30.9.2004

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

LAHDEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 7.11.2003

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

Syyttäjä on vaatinut vastaaja A:lle ja B:lle rangaistusta seuraavasti:

1. VARKAUS
(6400/R/0003365/03)
Rikoslaki 28 luku 1 § 1

A on anastanut yhtiö C:n tuotantolaitoksista yhtiö D:n suunnittelemia mutta vielä julkistamattomia ja siten yrityssalaisuutena pidettäviä matkapuhelimien kuoriosia, joiden suhteen hän on menetellyt jäljempänä selviävin tavoin.
Poliisi on A:n hallusta takavarikoinut kaksi matkapuhelimen kuoriosaa.

2. YRITYSSALAISUUDEN RIKKOMINEN
(6400/R/0003365/03)
Rikoslaki 30 luku 5 § 1

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen oikeudettomasti käyttänyt tietoonsa tullutta yrityssalaisuutta, jonka hän on saanut haltuunsa edellisessä kohdassa kerrotuin tavoin ja toisaalta luottamukselliseen liikesuhteeseen perustuen, koska A:n edustama yhtiö on yhtiö C:n liikekumppani kuoriosien maalaamiseen liittyvissä teknisissä asioissa ja A:lla on tällä perusteella oikeus luottamuksellisiin käynteihin yhtiön tuotantolaitoksissa. Edelleen A:n on asiayhteydestä pitänyt ymmärtää, että julkaisemattomat mallit ovat yrityssalaisuuksia.
Otettuaan edellä kerrotuin tavoin julkistamattomia puhelinkuoria luvattomasti haltuunsa hän toimittanut niitä sen jälkeen tuntemalleen B:lle tai sallinut tämän ottaa niitä käyttöönsä. A:n tiedossa on ollut, mikä on B:n ammatti ja että B:llä saattaa omassa työssään julkistaa yrityssalaisuuden kuten tämä on tehnytkin.

3. YRITYSSALAISUUDEN VÄÄRINKÄYTTÖ
(6400/R/0003365/03)
Rikoslaki 30 luku 6 §

B on oikeudettomasti käyttänyt yrityssalaisuutta yritystoiminnassa julkaisemalla yhdessä erään toisen henkilön kanssa pankkiiriliike E:n sähköpostijulkaisussa englanninkielisen ja ulkomaille suunnatun analyysin yhtiö D:n uusista ja julkaisemattomista puhelinmalleista, joihin hän oli ottanut kuvat A:lta saamistaan puhelinkuorista ja muokannut ne muutoin oletettujen puhelimien kaltaisiksi.
Tiedon yrityssalaisuudesta B on saanut kerrotuin tavoin A:n kautta. Riippumatta siitä, onko A antanut hänelle puhelinkuoret vai luvan niiden käyttämiseen, B:n on pitänyt liike-elämässä aktiivisesti mukana olevana tietää, etteivät tällaiset julkistamattomat puhelinkuoret ole voineet tulla A:n haltuun muutoin kuin luvattomasti eli jonkin rikoksen kautta eikä niiden julkisuuteen saattaminen voi olla laillista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaajan vastaukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaaja A on kiistänyt syytteen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaaja B on kiistänyt syytteen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Syyksilukeminen
Vastaajat ovat syyllistyneet syytteessä mainittuihin tekoihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rangaistuksen harkinta

Varkauden rangaistusasteikko on sakkoa tai enintään yksi vuosi kuusi kuukautta vankeutta ja yrityssalaisuuden rikkomisen sekä yrityssalaisuuden väärinkäytön sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Yrityssalaisuusrikokset ovat oikeuksissa niin harvinaisia, ettei vakiintunutta rangaistuskäytäntöä ole muodostunut. Suuntaa antavana voi pitää rikoslain 51 luvun arvopaperimarkkinarikoksia, joiden perusmuodossa on sama rangaistusasteikko. Niistä on yleisimmin tuomittu sakkorangaistus.

Rangaistus on mitattava niin, että siinä otetaan huomioon kaikki asiaan vaikuttavat rangaistusta koventavat ja lieventävät perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Rangaistus on oltava oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vaarallisuuteen ja vahingollisuuteen sekä tekijän syyllisyyteen.

Tämän teon käräjäoikeus arvioi tekijöiden syyllisyyden ja vahingollisuuden vuoksi sellaiseksi, ettei sitä voi yksin sakolla sovittaa. Lieventävään suuntaan vaikuttaa se, että A on menettänyt yhtiö C:n liikesuhteensa ja B irtisanonut tämän asian vuoksi työsuhteensa. Toisaalta kuitenkin tämäntapaiset seuraamukset tekijän on otettava ennakkoon huomioon.

