Finlex ®

Murha, Asianomistaja, Leski, Syyteoikeus

Virallinen syyttäjä oli käräjäoikeudessa vaatinut A:lle rangaistusta rikoksesta, jonka johdosta A:n entinen avopuoliso B oli saanut surmansa. A:lla ja B:llä oli yhteinen lapsi C, joka ei yhtynyt syyttäjän syytteeseen. B:n vanhemmat D ja E ja hänen veljensä F yhtyivät syyttäjän syytteeseen ja esittivät lisäksi A:ta kohtaan vaihtoehtoisen syytteen. Käräjäoikeus hylkäsi A:ta kohtaan esitetyt syytteet. D, E ja F vaativat edelleen hovioikeudessa A:lle rangaistusta B:n kuolemaan johtaneesta rikoksesta.

A:lla ei ollut pelkästään B:n entisenä avopuolisona ja heidän yhteisen lapsensa vanhempana oikeutta käyttää leskelle kuuluvaa asianomistajan syyteoikeutta. Koska B:n kuolemaan johtaneesta rikoksesta ei näin ollen ollut syytteessä ketään niistä, joilla oli oikeus käyttää asianomistajan syyteoikeutta ja koska B:ltä oli jäänyt lapsi, jonka puhevaltaa oli käyttänyt hänelle määrätty edunvalvoja, ei D:llä, E:llä ja F:llä ollut oikeutta käyttää asiassa asianomistajan syyteoikeutta. D:n, E:n ja F:n valitus jätettiin A:han kohdistuneena tutkimatta ja käräjäoikeuden D:n, E:n ja F:n A:han kohdistaman rangaistusvaatimuksen johdosta antama lausunto poistettiin.

Koska tässä hovioikeuden Finlex-ratkaisussa on ratkaistu syyteoikeutta koskeva oikeuskysymys itse pääasiaa samassa yhteydessä ratkaisematta, on käräjä- ja hovioikeuden ratkaisutekstit kirjattu oikeustapausrekisteriin ratkaisujen keskeistä sisältöä koskevana tiivistelmänä.

Läsnä: Raija Karppinen, Matti Rintala, Pirkko Kauppinen
Esittelijä: Ilkka Lahtinen

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 17 § 1 momentti

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 4.2.2005 : Ei valituslupaa