Finlex ®

Lapsen asumisesta tehdyn sopimuksen muuttaminen

	Rovaniemen HO
Diaarinumero:	S 99/315
Antopäivä:	18.02.2000
Ratkaisunumero:	93
Esittelypäivä:	--
Asianumero:	RHO:2000:4

Pääkäsittely 21.1.2000

Diaarinumero S 99/315
Pääkäsittely 21.1.2000
Taltionumero 93
Antopäivä 18.2.2000

ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Selostus asiasta

B:n huollosta ja tapaamisoikeudesta vahvistetun sopimuksen mukaan B:n huolto on molemmilla vanhemmilla yhteisesti ja hän asuu äidin (C) luona. Tapaamisoikeudesta on sovittu, että lapsi on isän (A) luona vähintään 14 vuorokautta kuukaudessa vanhempien erikseen neuvottelemalla tavalla. A on vahvistetun elatussopimuksen mukaan velvollinen maksamaan elatusapua B:tä varten 650 markkaa kuukaudessa. Vanhemmat ovat yksimielisiä siitä, että olosuhteet tulevat muuttumaan, kun B aloittaa koulunkäynnin syksyllä vuonna 2000 ja että tähän liittyvät asumis- ja tapaamisoikeuskysymykset voidaan ratkaista jo tässä vaiheessa. Molemmat vanhemmat katsovat, että B:n koulunkäynnin tulee tapahtua pääasiallisesti jommankumman vanhemman luota.

Vaatimukset

A vaati, että huollosta tehtyä sopimusta muutetaan siten, että B määrätään asumaan hänen luonaan ja C velvoitetaan maksamaan elatusapua B:lle 650 markkaa kuukaudessa. Lisäksi A vaati, että C velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 4.880 markalla. A:lla oli lapsen etu huomioiden paremmat mahdollisuudet turvata B:n tasapainoinen kehitys, koulunkäynti ja hyvät suhteet toiseen vanhempaan. A pystyi turvaamaan B:lle joustavan C:n tapaamisoikeuden.

C vaati, että elatuksesta vahvistettua sopimusta muutetaan siten, että A velvoitetaan maksamaan elatusapua B:tä varten 1.200 markkaa kuukaudessa siitä lukien, kun tapaamisoikeus on muutettu vaaditulla tavalla. Lisäksi C vaati, että A velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 24.516,64 markalla. Elatusavuksi sovittu 650 markkaa kuukaudessa oli erittäin alhainen johtuen laajasta tapaamisoikeudesta. C oli kuitenkin pääasiallisesti joutunut huolehtimaan B:n tarpeista. Kun tapaamisoikeutta muutetaan esitetyllä tavalla, olosuhteet tulevat joka tapauksessa siinä määrin muuttumaan, että elatusavun huomattavalle korotukselle oli olemassa perusteet. Vaadittu elatusavun määrä oli asianosaisten olosuhteisiin nähden kohtuullinen.

A ja C molemmat vaativat, että tapaamisoikeudesta vahvistettua sopimusta muutetaan siten, että B:llä on oikeus tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu, asiassa pyydetyn Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnossa esitetyllä tavalla.

Vastaukset

A kiisti vaatimuksen elatusavun muuttamisesta. Oikeudenkäyntikulujen määrästä A myönsi 6.000 markkaa. Elatusapua koskevassa sopimuksessa oli otettu huomioon laaja tapaamisoikeus. Vaikka tapaamisoikeutta muutetaan, elatusavun määrää ei ollut silti syytä muuttaa. Asianosaisten elatuskyky oli samansuuruinen, joten elatusvastuun tulee jakaantua tasan. A oli myös osallistunut osaltaan B:n elatukseen, eikä C ollut pääasiallisesti huolehtinut B:n tarpeista.

C kiisti vaatimuksen siitä, että B määrätään asumaan A:n luona. Elatusapuvaatimuksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen C myönsi määrältään. B:n asumista koskevan määräyksen osalta olosuhteet eivät olleet muuttuneet, eikä sen muuttamiselle ollut perusteita. B:n edun mukaista oli, että hän saa edelleen asua C:n luona. Tapaamisoikeus voitiin myös molemmin puolin järjestää joustavasti.

Oulun käräjäoikeuden tuomio 10.5.1999

Käräjäoikeus katsoi tapaamisoikeuden muuttumisen myötä olosuhteiden tulevan muuttumaan myös lapsen asumisen osalta niin, että siitä vahvistettua sopimusta voidaan muuttaa, mikäli siihen on lapsen edun mukaan aihetta. Käräjäoikeus totesi asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että molemmat vanhemmat ovat samalla tavoin kykeneviä huolehtimaan ja kantamaan vastuun B:stä ja että molempien vanhempien asuin- ja muut elinolosuhteet ovat yhtä hyvät.

Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on selvityksessään esittänyt, että B:n edun mukaista on asua A:n luona. Lautakunnan käsityksen mukaan A kykenee asettamaan B:lle selkeät ja turvalliset rajat ja on johdonmukainen kasvatuksessaan. A pystyy C:tä paremmin erottamaan omat tarpeensa B:n tarpeista ja näkemään, mikä on B:n edun mukaista.

