24.10.1985

Käräjätuomari oli maksamismääräysilmoitusta antaessaanoma-aloitteisesti evännyt hakemuksen osittain määräten korkoa maksettavaksi pienemmälle pääomamäärälle kuin oli pyydetty. Asia ei ollut velallisen vastustamisen takia tai muustakaan syystä rauennut.

Maksamismääräysilmoitus oli siltä osalta, kuin se oli evätty, sellainen OK 31 luvun 16 §:ssä tarkoitettu ratkaisu, joka oli kanteluteitse poistettavissa.

Kun maksamismääräyksen antaminen voidaan evätä vain, jos suoritukseen velvoittaminen olisi kokonaan tai osaksi oikeudellisesti perusteetonta, ilmoitus kumottiin ja poistettiin evätyltä osalta ja asia palautettiin siltä osin käräjätuomarille ilmoituksesta tapahtuvaa uutta lainmukaista käsittelyä varten. (Ään.)

Eri mieltä ollut jäsen katsoi, ettei maksamismääräysilmoitus ollut sanotunlainen ratkaisu ja että kantelu olisi sen vuoksi pitänyt jättää tutkimatta.

Maksamismääräyslaki 9 § 4

OK 31:1, 31:16

Ks. KKO:1956-II-88, 1981-II-177

I-SHO:n T:TU-717/80, A:21.5.1981

Oikeuskanslerin kirje n:o 1571/29.9.1958, LM 1958 s. 999-1000

Numminen: Maksamismääräysmenettelystä. Lakimiespäivien pöytäkirja 1960 s. 38-39

Tirkkonen: Suomen siviiliprosessioikeus II. 1977, s. 413

Kiviharju-Joutsen: Tuomioistuimen toiminta 1982 s. 53

III-jaosto
Lainvoimainen