Käräjäoikeus tuomitsee molemmille samanpituisen vankeusrangaistuksen. Kummallekaan ei ole aikaisempaa rikostaustaa, joten ne määrätään ehdollisiksi.

Ehdollista rangaistusta ei kuitenkaan ole yksin pidettävä riittävänä, jonka vuoksi sen ohessa tuomitaan sakkoa.

A saa samanpituisen ehdollisen rangaistuksen ja pienemmän oheissakon kuin B vaikka A on syyllistynyt myös varkauteen. Tämä johtuu siitä, että käräjäoikeus katsoo B:n teon vahingollisuuden ja hänen syyllisyytensä suuremmaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

SYYTETTY A

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Varkaus 1.9.2002-31.12.2002
2) Yrityssalaisuuden rikkominen 1.9.2002-31.12.2002

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

Syyksi luetut rikokset 1-2
3 kuukautta vankeutta
Vankeusrangaistus ehdollinen
Ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella 50 päiväsakkoa.

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 28 luku 1 § 1
2) Rikoslaki 30 luku 5 § 1

SYYTETTY B

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

3) Yrityssalaisuuden väärinkäyttö 16.1.2003

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

VANKEUS
Syyksi luettu rikos 3
3 kuukautta vankeutta
Vankeusrangaistus ehdollinen
Ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella 70 päiväsakkoa.

LAINKOHDAT

Rikoslaki 30 luku 6 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

käräjätuomari Juhani Kivihalme ja lautamiehet

KOUVOLAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 30.9.2004

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

A on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja häneen kohdistettu syyte hylätään kokonaisuudessaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

A on perustellut vaatimuksiaan siten, että hän oli luvallisesti ottanut matkapuhelinten hylättyjä kuoriosia voidakseen niitä hyväksi käyttäen puhelimitse konsultoida yhtiön työntekijöitä maalaustyöhön liittyvissä kysymyksissä. Kuoriosilla ei ollut varallisuusarvoa, joten hän ei ole voinut syyllistyä anastukseen. Kohdassa 2 hän ei ollut luovuttanut kuoriosia B:lle, vaan tämä oli ottanut ne hänen työpöydältään. A ei ollut saanut mitään taloudellista hyötyä. A ei ole tiennyt, että kuoriosat voivat sisältää laissa tarkoitettuja yrityssalaisuuksia.

B on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja häneen kohdistettu syyte kokonaisuudessaan hylätään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

B on perustellut vaatimuksiaan siten, että hän oli luvallisesti ottanut matkapuhelinten kuoriosat A:n työpöydältä. B:n käsityksen mukaan A:lla oli lupa ottaa hylkykuoria yhtiö C:ltä. Näin ollen hän ei ole tiennyt, että ne ovat joutuneet rikoksella yhtiö C:n hallusta. Kuoriosat eivät sisällä yrityssalaisuuksia, koska niiden perusteella ei pysty varmuudella arvioimaan tulevasta matkapuhelinmallista mitään. Yhtiö D ei itsekään pyri pitämään kuorten osia salassa. Internet-sivuilla löytyy matkapuhelinmalleista tietoja ennen niiden julkistamista ja myös tietoja mainittujen juttujen laatijoista. B ei olisi laatinut analyysia puhelinkuorien pohjalta, jos hän olisi ymmärtänyt toimivansa vastoin lakia, mitä yrityssalaisuuden rikkomista koskeva lainsäädäntö edellyttää.

Syyttäjä on kiistänyt valittajien muutosvaatimukset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Varkaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lakivaliokunta on mietinnössään katsonut, että anastusrikoksen laatua arvioitaessa ei tule ottaa huomioon anastuksen kohteeseen sisältyvän yrityssalaisuuden taloudellista arvoa (LaVM n:o 6/1990 s.11).

Puhelinkuorien arvo on käräjäoikeuden toteamilla perusteilla niiden valmistus- ja materiaalikustannusten mukaan arvioiden vähäinen. Kuorilla, joiden päätymisen ulkopuoliselle yhtiö C on pyrkinyt aktiivisesti estämään, on asianomistajalle sellainen varallisuusarvo, että ne voivat olla anastusrikoksen kohteena. Ottaen huomioon, että A on tiennyt, että B voi hyödyntää kuoriosia kohdassa 3 kerrotulla tavalla työssään ja että anastus on tapahtunut käyttäen hyväksi A:n luottamuksellista asemaa, anastusta ei kokonaisuutena arvioiden voida pitää vähäisenä. A on sen vuoksi syyllistynyt menettelyllään käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan varkauteen.

Yrityssalaisuuden rikkominen
Rikoslain 30 luvun 5 §:n mukaan yrityssalaisuuden rikkomiseen syyllistyy henkilö, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen oikeudettomasti ilmaisee toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden tai oikeudettomasti käyttää tällaista yrityssalaisuutta, jonka hän on saanut tietoonsa muun muassa suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa.

Rikoslain 30 luvun 11 §:n mukaan yrityssalaisuudella tarkoitetaan liike- tai ammattisalaisuutta taikka muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa joko hänelle tai toiselle elinkeinonharjoittajalle, joka on uskonut tiedon hänelle.

Julkaisemattomien puhelinmallien kuoriosien perusteella voidaan tehdä niiden valmistustekniikkaan sekä puhelimien ulkonäköön ja ominaisuuksiin liittyviä päätelmiä. Kuoriosat sisältävät näin ollen tietoja, jotka valmistaja haluaa pitää salassa kilpailijoilta. Julkaisemattomien puhelinmallien kuoriosat on pyritty edellä kerrotulla tavalla pitämään tehtaissa erillään julkaistujen puhelinmallien kuoriosista. A on tullut tietoiseksi tehtaan turvajärjestelyihin liittyvästä kulunvalvonnasta. Sillä seikalla, että hän ei ole allekirjoittanut yhtiö C:n käytäntöjen mukaista salassapitosopimusta, ei ole merkitystä asian arvioinnille. Myöskään sillä seikalla, että A on mahdollisesti tehtaan säännöllisenä vierailijana saanut liikkua siellä vapaammin, ei ole merkitystä asian arvioinnille.

Edellä kerrotuilla perusteilla hovioikeus katsoo, että syytteessä kerrottuja kuoriosia on pidettävä rikoslain 30 luvun 11 §:ssä tarkoitettuna yrityssalaisuutena. Tähän arvioon ei vaikuta se, että useista julkaisemattomista puhelinmalleista on mahdollisesti saatavilla tietoa tai spekulaatioita internetin tai muiden tiedotusvälineiden kautta.

A on kertomansa mukaan tuonut edellä kerrotut kuoriosat työpöydälleen kotiinsa. A on B:n lanko ja tämä on usein vieraillut hänen kotonaan. A on tiennyt B:n työskentelevän pankkiiriliike E:n pääanalyytikkona ja työssään keskittyvän erityisesti yhtiö D:stä tehtäviin yritysanalyyseihin. B on vastaavasti tiennyt A:n olevan liikesuhteessa yhtiö D:n alihankkijana toimivan yhtiö C:n kanssa ja tässä tehtävässään saavan ennakkotietoja vielä julkaisemattomista puhelinmalleista. A ja B ovat usein keskustelleet uusista puhelinmalleista. A on kertomansa mukaan saattanut mainita näissä keskusteluissa julkaisemattoman mallin nimen.

Näiden keskustelujen perusteella A:n on täytynyt tietää, että B on kiinnostunut uusiin puhelinmalleihin liittyvistä tiedoista ja myös niiden osista. A ja B ovat esitutkinnassa, käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa kertoneet kuoriosien joutumisesta B:n haltuun välttelevästi. B on kertonut, että hän on ottanut syytteessä tarkoitetut kuoriosat luvallisesti A:n työpöydältä. A puolestaan on kertonut, ettei hän ole antanut B:lle lupaa kuoriosien ottamiseen.

Hovioikeus katsoo, että asiassa ei ole luotettavasti selvitetty A:n ja B:n etukäteen sopineen kuoriosien anastamisesta ja toimittamisesta B:lle. Hovioikeus katsoo kuitenkin edellä kerrottujen olosuhteiden osoittavan, että A on tahallaan ilmaissut B:lle liikesuhteen perusteella haltuun saamansa yrityssalaisuuden. A:n on täytynyt ymmärtää, että hänen luottamuksellisessa liikesuhteessaan saamansa tiedot ovat salassapidettäviä ja että niiden ilmaiseminen B:lle on oikeudetonta. A:n ei ole näytetty itse saaneen menettelystään taloudellista hyötyä, mutta hän on toiminut B:tä hyödyttääkseen. A on siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan yrityssalaisuuden rikkomiseen.

Yrityssalaisuuden väärinkäyttö
Rikoslain 30 luvun 6 §:n mukaan henkilö, joka oikeudettomasti käyttää rangaistavaksi säädetyllä teolla tietoon saatua tai ilmaistua toiselle kuuluvaa yrityssalaisuutta elinkeinotoiminnassa tai hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä ilmaisee tällaisen salaisuuden, syyllistyy yrityssalaisuuden väärinkäyttöön.

B:n on täytynyt alan asiantuntijana tietää, että hänen A:n kautta haltuun saamansa kuoriosat ovat kuuluneet julkaisemattomiin puhelinmalleihin. Hänen on täytynyt tiedossaan olevien seikkojen perusteella myös ymmärtää, että kuoriosat eivät voi olla luvallisesti A:n hallussa ja ettei tällä ole lupaa luovuttaa niitä edelleen. B:n on täytynyt myös ymmärtää, etteivät yhtiö D tai yhtiö C ole antaneet suostumusta julkistaa puhelinkuoriin liittyviä tietoja.

B:n tietoisuuden siitä, että tiedot eivät ole julkisia, osoittaa myös tapa, jolla tietoja on sittemmin käytetty. B on valmistanut kuoriosia käyttäen julkaisemattomien puhelinten olettamaansa ulkonäköä esittävät kuvat. Sanottuja kuvia käyttäen ja niiden nojalla puhelimien ominaisuuksista tehtyjen olettamusten perusteella B on yhdessä työtoverinsa N:n kanssa laatinut pankkiiriliike E:n pääasiassa ulkomaille suunnatussa verkkojulkaisussa 16.1.2003 julkaistun analyysin. B:n on täytynyt tietää, että hänen menettelynsä on ollut oikeudetonta. Tähän arvioon ei vaikuta se seikka, että vastaavanlaisia tietoja saattaa olla saatavissa internetin kautta ja eri tiedotusvälineissä. Arvioon ei vaikuta myöskään se, että osa analyysissa julkaistuista tiedoista on sittemmin osoittautunut paikkansapitämättömiksi.

Analyysin julkaiseminen on ollut omiaan tuomaan B:lle mainetta ja edistämään hänen uraansa analyytikkona sekä edistämään hänen työnantajansa liiketoimintaa ja tuomaan sille asiakkaita tuottaen siten heille hyötyä. Edellä kerrotulla menettelyllään B on siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan yrityssalaisuuden väärinkäyttöön.

Rangaistuksen mittaaminen
Hovioikeus on rangaistuksen mittaamisessa ottanut koventavana seikkana huomioon, että yrityssalaisuuden rikkominen ja sen hyväksikäyttö ovat kohdistuneet laajan liiketoiminnan omaavaan kansainväliseen yritykseen ja on ollut vaarana, että siitä aiheutuu yrityksen toiminnalle suuri taloudellinen vahinko. A:n osalta raskauttavana seikkana on otettava lisäksi huomioon, että hän on käyttänyt väärin luottamuksellista asemaansa, ja B:n osalta, että hän on ollut asiantuntemuksensa perusteella tietoinen saamiensa tietojen merkityksestä ja niiden levittämisen aiheuttamasta suuresta vahingon vaarasta.

Toisaalta hovioikeus on lieventävänä seikkana ottanut huomioon, että A:n ja B:n menettelystä ei tässä tapauksessa ole selvitetty aiheutuneen vakavaa vahinkoa kohteena olevan yrityksen kilpailuasemalle tai yrityskuvalle tai sen vaikuttaneen osakekurssiin. Kuorista tehdyt johtopäätökset ja niiden perusteella annetut tiedot ovat osoittautuneet merkittäviltä osin paikkansa pitämättömiksi. A:n edustama ja osin omistama perheyritys on rikoksen seurauksena menettänyt merkittävän liikesuhteen ja B on menettänyt työpaikkansa. Tämän vuoksi hovioikeus pitää käräjäoikeuden A:lle ja B:lle tuomitsemia vankeusrangaistuksia liian ankarina. Kohtuullisena seuraamuksena A:lle ja B:lle on heidän syykseen luettujen rikosten laatuun ja heidän siitä ilmenevään syyllisyyteensä nähden pidettävä kummankin osalta 50 päiväsakon suuruista sakkorangaistusta.

Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmista ilmenevällä tavalla.

SYYTETTY A

TUOMIOLAUSELMA

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

YHTEINEN SAKKORANGAISTUS
50 päiväsakkoa

SYYTETTY B

TUOMIOLAUSELMA

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
50 päiväsakkoa

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Jussi Kartimo, Jouko Rantanen, Tapani Vasama
Esittelijä: Merja Tuovinen

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen