Rovaniemen HO 27.12.1984 50/84

Konkurssirikos - Vahingonkorvaus - Oikeussuojan tarve - Oikeudenkäyntimenettely

Henkilökohtaisen konkurssin tehnyttä A:ta vastaan ajetussa konkurssirikosoikeudenkäynnissä valtio, jolle lainvoiman saaneessa konkurssituomiossa oli vahvistettu A:n konkurssipesästä maksettavaksi sen valvomat verojäämät, vaati A:lta vahingonkorvausta konkurssirikoksen perusteella. Vahingonkorvausvaatimus ylitti määrältään sen, mitä valtiolle konkurssituomiossa oli vahvistettu maksettavaksi.

Hovioikeus totesi, että velkojalla ei yleensä, huomioon ottaen konkurssisäännön 85 §:n 1 momentin toisen virkkeen säännös, ole oikeudellista tarvetta saada henkilökohtaiseen velalliseen kohdistuvaa korvauspäätöstä konkurssirikosjutussa. Koska valtion saatava koostui verojäämistä, valtiolla kuitenkin oli verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain 11 §:n 1 ja 3 momentin säännöksiin nähden oikeudellista tarvetta vaatia rikoksilla aiheutetun vahingon korvaamista A:n konkurssipesälle.
Korvattava vahinko oli ainakin valtion konkurssirikosoikeudenkäynnissä vaatiman määrän suuruinen.

Valtion vahingonkorvausvaatimus tutkittiin kokonaisuudessaan ja A, joka tuomittiin rangaistukseen huolimattomana ja epärehellisenä velallisena tehdyistä konkurssirikoksista, velvoitettiin konkurssipesälleen suorittamaan rikoksella aiheuttamansa vahingon korvauksena vaadittu määrä.

Läsnä: HM-JN-EO Esittelijä: Väistö

KKO:n ratkaisu: Päätös 25.3.1985: ei valituslupaa

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.