun 1 päivänä 2002 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa (sen allekirjoituspöytäkirjassa 24.3.2003) ei ole voitu takautuvasti sopia siitä, että kanteessa tarkoitettuja vuosikorotuksia ei tehdä, koska työehtosopimuksella ei voida sopia taannehtivasti työsuhteen ehtojen heikennyksistä.

Edellä sanotun perusteella A:n vaatimus palkankorotuksesta on oikea. Käräjäoikeus katsoo, ettei vastaajayhtiö ole esittänyt sellaisia perusteita, joiden nojalla sen A:lle maksettavaa korotusta tulisi pääoman (1.400 euroa) osalta kohtuullistaa taikka sille ei tulisi määrätä lain mukaista viivästyskorkoa.

Asian hävitessään Blue1 Oy on velvollinen korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut. Haastehakemuksessa on ollut A:n ohella 86 muuta kantajaa. Käräjäoikeus on 7.2.2005 päättänyt ratkaista asian ensin yksin A:n osalta. Näin rajattu oikeudenkäynti ei ole ollut laaja. A:n kanne ei myöskään ole ollut oikeudellisesti erityisen vaikea ratkaista. Näin ollen käräjäoikeus pitää Blue1 Oy:n A:lle korvattavina tarpeellisista toimenpiteistä johtuneina kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina 7.000 euroa.

Tuomiolauselma

Blue1 Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle palkkaa 1.400 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.6.2002 lukien sekä korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 7.000 euroa sanotun lainkohdan mukaisine viivästyskorkoineen siitä alkaen, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Jyrki Rinnemaa

HELSINGIN HOVIOIKEUS TUOMIO 11.5.2007

Valittaja
Blue1 Oy

Vastapuoli
A

Valitus
Blue1 Oy on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja kanne hylätään sekä että A velvoitetaan korvaamaan yhtiön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 9.450,40 eurolla ja hovioikeudessa 910 eurolla, molemmat määrät korkoineen. Blue1 Oy on lisäksi vaatinut, että hovioikeus toimittaa asiassa pääkäsittelyn.

Blue1 Oy:n ja A:n välillä oli sovittu syksyllä 2001 vähintäänkin hiljaisesti, että vuonna 2002 ei maksettu vuosikorotuksia. A oli hyväksynyt sen, että Oy Air Botnia Ab:n lentäjäyhdistys neuvotteli ja sopi hänen työehdoistaan ja toisaalta hän oli itse sopinut vuoden 2002 palkastaan työnantajan kanssa. Työehtosopimuksen mukainen palkkataulukko ei ollut voimassa sopimuksettomassa tilassa 27.10.2001 - 30.6.2002. Koska muusta ei ollut sovittu, A:n palkka määräytyi 27.10.2001 voimassa olleen taulukkopalkan mukaan ilman ehtoa tulevasta palkankorotuksesta. Yhtiön ilmoitettua 20.9.2001 lentäjäyhdistykselle työehtosopimuksen vaikutuksen päättymisestä yhdistys ei ollut reagoinut ilmoitukseen mitenkään. Lisäksi yhtiö oli erillisessä infotilaisuudessa lokakuussa 2001 kertonut lentäjille, että vuosikorotuksia ei sopimuksettomassa tilassa makseta vuonna 2002. Lentäjäyhdistys oli myöhemmässä työehtosopimuksessa sitoutunut siihen, että korotuksia ei tehty vuonna 2002.

Vuosikorotusjärjestelmä ei ollut tullut osaksi työsopimusta jälkivaikutuksen kautta. Kysymys oli ollut palkankorotuksesta, joka oli sovittu vain vuodelle 2001. Työehtosopimuksessa ei ollut ollut mitään sopimusosaa, joka olisi ulottanut vaikutuksensa sopimuskauden ulkopuolelle. Vuosikorotus oli siten sovittu vuodelle 2001 ja jotta tällainen korotus oli voitu maksaa myös vuonna 2002 tai myöhemmin, olisi siitä tullut sopia erikseen. Aikaisemman työehtosopimuksen palkkataulukkoa tuli lukea siten, että A:n palkka oli 1.1.2002 sama kuin hänen palkkansa 27.10.2001 ellei hänen tehtävässään ollut tapahtunut muutosta. Myöhemmässä työehtosopimuksessa oli sittemmin vahvistettu, ettei vuosikorotuksia tehty vuonna 2002.

Pääkäsittelyssä tuli kuulla professori X:ää oikeudenkäyntiavustajan ominaisuudessa hänen asiassa antaman asiantuntijalausunnon sisällöstä.

Vastaus

A on vaatinut, että valitus hylätään ja Blue1 Oy velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa 6.453,80 eurolla korkoineen. A on vastustanut pääkäsittelyn toimittamista hovioikeudessa.

Palkkataulukkoon sisältyneet ikälisiin rinnastuneet kokemuslisiin perustuneet palkankorotukset olivat sellaisia työnormeja, joiden intressinhaltija oli ollut sopimuksettoman tilan aikana yksittäinen työntekijä. A ei ollut hiljaisesti hyväksynyt tasokorotuksen tekemättä jättämistä, sillä lentäjät olivat kollektiivisesti reagoineet vuosikorotusten tekemättä jättämiseen Akavan Erityisalojen Keskusliitto AEK ry:n kautta yhtiölle 23.11.2001 ja 5.3.2002 osoitetuilla kirjeillä.

Lentäjien palkkauksessa oli ollut kaksi elementtiä eli palkkausjärjestelmän rakenteen eli työuralla etenemisen ja kokemusvuosien vaikutuksen määritellyt palkkataulukko sekä vuosikorotukset, joista sovittiin erikseen työehtosopimusneuvotteluissa. Palkkataulukon mukainen vuosikorotusjärjestelmä oli ollut A:n työsuhteen keskeinen palkkaa ja sen määräytymisperustetta koskenut ehto, jota oli tullut noudattaa myös sopimuksettoman tilan aikana.

Asiantuntijalausunnon asiassa antaneen professori X:n kuulemiseksi ei ollut perustetta toimittaa pääkäsittelyä.

Hovioikeuden ratkaisu

Käsittelyratkaisu
Blue1 Oy on vaatinut pääkäsittelyn toimittamista professori X:n kuulemiseksi henkilökohtaisesti hänen asiassa kirjallisesti antamansa asiantuntijalausunnon sisällöstä. Blue1 Oy ei ole saattanut todennäköiseksi, ettei se ole voinut vedota X:n henkilökohtaiseen kuulemiseen käräjäoikeudessa tai että sillä olisi ollut pätevä aihe olla tekemättä niin. Tämän vuoksi yhtiön vaatimus X:n kuulemisesta on hylättävä jo oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n 1 momentin nojalla. Mainittu asiantuntijalausunto on hovioikeuden käytössä. Koska pääkäsittelyn toimittamista ei ole vaadittu muiden kuin X:n kuulemiseksi, pääkäsittelyn toimittaminen asiassa on edellä mainituilla perusteilla selvästi tarpeetonta. Blue1 Oy:n pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta hylätään siksi oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 14 §:n 2 momentin 6 kohdan nojalla.

Pääasia
1. Asiassa on kysymys siitä, onko 27.10.2001 asti voimassa olleen työehtosopimuksen liitteenä ollut vuosikorotuksen sisältänyt palkkataulukko kuulunut työehtosopimuksen jälkivaikutuksen piiriin sopimuksettomana aikana 28.10.2001-30.6.2002 ja mikäli näin on, ovatko osapuolet voineet myöhemmässä työehtosopimuksessa taannehtivasti sopia toisin.

2. Jälkivaikutuksella tarkoitetaan aikaisemmin voimassa olleen työehtosopimuksen määräysten ulottumista sopimuksen voimassaolon jälkeiseen sellaiseen aikaan, jolloin ei ole voimassa uutta työehtosopimusta. Työlainsäädännössä ei ole sopimuksettoman tilan varalta yleistä säännöstä siitä, minkä normien mukaisesti työsuhteen ehdot sopimuksettomassa tilassa määräytyvät. Oikeuskäytännössä (esim. KKO 1977 II 8) on kuitenkin katsottu, että työehtosopimuksen työnormeilla on jälkivaikutus ja niitä on noudatettava työehtosopimuksettomana aikana yksittäisen työsuhteen ehtona kun työsuhteen ehtoja ei ole tällöin työsopimuksella muutettu. Tällaisia työnormeja ovat esimerkiksi palkka ja sen määräytymisen perusteella suoritettavat taloudelliset etuudet. Yleiseen jälkivaikutukseen perustuva noudattamisvelvollisuus on dispositiivinen. Oikeuskirjallisuudessa onkin katsottu, että työntekijä ja työnantaja saavat sopimuksettoman tilan aikana poiketa keskinäisellä sopimuksellaan työehtosopimusmääräyksestä myös työntekijän etuja vähentäen (Kari-Pekka Tiitinen & Tarja Kröger: Työsopimusoikeus, Hki 2004, s. 542).

3. A:n palkkaus on määräytynyt tässä asiassa käsiteltävänä olevan työuran kestoon perustuneen vuosikorotusjärjestelmän sekä erikseen sovitun yleiskorotuksen alaisen palkan pohjalta. Työtuomioistuin on antamassaan lausunnossa katsonut, että työehtosopimuksen palkkataulukon mukaisessa vuosikorotusjärjestelmässä, jossa työntekijän palkkoja korotetaan vuosittain, on piirteitä kokemus- ja ikälisäjärjestelmästä. Hovioikeus katsoo kuten käräjäoikeus, että tällainen vuosikorotusjärjestelmä on ollut A:n työsuhteen keskeinen palkkaa ja sen määräytymisen perustetta koskenut ehto. Vuosikorotusjärjestelmän osalta kysymys on ollut työehtosopimuksen työnormista, jota on tullut jälkivaikutuksen perusteella lähtökohtaisesti noudattaa sopimuksettoman tilan aikana 28.10.2001-30.6.2002.

4. Myöhemmässä 24.3.2003 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on sovittu, että palkkataulukon mukaisia vuosikorotuksia ei tehdä vuonna 2002. Samalla on sovittu, että 1.7.2002 alkaen yhtiön palveluksessa olleiden palkkoja korotetaan 5,5 prosenttia. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittajaosapuolena on ollut työntekijöiden puolelta Oy Air Botnia Ab:n (nyk. Blue1 Oy) lentäjäyhdistys, joka on työntekijöitä kuten A:ta koskien voinut yleisesti tehdä sitovia työehtoihin liittyviä sopimuksia työnantajan kanssa. Hovioikeuden arvioitavana on tässä tilanteessa se, onko lentäjäyhdistyksen vuosikorotusten tekemättä jättämistä vuonna 2002 koskeva sopimus tullut takautuvasti A:ta sitovaksi työsuhteen ehdoksi.

5. Oikeuskirjallisuudessa on perinteisesti katsottu, että työehtosopimuksella ei voida sopia taannehtivasti työsuhteen ehtojen heikennyksistä (Jorma Vuorio: Työsuhteen ehtojen määrääminen, Turku 1955, s. 313-315 ja Kaarlo Sarkko: Työehtosopimuksen määräysten oikeusvaikutukset, Hki 1973, s. 194-195).

6. Hovioikeus katsoo, että yleiseen jälkivaikutukseen perustuvasta aikaisemman työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuudesta on sen dispositiivinen luonne huomioon ottaen voitu sopia toisin. Edellä mainitulla tavalla työntekijä ja työnantaja voivat sopimuksettoman tilan aikana poiketa keskinäisellä sopimuksellaan työehtosopimusmääräyksestä työntekijän etuja vähentäenkin. Käsillä olevaa vuosikorotusjärjestelmä on kuitenkin ollut sanotulla tavalla jälkivaikutuksen perusteella noudatettavana A:n työsuhteessa sopimuksettoman tilan aikana, koska A ja hänen työantajansa Blue1 Oy eivät ole asiasta toisin sopineet. Myöhemmällä työehtosopimuksella ei voida takautuvasti sopia yksittäisen työntekijän työsuhteen sopimusehtojen heikennyksestä. Vuosikorotusjärjestelmän takautuva soveltamatta jättäminen tarkoittaisi A.n työsuhteen ehtojen heikennystä hänen kokonaispalkkansa osalta. Lentäjäyhdistyksen vuosikorotusten tekemättä jättämistä vuonna 2002 koskeva sopimus ei ole voinut tulla takautuvasti A:ta sitovaksi työsuhteen ehdoksi.

7. Näillä perusteilla aihetta käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ole.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Blue1 Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa kohtuulliseksi harkitut 2.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä lukien.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
hovioikeudenneuvos Antti Kuningas
hovioikeudenneuvos Matti Rintala
hovioikeudenneuvos Petri Leskinen

Esittelijä:
asessori Hannu Rantalainen

Äänestys.

Lainvoimaisuustiedot:
Korkeimman oikeuden ratkaisu 14.03.2008 : Ei valituslupaa

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto asiassa S 06/2599

Asessori Hannu Rantalainen, jonka mietintö vastasi käsittelyratkaisun ja kappaleiden 1 ja 2 koskevilta osin hovioikeuden tuomiota, lausui mietintönään muilta osin seuraavaa:

3. A:n palkkaus on määräytynyt tässä asiassa käsiteltävänä olevan työuran kestoon perustuneen vuosikorotusjärjestelmän sekä erikseen sovitun yleiskorotuksen alaisen palkan pohjalta. Työtuomioistuin on antamassaan lausunnossa katsonut, että työehtosopimuksen palkkataulukon mukaisessa vuosikorotusjärjestelmässä, jossa työntekijän palkkoja korotetaan vuosittain, on piirteitä kokemus- ja ikälisäjärjestelmästä. Hovioikeus katsoo, että vuoden 2001 palkkataso on siirtynyt sopimuksettoman tilan alettua vuoden 2001 puolella A:n työsuhteen palkkaa koskevaksi ehdoksi vuonna 2002 ja että Blue1 Oy:n on tullut soveltaa lähtökohtaisesti tätä palkkatasoa sopimuksettomassa tilassa, kuten yhtiö on myös tehnyt. Hovioikeuden arvioitava on tässä tilanteessa se, onko palkkataulukkoon vuoden vaihtuessa liittynyt korotusvaikutus katsottava työehtosopimuksen työnormiksi, jota on tullut jälkivaikutuksen perusteella noudattaa sopimuksettoman tilan aikana 28.10.2001-30.6.2002.

4. Oikeuskirjallisuudessa on perinteisesti katsottu, että työehtosopimuksella ei voida sopia taannehtivasti työsuhteen ehtojen heikennyksistä (Jorma Vuorio: Työsuhteen ehtojen määrääminen, Turku 1955, s. 313-315 ja Kaarlo Sarkko: Työehtosopimuksen määräysten oikeusvaikutukset, Hki 1973, s. 194-195). Yleiseen jälkivaikutukseen perustuvasta aikaisemman työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuudesta on sen dispositiivinen luonne huomioon ottaen voitu sopia toisin. Työntekijä ja työnantaja voivat sopimuksettoman tilan aikana poiketa keskinäisellä sopimuksellaan työehtosopimusmääräyksestä työntekijän etuja vähentäenkin. Hovioikeus katsoo, että palkkataulukon mukaisen korotusvaikutuksen noudattamatta jättämisessä ei ole ollut kysymys A:n palkan alentamisesta, koska sopimukseton tila on alkanut ennen vuoden 2002 korotusvaikutuksen alkamista ja vertailuvuotena on siten pidettävä vuotta 2001. Asiassa ei siksi voida katsoa, että 24.3.2003 päivätyllä työehtosopimuksella olisi takautuvasti vastoin oikeuskirjallisuudessa esitettyä sovittu A:n työsuhteen sopimusehtojen heikennyksestä palkan osalta.

5. Työehtosopimuksessa 24.3.2003 on sovittu, että palkkataulukon mukaisia vuosikorotuksia ei tehdä vuonna 2002. Samalla on sovittu, että 1.7.2002 alkaen yhtiön palveluksessa olleiden palkkoja korotetaan 5,5 prosenttia. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittajaosapuolena on ollut työntekijöiden puolelta Oy Air Botnia Ab:n (nyk. Blue1 Oy) lentäjäyhdistys, joka on työntekijöitä kuten A:ta koskien voinut yleisesti tehdä sitovia työehtoihin liittyviä sopimuksia työnantajan kanssa. Hovioikeus katsoo, että kaikkia lentäjiä koskeva vuosikorotusjärjestelmä on ollut seikka, josta lentäjäyhdistys on voinut neuvotella työnantajapuolen kanssa. Koska korotusjärjestelmä on kollektiivisesti koskenut kaikkia yhdistyksen jäseniä, vuosikorotusjärjestelmän ei voida katsoa muuttuneen A:n työsopimuksen ehdoksi ja siten kuuluneen A:n työsopimussuhteessa jälkivaikutuksen piiriin. Tästä syystä lentäjäyhdistys on kaikkia lentäjiä koskevan korotusvaikutuksen osalta voinut sanotussa työehtosopimuksessa pätevällä tavalla ja jäseniään sitovasti sopia, että palkkataulukon mukaisia vuosikorotuksia ei tehdä vuonna 2002. Muulla tavoin arvioituna sanotulla työehtosopimusmääräyksellä ei olisi mitään merkitystä. Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo, että A:lla ei ole oikeutta kanteella vaatimaansa suoritukseen.

Oikeudenkäyntikulut

6. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n mukaan tuomioistuin voi alentaa maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrää, jos asianosaisen velvoittaminen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta. Lain esitöiden mukaan kyse on poikkeussäännöstä, jonka soveltaminen tulee kysymykseen silloin, jos kokonaisuutena arvioiden kohtuullistamisen edellytykset täyttyvät. Edellytysten täyttyminen vaatii kaikkien laissa mainittujen seikkojen punnintaa eikä mikään niistä yksinään voi synnyttää säännöksen tarkoittamaa kohtuuttomuutta. Lain esitöiden mukaan (HE 107/1998, s. 21) lainkohdassa tarkoitetun kohtuullistamisen tulee viime kädessä perustua tuomioistuimen kokonaisarvioon, jossa on otettava huomioon kaikki pykälässä mainitut kriteerit.

7. Asianosaisten eriarvoinen asema, asian ratkaisemisen periaatteellinen tärkeys kantajalle sekä eritoten huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneena seikkana jälkivaikutuskonstruktion ratkaisemisen oikeudellinen epäselvyys erityisesti taannehtivuustilanteessa hovioikeus katsoo, että asianosaiset saavat oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n nojalla vastata itse kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan asiassa.

8. Hovioikeus edellä mainituilla perusteilla katsonee tuomiolauselmassaan, että käräjäoikeuden tuomio on kumottava ja kanne hylättävä. Asianosaiset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan asiassa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n nojalla.

Hovioikeudenneuvos Antti Kuningas:
Hyväksyn esittelijän mietinnön.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan Blue1 Oy:n A:lle tuomittavista oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa lausun niistä kuten enemmistö.

Vakuudeksi:
Asessori Hannu Rantalainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.