Asiassa kuullut todistajat (F, G ja H) ovat B:n syntymästä saakka läheisesti seuranneet hänen elämäänsä. He kertoivat, että B:n välit C:hen ovat avoimet, lämpimät ja läheiset. Todistajien käsityksen mukaan C:n kasvatusperiaatteet ovat johdonmukaiset ja selkeät, hän huolehtii B:stä hyvin, viettää paljon aikaansa tämän kanssa ja osaa asettaa B:lle tarpeen mukaan myös rajat.

Käräjäoikeus katsoi olevan luonnollista, että lapsi toisen vanhemman luona ollessaan ikävöi toista vanhempaansa. Mikään asiassa esiin tullut seikka ei kuitenkaan anna aihetta olettaa, että C tulisi vaikeuttamaan B:n oikeutta pitää yhteyttä ja tavata A:ta nyt vahvistettavan tapaamisoikeuden mukaisesti. C on ilmoittanut halunsa turvata B:n yhteydenpidon myös A:n vanhempiin ja muihin sukulaisiin. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoi, etteivät sosiaalilautakunnan selvityksessä esitetyt seikat ole riittävä syy muuttaa B:n asumisesta tehtyä sopimusta, vaan B:n edun mukaista on, että hän asuu edelleen C:n luona. Lämpimät ja läheiset suhteet A:han ja tämän perheeseen voidaan säilyttää riittävän laajalla tapaamisoikeudella. Täten käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen B:n asumisesta vahvistetun sopimuksen muuttamisesta.

Käräjäoikeus vahvisti tapaamisoikeuden sosiaalilautakunnan ehdottamalla tavalla. Käräjäoikeus velvoitti A:n maksamaan elatusapua B:lle 900 markkaa kuukaudessa. Käräjäoikeus hylkäsi vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, koska kysymyksessä oli ollut lapsen edun selvittäminen, ja sen arviointi oli ollut tässä tapauksessa erityisen vaikeaa. Siksi kummankaan asianosaisen ei voitu katsoa hävinneen asiaa, vaan kumpikin asianosainen sai pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

A on vaatinut, että hovioikeus muuttaa sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta B:n huollosta ja asumisesta siten, että B määrätään asumaan A:n luona. Lisäksi A on vaatinut, että C velvoitetaan suorittamaan B:lle elatusapua 650 markkaa kuukaudessa.

A on lausunut, että hänellä on lapsen etu huomioon ottaen paremmat mahdollisuudet turvata lapsen tasapainoinen kehitys, koulunkäynti ja hyvät suhteet toiseen vanhempaan. A on johdonmukaisempi kasvattajana ja hän asettaa selkeät rajat, minkä puitteissa lapsi voi turvallisesti kehittyä ja kasvaa. Käräjäoikeuden pyynnöstä tehdyssä sosiaalityöntekijöiden lausunnossa oli myös todettu, että lapsen edun mukaista oli asua A:n luona.

Vastaus

C on kiistänyt muutosvaatimukset ja vaatinut valituksen hylkäämistä. Sen varalta, että hovioikeus kuitenkin hyväksyisi A:n valituksen, C on myöntänyt vaaditun elatusavun määrän ja vaatinut lisäksi samanlaista lapsen tapaamisoikeutta kuin käräjäoikeus oli vahvistanut A:lle. C on lisäksi vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa 16.388,82 markalla kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä laskettavine korkoineen.

C on lausunut, että olosuhteet eivät olleet muuttuneet lapsen asumisesta tehdyn sopimuksen jälkeen eikä sopimuksen muuttamiseen muutoinkaan ollut aihetta. Lapsen asumisesta tehdyn sopimuksen muuttaminen olisi lapsen edun vastaista.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Lapsen asuminen

Hovioikeudessa on kuultu Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen 3.3.1999 antaman lausunnon laatijoita D:tä ja E:tä lausunnon perusteista. He ovat vahvistaneet antamansa lausunnon sisällön ja todenneet sekä A:n että C:n olevan hyviä vanhempia. He ovat todenneet, että lausunnosta ilmenevillä perusteilla lapsen edun mukaista olisi asua A:n luona.

Sosiaali- ja terveystoimen lausunnosta ja D:n ja E:n hovioikeudessa antamista todistajanlausunnoista ei voida vetää sellaista perusteltua johtopäätöstä, että A olisi parempi kasvattaja. Tätä näkemystä tukee myös todistajien F:n, G:n ja H:n kertomukset, joissa he ovat todenneet C:n olevan hyvä kasvattaja. Hovioikeudessa on käynyt selväksi, että molemmat vanhemmat ovat yhtä hyviä kasvattajia.

B:n asumisesta on sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella määrätty, että hän asuu C:n luona. Sopimuksella on samalla määrätty A:lle vähintään 14 vuorokauden luonapito-oikeus kuukaudessa.

Huolimatta siitä, että A:lla on ollut niin laaja luonapito-oikeus, että se on ollut lähes rinnastettavissa asumiseen, B:n pääasiallinen koti on ollut C:n luona. B:n edun mukaista ei ole muuttaa määräystä hänen asuinpaikastaan, vaan hänen etunsa on, että olosuhteet pysyvät vakaina. A ei ole osoittanut, että asumisesta tehdyn sopimuksen muuttamiseen olisi aihetta. B:n hyvät suhteet A:han ja tämän perheeseen voidaan turvata käräjäoikeuden vahvistamalla laajalla tapaamisoikeudella.

Oikeudenkäyntikulut

Käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla A:ta ei velvoiteta korvaamaan C:n oikeudenkäyntikuluja hovioikeudessa.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätöstä ei muuteta.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen