Vaasan HO 13.12.1995 1935
- Asiasanat
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti, Tuomarin esteellisyys, Yksipuolinen tuomio, Palauttaminen
- Hovioikeus
- Vaasan hovioikeus
- Tapausvuosi
- 1995
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S95/383,S95/384
- Asianumero
- VaaHO:1995:14
- Ratkaisunumero
- 1935
Käräjäoikeus, puheenjohtajanaan käräjätuomari, oli yksipuolisella tuomiolla velvoittanut velkomusta vastustaneen A:n maksamaan osakeyhtiö B:lle osamaksu- ja myyntisopimukseen perustuvia saatavia.
Velkomusta edelleen vastustanut A haki kantein takaisinsaantia ja vaati, että yksipuolinen tuomio asiassa poistetaan.
Käräjäoikeus, käräjätuomarin toimiessa edelleen sen puheenjohtajana, hylkäsi antamillaan osatuomiolla ja tuomiolla takaisinsaantikanteen ja velvoitti A:n suorittamaan oikeudenkäyntikuluja.
Käräjätuomari oli esteellinen tutkimaan samaa asiaa toistamiseen.
Asia palautettiin käräjäoikeuteen otettavaksi uudelleen käsiteltäväksi esteettömän tuomarin puheenjohdolla.
OK 13 luku 1 § IhmisoikeusSop 6 artikla 1 kappale
KKO:1982-II-105, KKO:1986-II-157 VaaHO:1995:13 D:S95/201 A:5.12.1995 T:1983
Piersack -tapaus, tuomio 1.10.1982 De Cubber -tapaus, tuomio 26.10.1984 Hauschildt -tapaus, tuomio 24.5.1989
Ks. Juha Lappalainen: Suomen siviiliprosessioikeus I (1995) s. 176 Jyrki Virolainen: Lainkäyttö (1995) s. 388 ss.
Hans Danelius: Katsaus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioihin 1961-1990 (Oikeustiede-Jurisprudentia) 1991 s. 67 ss.
Hans Danelius: Katsaus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioihin 1991-1994 (Oikeustiede-Jurisprudentia 1995) s. 48 ss.
Vrt. Rovaniemen hovioikeuden väitepäätös A:12.10.1995 D:S94/209. Käräjätuomari oli osallistunut esteellisenä asian ratkaisemiseen. Valittaja vaati jutun palauttamista käräjäoikeuteen. Suullisen käsittelyn järjestämisen hovioikeudessa katsottiin korvaavan jutun palauttamisen käräjäoikeuteen, kun juttu oli saatettu kokonaisuudessaan hovioikeuden käsiteltäväksi.
Jäsenet: Eero Kivimäki, Marcus Lundström, Hannu Rajalahti.
Esittelijä: Jorma Rudanko
A pyysi valituslupaa KKO:lta.
Korkein oikeus myönsi valitusluvan 27.6.1996
KKO A:20.3.1997 Nro 2230 D:S-96/465 KKO:1997:102; ei muutosta.