12.7.2005

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

NILSIÄN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 16.5.2005

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. RATTIJUOPUMUS
(6300/R/0000317/05)
Rikoslaki 23 luku 3 § (1198/2002)

17.4.2005 JUANKOSKI

M on kuljettanut henkilöautoa yleisillä teillä nautittuaan ennen ajoa alkoholia niin, että hänellä on ollut ajon jälkeen 0,26 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa.

Syyttäjän muut vaatimukset

Ajokiellon määrääminen syytekohdassa 1

Vastaaja M on määrättävä vähintään kuuden kuukauden ajokieltoon.

Tieliikennelaki 75 § ja 78 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMION PERUSTELUT

Syyksilukeminen
Vastaaja on syyllistynyt siihen, mistä virallinen syyttäjä on hänelle vaatinut rangaistusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ajokielto
1.3.2005 voimaan tulleen tieliikennelain 78 §:n 1 momentin mukaan rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja määrätään ajokieltoon vähintään yhdeksi kuukaudeksi ja törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai törkeään rattijuopumukseen syyllistynyt vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Mainitun momentin 1 kohdan mukaan uusintarikoksista ajokiellon kestoksi määrätään vähintään kuusi kuukautta, jos rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja on viiden vuoden aikana syyllistynyt uudelleen rattijuopumukseen, törkeään rattijuopumukseen tai törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

M on syyllistynyt ennen nyt kysymyksessä olevaa rattijuopumusta 27.7.2001 eli viiden vuoden aikana törkeään rattijuopumukseen.

Normaalin tuomitsemiskäytännön mukainen ajokielto ensimmäistä kertaa nyt kysymyksessä olevan kaltaiseen rattijuopumukseen syyllistyneelle on noin kolmen kuukauden pituinen.

Koska M:n aikaisempi rikos on tehty ennen ajokiellon osalta ankarampaan lopputulokseen johtavan lain voimaantuloa, mainittua tieliikennelain 78 §:n 1 momentin 1 kohdan säännöstä ajokiellon vähimmäisajasta ei voida laillisuusperiaatetta rikkomatta soveltaa nyt kysymyksessä olevaan tapaukseen (ks. EIT Anchour vastaan Ranska 10.11.2004)

M on siten määrättävä normaalin tuomitsemiskäytännön mukaiseen ajokieltoon siten, että ajokiellon viimeinen voimassaolopäivä on 18.7.2005.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SYYTETTY M

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Rattijuopumus 17.4.2005

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
Syyksi luettu rikos 1
25 päiväsakkoa a 6 euroa = 150 euroa

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 23 luku 3 §
Tieliikennelaki 75 §
Tieliikennelaki 78 §

MUUT RIKOSOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET

Ajokielto, jonka viimeinen voimassaolopäivä
on 18.7.2005.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjätuomari Heikki Hakkarainen
Lautamiehet

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS TUOMIO 12.7.2005

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Kihlakunnansyyttäjä on valituksessaan vaatinut, että M tuomittaisiin 1.3.2005 voimaan tulleen tieliikennelain 78 §:n 1 momentin 1 kohdan (1103/2004) nojalla ajokieltoon vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Perusteinaan virallinen syyttäjä on lausunut, että M oli syyllistynyt ennen nyt hänen syykseen luettua 17.4.2005 tehtyä rattijuopumusta törkeään rattijuopumukseen 27.7.2001 eli lainkohdassa säädetyssä viiden vuoden ajassa.

Valitukseen ei ole vastattu.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Tieliikennelain 75 §:n 1 momentin mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja on määrättävä ajokieltoon, jos hänen todetaan syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen. Ennen 1.3.2005 voimassa olleen tieliikennelain 78 §:n 1 momentin (676/1990) mukaan tieliikennelain 75 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksissa ajokielto on tullut määrätä olemaan voimassa enintään viisi vuotta. Ajokiellon pituudelle ei ollut säädetty vähimmäisaikaa.

Tieliikennelain 1.3.2005 voimaan tulleen 78 §:n 1 momentin 1 kohdan (1103/2004) mukaan rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja on määrättävä vähintään kuusi kuukautta kestävään ajokieltoon, jos hän on viiden vuoden aikana syyllistynyt uudelleen rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen.

M on syyllistynyt ennen hänen syykseen nyt luettua 17.4.2005 tehtyä rattijuopumusta törkeään rattijuopumukseen 27.7.2001. M on siten viiden vuoden aikana syyllistynyt uudelleen rattijuopumukseen.

Rikoslain 3 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin. Tämä merkitsee yksinkertaistettuna sitä, ettei ketään saa tuomita ankarampaan rangaistukseen kuin rikoksen tekohetkellä on säädetty.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on 10.11.2004 antamassaan tuomiossa Achour vastaan Ranska todennut, että Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 7 artikla kieltää rikoslain taannehtivan soveltamisen syytetyn vahingoksi. Rikoslakia ei saa myöskään tulkita laajentavasti syytetyn haitaksi. Laissa on määriteltävä selvästi rikokset ja niistä johtuvat rangaistukset. Tämä vaatimus täyttyy silloin kun henkilö voi säännöksen sanamuodon ja tarvittaessa tuomioistuimen tulkinnan avulla tietää, mitkä teot muodostavat rikosvastuun. Rikoksen uusimisen vaikutus rangaistusta mitattaessa kuuluu rikoslain soveltamisen piiriin. Mainitussa EIT:n tuomiossa on todettu rikoslain taannehtivaa soveltamista koskevan ihmisoikeussopimuksen 7 artiklan vastaiseksi muun muassa tilanne, jossa rikoksen uusimisvaikutuksen huomioon ottamiselle siten, että sovellettavaksi tuli ensikertalaiseen verrattuna selvästi ankarampi asteikko, oli säädetty viiden vuoden määräaika, joka sittemmin oli pidennetty kymmeneksi vuodeksi, ja henkilö, jonka osalta viiden vuoden määräaika oli ehtinyt päättyä ennen lainmuutosta, oli määräajan pidentämisen jälkeen pidennetyn määräajan kuluessa syyllistynyt uuteen rikokseen, josta hänet oli tuomittu soveltaen rikoksenuusijaa koskevaa normaalia ankarampaa rangaistusasteikkoa. EIT:n kannanoton mukaan henkilöä voitiin pitää rikoksen uusijana vain silloin, kun aiemmassa laissa säädetty määräaika oli ollut kulunut umpeen.

Hovioikeus katsoo, että edellä selostettu EIT:n tuomio puoltaa sitä tulkintaa, että 1.3.2005 voimaan tullutta tieliikennelain 78 §:n 1 momenttia sovellettaessa ei voitaisi ottaa huomioon niitä rikoksia, joihin vastaja on syyllistynyt ennen lain voimaan tuloa. EIT:n tuomiossa on kuitenkin ollut kysymys tilanteesta, jossa aikaisemman lain mukainen, uusintavaikutteinen määräaika, oli kulunut jo umpeen ennen kuin uusi laki oli tullut voimaan.

Hovioikeus katsoo, että 1.3.2005 voimaan tulleen tieliikennelain 78 §:n 1 momentin 1 kohta on sanamuodoltaan sinänsä selvä. Sanotun säännöksen nojalla määrätään ajokiellon kestosta silloin, kun kuljettaja, joka on syyllistynyt aikaisemmin rattijuopumukseen, syyllistyy lain voimaan tulon jälkeen uudelleen rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen. Aika, jonka kuluessa tehty aikaisempi rattijuopumus voidaan ottaa huomioon, on lain mukaan viisi vuotta. Laissa ei ole asetettu aikaisemmalle huomioon otettavalle rikokselle muuta aikamäärettä. Hovioikeus katsoo edelleen, että sanotun säännöksen nojalla ei määrätä vastaajalle seuraamusta hänen aikaisemmin tekemästään rikoksesta, vaan hänen lain voimaan tulon jälkeen tekemästä uudesta rikoksesta, johon hän on syyllistynyt viiden vuoden kuluessa siitä kun hän oli aikaisemmin syyllistynyt rattijuopumukseen. Lain voimaan tulon jälkeen vastaaja on tiennyt, mihin seuraamukseen hänet ajokiellon osalta vähintään tuomitaan, jos hän on aikaisemmin viiden vuoden aikana syyllistynyt rattijuopumukseen ja syyllistyy nyt uudestaan lainkohdassa mainittuun rikokseen. Näin ollen hovioikeus päätyy siihen, että määrättäessä ajokiellon pituutta 1.3.2005 voimaan tulleen tieliikennelain 78 §:n 1 momentin nojalla vastaajalle, joka on syyllistynyt lain voimaan tulon jälkeen lainkohdassa mainittuun rikokseen, voidaan rikoslain laillisuusperiaatteen estämättä ottaa lainkohdasta tarkemmin ilmenevällä tavalla huomioon myös se rikollisuus, johon vastaaja on syyllistynyt ennen nykyisen lain voimaan tuloa.

Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

SYYTETTY M

TUOMIOLAUSELMA

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 23 luku 3 § 1
Tieliikennelaki 75 § 1
Tieliikennelaki 78 § 1/1 (1103/2004)

MUUT RIKOSOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET

Ajokielto, jonka viimeinen voimassaolopäivä on 15.12.2005.
Ajokieltoaikaa pidennetty.

MUUT LAUSUNNOT

Muilta osin käräjäoikeuden tuomio jää pysyväksi.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Markku Arponen, Juha Voutilainen ja Heimo Kiviranta
Esittelijä Jukka Soininen

Äänestys

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA R 05/745

Hovioikeuden presidentti Markku Arponen:

Rikoslain taannehtivaa soveltamista koskeva kielto estää soveltamasta 1.3.2005 voimaan tulleen tieliikennelain 78 §:n 1 momentin 1 kohdassa ajokiellon kestolle säädettyä kuuden kuukauden vähimmäisaikaa. Syyttäjä ei ole muulla perusteella vaatinut ajokiellon pitentämistä.

Näillä perusteilla hylkään valituksen ja jätän käräjäoikeuden määräyksen ajokiellon kestosta voimaan.

Vakuudeksi: Jukka Soininen

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen