8.4.1980

A:ta vastaan heinäkuussa 1977 tapahtuneesta luvattomasta hirven tappamisesta sekä B:tä, C:tä ja D:tä vastaan samassa kuussa tapahtuneesta ryhtymisestä rikoksen kautta saatuun tavaraan ajetut syytteet hylättiin hovioikeudessa vanhentuneina, kun syytteet oli nostettu 13.7.1979 A:ta, 4.7.1979 B:tä ja C:tä sekä 15.7.1979 D:tä vastaan, ja siis enemmän kuin kahden vuoden kuluttua siitä, kun rikokset aikaisintaan olisivat voineet tapahtua.
Syytetyt vapautettiin rangaistuksesta sekä A lisäksi hänelle tuomitusta metsästysoikeuden menettämisestä ja korvaamasta valtiolle kaatolupamaksua. Vaade luvattomaan metsästykseen käytetyn aseen ja luvattomalla metsästyksellä saadun saaliin arvon menettämisestä valtiolle ei rikoslain 8 luvun 7 §:n mukaan ollut vanhentunut, joten kihlakunnanoikeuden päätös siltä osin kuin A oli tuomittu menettämään valtiolle kiväärin arvon sekä A, B, C ja D yhteisvastuullisesti hirven arvon jäi metsästyslain 64 §:n 6 momentin ja 66 §:n 1 momentin nojalla pysyväksi. (Ään.)

KKO:n ratkaisu: Päätös n:o 4718/3.12.1980: ei valituslupaa