8.9.2005

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

NURMEKSEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 2.5.2005

SELOSTUS ASIASTA

S:lle on annettu rangaistusvaatimusilmoitus 25.6.2004 vesiliikennerikkomuksesta. Perusteena on ollut säädettyjä varusteita vailla olevan vesikulkuneuvon kuljettaminen. Veneessä olleen sammuttimen vuosittainen tarkastus oli laiminlyöty. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - . S ei ole vastustanut saamaansa rangaistusvaatimusilmoitusta. Syyttäjä on ratkaissut rangaistusmääräysasian 12.8.2004 määräämällä vaaditun rangaistuksen. S on maksanut edellä mainitun sakon 1.7.2004.

S on hakenut edellä mainitun rangaistusvaatimuksen purkua. Perusteena purkuhakemukselle on ollut se, että veneessä on ollut täysin kunnossa oleva sammutin, josta puuttui ajantasalla oleva tarkastusmerkintä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - . S:n mukaan sakottaminen tarkastusmerkinnän puuttumisen vuoksi on ollut laitonta, koska se ei ole perustunut lakiin ja asetuksiin. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kihlakunnansyyttäjä on häneltä pyydetyssä lausamassa - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - katsonut, että kyseessä on ollut tulkinnanvarainen asia. Rangaistusmääräyksen antaminen ei ole perustunut väärään lain soveltamiseen sillä tavoin kuin rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain 18 §:ssä edellytetään.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut
I Sovellettavat säännökset

1.1 Rangaistusmääräyksen poistaminen

1. Rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain 18 §:n mukaan sen lisäksi, mitä oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:ssä säädetään, rangaistusmääräys voidaan hakemuksesta poistaa myös silloin, kun rangaistusmääräys perustuu väärään lain soveltamiseen. Hakemus on tehtävä asianomaiselle käräjäoikeudelle vuoden kuluessa rangaistusmääräyksellä määrätyn sakon tai menettämisseuraamuksen täytäntöönpanosta tai siitä, kun epäilty on maksanut sakon tai menettämisseuraamuksen.

2. Hallituksen esityksen (HE 63/1993) mukaan kun rangaistusmääräys- menettelyssä käsitellään huomattavan paljon asioita ja kun ratkaiseminen perustuu suppeampaan tutkintaan kuin tuomioistuinkäsittelyssä, ehdotetaan kanteluperusteita laajennettavaksi siten, että rangaistusmääräys voidaan hakemuksesta poistaa myös silloin, kun se perustuu väärään lain soveltamiseen. Niin voidaan menetellä esimerkiksi silloin, kun rangaistusmääräys on annettu teosta, joka lain mukaan ei ole rangaistava. Hallituksen esityksen perustelujen valossa on näin ollen selvää, että rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain mukaan rangaistusmääräys voidaan poistaa lievemmin edellytyksin kuin mitä on asianlaita lainvoimaisen tuomioin poistamisen osalta oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n perusteella.

1.2 Rangaistusmääräyksen perusteena olleet säännökset

3. Vesiliikennelain 24 §:n 1 momentin mukaan joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, vesiliikennerikkomuksesta sakkoon. Vesiliikennelain 9 §:n 1 momentin mukaan vesikulkuneuvojen rakenteesta ja niiden moottoreista sekä varusteista ja tarvikkeista voidaan asetuksella antaa sellaisia säännöksiä, jotka turvallisuuden, yleisen järjestyksen tai ympäristöhaittojen ehkäisemisen vuoksi katsotaan tarpeellisiksi. Vesiliikennelain 26 §:n mukaan tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja vesikulkuneuvojen ja niiden varusteiden vaatimuksenmukaisuuden toteamisesta annetaan asetuksella. Merenkulkuhallitus voi, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, antaa tarkempia määräyksiä muun muassa vesikulkuneuvojen ja niiden varusteiden vaatimuksenmukaisuuden toteamisesta.

4. Vesiliikenneasetuksen 2 §:n 1 momentin 4-kohdan mukaan liikkeellä olevassa moottorilla tai yli viiden metrin pituisessa purjeella varustetussa vesikulkuneuvossa on oltava hyväksytty käsisammutin, joka kuuluu AB- tai ABE-luokkaan ja jossa sammutusainetta on vähintään kaksi kiloa, kuitenkin vain jos vesikulkuneuvossa on liekillä toimiva polttolaite, sisäkone tai yli 25 kilowatin perämoottori. Saman pykälän 3 momentin mukaan muun muassa sammuttimista säädetään erikseen. Asetuksen esittelymuistion (4.12.1997) mukaan sammuttimia koskevalla viittaussäännöksellä tarkoitettiin sisäasiainministeriön määräystä (tuolloin nro 2/91), joka puolestaan perustui palo- ja pelastustoimesta annettuun lakiin (559/75) ja jossa määrättiin käsisammuttimien tarkastuksesta ja huollosta.

5. Pelastustoimilain 23 §:n 2 momentin mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan yleisten tilojen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta on huolehdittava muun muassa siitä, että viranomaisen määräämät tai säädöksissä vaaditut sammutuskalusto ja sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet ovat toimintakunnossa ja ne huolletaan ja tarkastetaan siten, kuin pelastustoimesta vastaava ministeriö tarvittaessa määrää. Saman lain 88 §:n mukaan pelastustoimesta vastaava ministeriö voi antaa tätä lakia täsmentäviä teknisiä ja täytäntöönpanoa koskevia määräyksiä.

6. Sisäasiainministeriö on 8.11.1999 muun muassa pelastustoimilain 23 §:n perusteella antanut määräyksiä käsisammuttimien tarkastuksesta ja huollosta (SM-1999-115/Tu-33). Määräys on ollut voimassa ajalla 1.12.1999 - 30.11.2004. Määräyksen 1-kohdan mukaan tätä määräystä on noudatettava tarkastettaessa ja huollettaessa käsisammuttimia, jotka ovat säädösten tai viranomaisen määräyksestä hankittuja. Määräyksen 4.1-kohdan mukaan käsisammutin tulee tarkastaa vähintään vuoden väliajoin kun käsisammutin on alttiina toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihteluille.

1.3 Laillisuusperiaate

7. Rikoslain 3 luvun 1 §:n perusteella rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. Hallituksen esityksessä (HE 44/2002 s. 33) todetaan ns. avoimien rangaistussäännösten osalta, että perustuslakivaliokunta kirjasi perusoikeusuudistukseen liittyvään mietintöönsä vaatimukset, joiden mukaan (1) hyväksyttävien blankkorangaistussäännösten valtuutusketjujen tulee olla täsmälliset, (2) tekojen rangaistavuuden edellytykset ilmaisevien aineellisten säännösten tulee olla kirjoitetut rikossäännöksiltä vaadittavalla tarkkuudella, (3) nämä säännökset käsittävästä normistosta käy myös ilmi niiden rikkomisen rangaistavuus ja (4) kriminalisoinnin sisältävässä säännöksessä on jonkinlainen asiallinen luonnehdinta kriminalisoitavaksi tarkoitetusta teosta. Vastaavansisältöinen laillisuusperiaatetta koskeva säännös on Suomen perustuslain 8 §:ssä.

8. Suomen perustuslain 107 §:n mukaan jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.

II Oikeudellinen arvio

2.1 Vesiliikennerikkomuksen tunnusmerkistön täyttyminen

9. Rangaistuksen tuomitseminen vesiliikennerikkomuksesta edellyttää, että tekijä rikkoo vesiliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Vesiliikenneasetus on annettu vesiliikennelain nojalla. Vesiliikenneasetus puolestaan edellyttää, että moottorilla varustetussa vesikulkuneuvossa on oltava hyväksyttävä käsisammutin. Vesiliikenneasetuksen 2 §:n säännöksessä ei ole annettu tarkempia säännöksiä sanottujen sammuttimien tarkastuksesta. Vesiliikennelain mukaan merenkulkuhallitus voi, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, antaa tarkempia määräyksiä muun muassa vesikulkuneuvojen ja niiden varusteiden vaatimuksenmukaisuuden toteamisesta. Merenkulkuhallitus ei ole antanut määräksiä vesikulkuneuvossa vaadittujen sammuttimien tarkastuksesta. Näin ollen vesikulkuneuvossa vaadittujen sammuttien tarkastuksesta ei ole annettu säännöksiä vesiliikennelaissa, vesiliikenneasetuksessa tai merenkulkuhallituksen antamassa määräyksessä. Vesiliikenneasetuksessa on ainoastaan todettu, että sammuttimista säädetään erikseen.

10. Sammuttimien tarkastuksesta on annettu määräyksiä pelastustoimilaissa ja sen nojalla annetuissa määräyksissä, erityisesti sisäasiainministeriön määräyksessä koskien käsisammuttimien tarkastusta ja huoltoa. Pelastustoimilain säännökset eivät näyttäisi koskevan veneitä tai muita vesikulkuneuvoja, vaan ainoastaan rakennuksia, huoneistoja ja yleisiä tiloja (23 §). Sisäasiainministeriön määräys koskee sanamuotonsa (1-kohta) mukaan myös veneissä olevia käsisammuttimia, koska ne ovat säädösten määräyksestä hankittuja. Vesiliikennerikkomuksen tunnusmerkistön kannalta ongelmallista on kuitenkin se, että sanottua määräystä ei ole annettu vesiliikennelain tai vesiliikenneasetuksen, vaan pelastustoimilain, nojalla, ja sitä ei ole antanut merenkulkuhallitus, vaan sisäasiainministeriö. Vesiliikennelaissa tai -asetuksessa sisäasianministeriölle ei ole annettu valtuutusta sellaisten määräysten antamiseen, joiden rikkomisesta voisi seurata rangaistus vesiliikennerikkomuksesta. Mikäli määräys on tarkoitettu koskemaan myös vesikulkuneuvossa olevia sammuttumia, se näyttäisi olevan ristiriidassa pelastustoimilain 23 ja 88 §:n valtuutussäännöksien kanssa. Kyse ei ole pelkästään lakia täsmentävästä määräyksestä, vaan määräys ulottuisi pelastustoimilain soveltamisalan ulkopuolelle.

11. Laillisuusperiaate edellyttää, että teon rangaistuvuus ilmenee selvästi laista. Tämän vuoksi siitä vesiliikenneasetuksen määräyksestä, jonka mukaan vesikulkuneuvossa on oltava hyväksyttävä sammutin, ei voida johtaa vaatimusta, jonka mukaan sammuttimen tulisi olla myös tarkastettu, varsinkaan kun vesiliikenneasetuksessa tai merenkulkuhallituksen määräyksissä ei ole säännöksiä siitä, milloin edellä mainitut sammuttimet on tarkastettava. Edelleen laillisuusperiaate edellyttää, että avoimen rangaistussäännöksen valtuutusketjut ovat täsmälliset. Kun sammuttimien tarkastamisesta on annettu säännöksiä sisäasiainministeriön antamassa määräyksessä, edellyttää edellä mainittu täsmällisyysvaatimus sitä, että vesiliikennelaissa tai -asetuksessa sisäasiainministeriölle olisi annettu valtuutus sanotunlaisen määräyksen antamiseen. Tällaista valtuutusta ei ainakaan selvästi ole annettu vesiliikennelaissa tai -asetuksessa.

12. Vesiliikenneastuksessa todetaan sammuttimien osalta, että niistä säädetään erikseen. Asetuksen valmistelutöiden mukaan tällä on tarkoitettu viitata sisäasiainministeriön antamaan määräykseen, Tämä tarkoitus ei kuitenkaan ilmene selvästi laista. Lain säätämistä perustelujen kautta ei pidetä nykyisin hyväksyttävänä. Tämän vuoksi pelkästään asetuksen esitöistä ilmenevää tarkoitusta ei voida pitää laillisuusperiaatteen edellyttämän täsmällisyysvaatimuksen mukaisena. Sisäasianministeriön määräys on ristiriidassa myös pelastustoimilain valtuutussäännöksen kanssa. Tämän vuoksi sitä ei vesikulkuneuvojen osalta Suomen perustuslain 107 §:n säännös huomioon ottaen saa soveltaa.

13. Edellä esitetyillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että vesiliikennerikkomuksena rangaistavana ei voida pitää sitä, että vesikulkuneuvossa olevaa sammutinta ei ole tarkastettu sisäasiainministeriön määräyksessä edellytetyllä tavalla.

2.2 Rangaistusmääräyksen poistaminen

14. Rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain 18 §:n mukaan rangaistusmääräys voidaan poistaa, kun sen antaminen on perustunut virheelliseen lain soveltamisen. Säännöksen perustelujen mukaan tällainen tilanne on kysymyksessä silloin, kun rangaistusmääräys on annettu teosta, joka ei ole rangaistava. Käräjäoikeus on edellä katsonut, että S:lle on annettu rangaistusmääräys teosta, joka ei ole rangaistava. Rangaistusmääräyksen poistamisen edellytykset tältä osin ovat olemassa.

15. Syyttäjä on rangaistusmääräyksen poistamista vastustaessaan vedonnut siihen. että kyse on tulkinnanvaraisesta asiasta eikä rangaistusmääräyksen antaminen tämän vuoksi ole perustunut väärään lain soveltamiseen sillä tavoin kuin rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain 18 §:ssä edellytetään. Apulaisvaltakunnansyyttäjän 15.3.2005 antamasta lausunnosta (Dnro 74/62/04) ilmenee, että nyt kyseessä olevan teon rangaistavuudesta on syyttäjien keskuudessa vallalla erilaisia käsityksiä. Tekoa on pidetty rangaistavana myös sisäasiainministeriön poliisiosaston ylläpitämässä seuraamuksen määräämistä rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyssä koskevan käsikirjan ohjeessa. Rangaistusmääräyksen poistaminen ei kuitenkaan edellytä, että sen antaminen on perustunut ilmeisen väärään lain soveltamiseen kuten on asianlaita lainvoimaisen tuomion purkamisen osalta oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 4-kohdan mukaan. Tämän vuoksi poistamisen esteenä ei voida pitää sitä, että teon rangaistavuutta voidaan aikaisempaan viranomaiskäytäntöön viitaten pitää jossain määrin tulkinnanvaraisena.

16. Rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain 18 §:n mukaan rangaistusmääräys "voidaan" hakemuksesta poistaa. Säännöksen sanamuoto näyttäisi jättävän tuomioistuimelle harkintavaltaa sen suhteen, onko rangaistusmääräyksen poistaminen tarkoituksenmukaista. Tällaiselle tulkinnalle ei ole kuitenkaan saatavissa tukea lain esitöistä. Hallituksen esityksen perustelut näyttäisivät pikemminkin viittaavan päinvastaiseen suuntaan. Ei liene ajateltavissa, että tuomioistuimelle on ollut tarkoitus antaa edellä tarkoitettua harkintavaltaa sellaisessakin tilanteessa, jossa rangaistusmääräys on annettu teosta, joka lain mukaan ei ole rangaistava. Oikeudenmukaisuuden vaatimus päinvastoin edellyttää, että rangaistusmääräys on tällaisessa tapauksessa poistettava. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:ssä tarkoitetun tuomiovirhekantelun osalta tämä ilmenee saman luvun 6 §:n säännöksestä

17. Edellä esitetyillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että S:lle annettu rangaistusmääräys on poistettava.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeus poistaa S:lle 25.6.2004 vesiliikennerikkomuksesta annetun rangaistusmääräyksen (asianro 222314066), jonka Nurmeksen kihlakunnansyyttäjä on vahvistanut 2.7.2004 (ratkasunro 2-04631).

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Käräjätuomari Juha Halijoki

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS 8.9.2005

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Kihlakunnansyyttäjä on valituksessaan vaatinut, ettei rangaistusmääräystä poistettaisi. Syyttäjä on lausunut, että viittausketju rangaistussäännöksen ja käyttäytymisnormin välillä oli ollut asianmukainen ja että rangaistusmääräyksen antaminen ei näin ollen ollut perustunut virheelliseen lain soveltamiseen.

S on vastauksessaan vastustanut syyttäjän muutosvaatimusta.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuus on tutkittu. Asiassa ei ole ilmennyt aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Jorma Lumiala, Pertti Jokinen ja Heikki Laakso
Esittelijä Heikki Paasonen

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen