22.12.1992

Virallinen syyttäjä ja lääninverovirasto olivat kihlakunnanoikeudessa luopuneet ennakkoperintälain ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain säännösten rikkomista koskevasta syytteestä kommandiittiyhtiön vastuunalaista yhtiömiestä A:ta vastaan, koska A:n teko ei lainmuutoksen johdosta ollut enää rikos. Lääninverovirasto oli samalla luopunut A:han kohdistamastaan tilittämättä jääneitä ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja koskevasta rikokseen perustuvasta vahingonkorvausvaatimuksestaan.

Vahingonkorvausvaatimuksesta luovuttuaan lääninverovirasto oli samassa käsittelyssä haastetta ottamatta vaatinut sanottuja lääninveroviraston kommandiittiyhtiön maksettavaksi määräämiä työnantajasuorituksia A:lta sillä perusteella, että A vastasi niistä kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä. Kihlakunnanoikeus tutki vaatimuksen ja velvoitti A:n mainitulla perusteella suorittamaan lääninverovirastolle sen vaatimat saatavat.
Hovioikeus jätti vaatimuksen tutkimatta, koska vaatimus ei perustunut A:n tekemäksi väitettyyn rikokseen eikä vaatimusta ollut pantu vireille kanteella siinä järjestyksessä kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvussa riita-asioiden osalta oli säädetty.

III jaosto

Lainvoimainen (LVT:1)