8.11.2005

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 9.6.2005

Asia
VIRKAMIEHEN VÄKIVALTAINEN VASTUSTAMINEN

Vireille
26.5.2005

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. VIRKAMIEHEN VÄKIVALTAINEN VASTUSTAMINEN Nuori henkilö
(6070/R/0108981/05)
Rikoslaki 16 luku 1 §
Rikoslaki 6 luku 8 §

8.3.2005 HELSINKI

A on lyönyt nyrkillä B:tä vasempaan poskeen, kun tämä on opettajan virkaa hoitaessaan poistanut A:n ATK-luokasta, jossa alkaneelle tunnille A ei ollut osallistumassa. B:n poskeen on lyönnin seurauksesta tullut turvotusta.

A on teon tehdessään ollut 15 vaan ei 18 vuotta täyttänyt.

Syyttäjän muut vaatimukset

Lääkärintodistuspalkkio syytekohdassa 1

Vastaaja on velvoitettava korvaamaan valtiolle lääkärintodistuksen lunastuskulut 16,25 euroa.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Asianomistajien vaatimukset

B on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen esittämättä muita vaatimuksia.

VASTAUS
A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kerrotuin tavoin, mutta kiistänyt syytteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta katsoen syyllistyneensä menettelyllään virkamiehen vastustamiseen tai vaihtoehtoisesti pahoinpitelyyn. A on katsonut, että teosta oli puuttunut tahallisuus ja todennut, ettei hän ollut mieltänyt opettajaa virkamieheksi.

TODISTELU
Kirjalliset todisteet
Lääkärinlausunto: vammat
Lasku: lääkärintodistuksen lunastusmaksu
Esitutkintapöytäkirjan sivu 8; A:n kertomus

Henkilötodistelu
Asianomistaja B:n kertomus
Vastaaja A:n kertomus

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Syyksilukeminen
Vastaaja A on syyllistynyt siihen nuorena henkilönä tehtyyn virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen, mistä hänelle on rangaistusta vaadittu.

Syyksilukemisen perusteet

Näyttö

Asianomistaja B kertomus

Asianomistaja B on kertonut, että hän oli ollut opettajanhuoneessa, kun tietotekniikan opettaja oli tullut pyytämään jotakuta opettajaa avuksi opetusryhmään kuulumattoman oppilaan poistamiseksi tietotekniikkaluokasta. B:n mentyä luokkahuoneeseen vastaaja A oli istunut tietokoneen ääressä ja kieltäytynyt poistumasta luokasta useista kehotuksista huolimatta. A:n kielenkäyttö oli ollut sopimatonta ja alatyylistä. B oli sammuttanut A:n käyttämän tietokoneen ja siirtänyt tuolissa edelleen istuvan A:n taaksepäin. B oli mennyt seisomaan tietokoneen ja tuolissa istuvan A:n väliin. B oli pyytänyt A:ta poistumaan. A oli huutanut ja melunnut koko ajan. Lopulta A oli noussut seisomaan, jolloin B oli laittanut kätensä A:n selän taakse ohjatakseen hänet luokasta pois. B oli tiedustellut A:lta, oliko tämä tietoinen opettajan oikeudesta poistaa oppilas luokasta. A oli raivonnut ja huutanut. A oli lähtenyt ovea kohden, mutta oli kääntynyt takaisin. Tämän jälkeen B oli kaksin käsin työntänyt A:ta selästä ovea kohti. A oli vastustanut koko ajan. Mentyään muutaman askeleen ovea kohti A oli pyörähtänyt nopeasti ympäri siten, että he olivat olleet kasvokkain, ja lyönyt oikealla kädellä B.tä vasempaan poskipäähän . Lyönti oli tapahtunut joko nyrkillä tai avokämmenellä. B:n vasen poskipää oli tullut punaiseksi ja araksi. Vasemmassa korvassa oleva korvakoru oli irronnut lyönnin seurauksena korvasta ja korva oli ollut turvoksissa iltaan saakka.

Lyönnin jälkeen A oli jatkanut huutamista. B oli pitänyt A:ta loitolla kaksi käsin työntämällä. A oli nojannut voimakkaasti B:tä kohti. Paikalla ollut tietotekniikan opettaja oli lähtenyt hakemaan apuvoimia. A oli samalla lähtenyt kulkemaan luokan ovea kohti huutaen koko ajan. Oven kohdalla A oli suunnannut vielä yhden voimakkaan iskun kohti B:n päätä, mutta ei ollut osunut. B on katsonut A:n toiminnan olleen tahallista.

Vastaaja A:n kertomus

Vastaaja A on kertonut olleensa tietokoneluokassa ja kieltäytyneensä opettajan kehotuksesta huolimatta poistumasta sieltä, koska ei ollut tehnyt mielestään mitään väärää. A on myöntänyt huutaneensa ja kiroilleensa opettajalle. Opettajan poistuttua hakemaan apuvoimia paikalle oli saapunut A:lle entuudestaan tuntematon kuvaamataidon opettaja B. B oli pari kolme kertaa kehottanut A:ta poistumaan, mutta A oli kieltäytynyt lähtemästä. Samalla A oli kiroillut. B oli sulkenut A:n käyttämän tietokoneen ja sen jälkeen työntänyt A:ta , joka oli istunut tuolilla, noin metrin verran taaksepäin. Jossain vaiheessa B oli kysynyt A:lta, tiesikö tämä sitä, että opettajalla oli oikeus poistaa oppilas luokasta. A on myöntänyt tienneensä sen. Sen jälkeen A oli noussut ylös tuolista ja B oli tarttunut häneen kiinni ja alkanut työntää A:ta kaksin käsin selästä ulos luokasta, Tuolloin A oli huitaissut taaksepäin B:tä. A ei ollut tavoitellut lyödä B:tä. A:n käsi oli ollut nyrkissä ja se oli osunut B:hen. A on kertonut tietävänsä, että esimerkiksi poliisi on virkamies, mutta ei ollut tietoinen siitä, että opettaja oli virkamies. A on kiistänyt yrittäneensä lyödä luokasta poistuessaan toista kertaa B:tä.

Oikeuteen kirjalliseksi todisteeksi annetusta lääkärinlausunnosta käy selville, että B:n kasvoilla on todettu vasemman poskipään kohdalla 5 cm läpimittainen punoittava ja hiukan turvonnut ihoalue. Korvalehden alaosa punoittaa, korvalehdessä on normaali lävistysreikä, mutta ei tuoretta haavaa

Syyttäjän kirjalliseksi todisteeksi nimeämässä A:n esitutkintakertomuksessa sivulla 8 sen kolmannessa kappaleessa A on kertonut seisseensä luokassa ja B:n työntäneen häntä selästä kaksin käsin. A on kertonut kääntyneensä ympäri ja lyöneensä B:tä tarkoituksella vasemman käden nyrkillä vasempaan poskeen. B:n korvakoru oli irronnut. A on kertonut tietävänsä, että on rangaistavaa lyödä toista henkilöä nyrkillä päähän.

Johtopäätökset näytöstä
Asianomistaja B on kertonut johdonmukaisesti ja uskottavasti tapahtumista. Oikeuteen annettu lääkärintodistus tukee B:n kertomusta. Opettaja on asemaltaan virkamies ja häneen kohdistuviin tekoihin on sovellettava rkoslain 16 luvun säännöksiä. Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen sisältää pahoinpitelyrikoksen. Vastaaja A:n kertomuksen muuttamista oikeudessa siltä osin, että hän olisi vain kädellä huitaissut taaksepäin B:tä ilman tahallista pahoinpitelytarkoitusta, ei ole pidettävä uskottavana verrattuna sitä B:n kertomukseen ja A:n esitutkinnassa sivulla 8 kertomaan. A:n teko on ollut tahallinen ja sitä on säestänyt sopimaton ja solvaava kielenkäyttö. A:n tahallisuuden puolesta puhuu sekin seikka, että hän on poistuessaan luokasta yrittänyt lyödä B:tä vielä toisen kerran. B:lle on A:n menettelystä syntynyt lääkärin lausunnosta ilmenevät vammat.

Rangaistusseuraamus
Käräjäoikeus pitää A:n syyksi luetusta teosta oikeudenmukaisena seuraamuksena ehdollista vankeusrangaistusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lopputulos
Käräjäoikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Nuorena henkilönä virkamiehen väkivaltainen vastustaminen 8.3.2005

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

VANKEUS
Syyksi luettu rikos 1
3 kuukautta vankeutta
Vankeusrangaistus ehdollinen.
Koeaika päättyy 31.12.2006.

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 16 luku 1 §
Rikoslaki 6 luku 8 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:
Käräjätuomari Soile Martio

HELSINGIN HOVIOIKEUS TUOMIO 8.11.2005

ASIA
Nuorena henkilönä virkamiehen väkivaltainen vastustaminen

VALITUS
A on vaatinut, että syyte virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta hylätään ja hänen katsotaan syyllistyneen pahoinpitelyyn ja / tai virkamiehen vastustamiseen. A on lisäksi vaatinut, että hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta tai rangaistusta lievennetään taikka sitä joka tapauksessa alennetaan.

A ei ollut tiennyt, että opettaja oli virkamies tai että opettaja poistaessaan A:ta luokasta käytti julkista valtaa. Tuomitseminen edellytti tekijältä tahallisuutta eli tietoisuutta siitä, että kohde oli virkamies ja siitä, että hänen tekonsa liittyi julkisen vallan käyttöä sisältävään virkatoimeen. Teko oli joka tapauksessa niin vähäinen, että sitä kokonaisuutena arvostellen tuli pitää virkamiehen vastustamisena ja A tuli jättää rangaistukseen tuomitsematta tai rangaistusta tuli teon laatu huomioon ottaen ainakin oleellisesti alentaa.

VASTAUKSET
Syyttäjä on kiistänyt muutosvaatimukset.

A oli myöntänyt lyöneensä opettajaa tietoisena siitä, että tällä oli oikeus poistaa oppilas luokasta järjestyksen ylläpitämiseksi. A oli siten tiennyt opettajan virkamiesaseman, vaikkei ehkä ollutkaan osannut määritellä käsitettä virkamies. Oli pidettävä riittävänä, että A oli tiennyt, että kyseessä oli opettajan ammatissa toimiva henkilö.

B ei ole vastannut valitukseen.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut
Rikoslain 16 luvun 1 §:n nojalla virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta vähintään 4 kuukaudeksi ja enintään 4 vuodeksi vankeuteen tuomitaan muun muassa se, joka 1) käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen tekemään tai jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen tai 2) muuten käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa sellaisen virkatoimen joh-
dosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan. Saman luvun 2 §:n mukaan, jos virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, huomioon ottaen väkivallan tai uhkauksen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty, rikoksentekijä on tuomittava virkamiehen vastustamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Asianomistaja B on tapahtuma-aikaan 8.3.2005 ollut määräaikaisessa virassa kuvaamataiteen lehtorina yläasteella. Hän on rikoslain 40 luvun 11 §:n 1 kohdan säännös huomioon ottaen ollut mainitun lain 16 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettu virkamies. Perusopetuslain 36 §:n nojalla opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta. Sanotun lain 36 b §:n nojalla opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta oppilas, joka ei noudata poistumismääräystä. Poistamisessa voidaan käyttää oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen puolustettavia ja välttämättömiä voimakeinoja. Rikoslain 40 luvun 11 §:n 5a kohdankin säännös huomioon ottaen on selvää, että opettaja poistaessaan oppilaan luokasta mainittujen perusopetuslain säännösten nojalla käyttää julkista valtaa.

A:n on käräjäoikeuden tuomion perustelujen mukaisesti näytetty lyöneen nyrkillä B:tä syytteessä selostetulla tavalla tämän ollessa toimivaltaansa ja velvollisuuksiinsa kuuluvalla tavalla poistamassa A:ta luokasta, jossa alkaneelle oppitunnille A ei ollut osallistumassa. A on näin ollen käyttänyt väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen. A, joka on syntynyt 10.4.1988 ja ollut tekohetkellä 16-vuotias, on valituksessaan kuitenkin väittänyt, että hän ei ollut tiennyt B:n virkamiesasemasta ja siitä, että tämä oli A:ta luokasta poistaessaan käyttänyt julkista valtaa. Rikoslain 16 luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitetusta tahallisesta rikoksesta tuomitseminen edellyttää, että tekijä on tietoinen teon kohteen virkamiesasemasta ja siitä, että teko liittyy julkisen vallan käyttöä sisältävään virkatoimeen.

Rikoslain 4 luvun 1 §:n mukaan, jos tekijä ei teon hetkellä ole selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteuttaminen edellyttää, tai jos hän erehtyy sellaisesta seikasta, teko ei ole tahallinen (tunnusmerkistöerehdys). Tunnusmerkistöerehdys merkitsee säännöksen esitöiden mukaan erehtymistä jostakin tunnusmerkistössä tarkoitetun tosiasian olemassaolosta ja asioiden tosiasiallisesta tilasta. Tosiasiat ovat esitöiden mukaan jotakin, jonka tiedämme. Tunnusmerkistöön sisältyy kuitenkin usein myös normatiivisesti väritettyjä ja arvostusta edellyttäviä seikkoja ja puhe tietämisestä on niiden suhteen jossain määrin pulmallista. Esitöiden mukaan RL 4 luvun 1 §:ssä on tästä syystä käytetty termiä "olla selvillä", mikä tarkoittaa samaa kuin tietää ja tuntea. Selvillä oleminen tarkoittaa deskriptiivisten tunnusmerkkien osalta aisteihin perustuvia havaintoja, normatiivisten tunnusmerkkien osalta niiden tarkoittaman sisällön ymmärtämistä. Kuvailevien tunnusmerkistötekijöiden osalta ratkaisee siis todellisuusvastaavuus ja se, olivatko asiat aistein havaittavissa todellisuudessa siten, kuin tekijä otaksui niiden olevan. Arvottamista edellyttävissä tunnusmerkeissä on kysymys vuorostaan siitä, vastaavatko tekijän ja oikeusjärjestyksen puolesta edustetut käsitykset tunnusmerkin sisällöstä ja merkityksestä toisiaan. Vastuu ei tässä edellytä käsitysten yhdenmukaisuutta. Vaadittavan tiedon tarkkuuden osalta on näissä tilanteissa katsottu riittäväksi se, että käsitteellä tekijän ja hänen lähimmän ympäristönsä ajatusmaailman kanssa on samansuuntainen merkitys kuin minkä sille tuomari lainkäytössä antaa. Vaihtoehtoisesti on voitu edellyttää, että tekijä on selvillä niistä tosiasiallisista olosuhteista, joiden varaan oikeudellinen arvostelma kiinnittyy (kurs./hovioikeus). (Ks. HE 44/2002 vp. s. 105)

A on kertonut tienneensä, että B oli opettaja ja että opettajalla oli oikeus poistaa A luokasta. B oli erikseen vielä ennen A:n lyöntiä varmistanut, että A oli tietoinen mainituista seikoista. Juuri ennen A:n lyöntiä B oli kertomallaan tavalla kaksin käsin työntänyt A:ta selästä luokkahuoneen ovea kohti. Tämä kiistattomasti julkisen vallan käyttöä sisältävä menettely oli ollut B:n virkavelvollisuuksien mukaista ja hänelle sallittua perusopetuslain nimenomaisen säännöksen nojalla. Myös A:n on täytynyt olla tietoinen menettelyn sanotusta tosiasiallisesta luonteesta. Mainitut olosuhteet huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että A on ollut tahallisuuden edellyttämällä tavalla selvillä niistä tosiasiallisista olosuhteista, joiden varaan RL 16 luvun 1 ja 2 §:n sisältämä oikeudellinen arvostelma virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen/virkamiehen vastustamisen rangaistavuudesta kiinnittyy.

Lääkärintodistuksen mukaan A:n lyönnin seurauksena B:n kasvoilla vasemman poskipään kohdalla on ollut noin viiden senttimetrin läpimittainen punottava ja hiukan turvonnut ihoalue. Lisäksi B:n korvalehden alaosa on punottanut, mutta korvalehdessä ei ole ollut tuoretta haavaa. Lääkärintodistuksen mukaan kuvatut nyrkiniskun aiheuttamat vammajäljet paranevat yleensä jälkiä jättämättä. Hovioikeuden arvion mukaan A:n B:hen kohdistamaa väkivaltaa voidaan aiheutuneiden vammojen kannalta pitää vähäisenä. Tilanteen syntymiseen oli vaikuttanut A:n sinällään virheellinen luulo oikeudestaan olla ko. ATK-luokassa muiden oppilaiden opetuksen aikana, koska hän ei ollut katsonut häiritsevänsä opetusta, ja käräjäoikeudelle jätetyn henkilötutkinnan mukaan tekohetkellä 16-vuotiaan A:n persoonaan muun muassa hänen aikaisemman henkilöhistoriansa vuoksi liittyvä sosiaalisten taitojen loppuminen ja turvautuminen aggressiiviseen käyttäytymiseen, jos hän tuntee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. Henkilötutkinnan mukaan A oli ymmärtänyt tehneensä väärin lyödessään opettajaa ja kirjalliseksi todisteeksi otetusta A:n esitutkintakertomuksesta ilmenee, että A häpeää tekoaan, mutta että häntä nolottaa pyytää tekoaan anteeksi.

Kaikki edellisessä kappaleessa mainitut seikat huomioon ottaen virkamiehen väkivaltainen vastustaminen on kokonaisuutena arvostellen tehty lieventävien asianhaarojen vallitessa ja A, jolle ei ole vaadittu rangaistusta pahoinpitelyrikoksesta, on syytteessä selostetulla tavalla menetellessään syyllistynyt rikoslain 16 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun virkamiehen vastustamiseen.

Henkilötutkinnassa A:lle on suositeltu lievää sakkorangaistusta. Myös hovioikeus pitää sakkorangaistusta riittävänä rangaistuksena A:n teosta ja hänet tuomitaan käräjäoikeuden tuomitseman ehdollisen vankeuden asemasta sakkorangaistukseen. Vaikka A on tehnyt teon alle 18-vuotiaana, häntä ei jätetä teostaan rangaistukseen tuomitsematta, koska hän on voinut ymmärtää tekonsa vakavuuden kouluyhteisön näkökulmasta ja harkita käyttäytymistään.

Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla

TUOMIOLAUSELMA
Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luetut rikokset
1) Nuorena henkilönä virkamiehen vastustaminen 8.3.2005

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
Syyksi luettu rikos 1
20 päiväsakkoa á 6 euroa = 120 euroa

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 16 luku 2 §
Rikoslaki 6 luku 8 §

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Antti Kuningas, Matti Rintala, Helena Valkama

Esittelijä Helena Valkama

Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen