Pohjois-Suomen HAO 02.09.2022 1181/2022

Ammattiopetus - Oppivelvollisuus - Opiskelija - Opetuksen maksuttomuus − Matkakorvaus - Viikonloppumatkat − Perustuslainmukainen laintulkinta

Diaarinumero: 12/2022
Taltionumero: 1181/2022
Antopäivä: 2.9.2022

Koulutuskeskuksen rehtori oli hylännyt oppivelvollisen opiskelijan hakemuksen saada matkakorvausta asuntolan ja kodin välisiin viikonloppu- ja lomamatkoihin sillä perusteella, että opiskelija oli käyttänyt niin sanottua vapaata hakeutumisoikeutta ja hakeutunut opiskelemaan lähimmän mahdollisen monialaisen oppilaitoksen sijasta kauempana sijaitsevaan oppilaitokseen. Hallinto-oikeus kumosi koulutuskeskuksen päätöksen ja palautti asian koulutuskeskuksen rehtorille uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus totesi, että oppivelvollinen on oikeutettu matkakorvaukseen oppivelvollisuuslain 19 §:ssä ja 21 §:ssä säädetyin edellytyksin. Mainittujen säännösten esitöistä (HE 173/2020 vp) ilmenevän tulkinnan mukaan monialaisella ammatillisella oppilaitoksella tarkoitettaisiin oppilaitosta, jossa on tarjolla enemmän kuin yhden koulutusalan opintoja.

Asiaa oli kuitenkin arvioitava myös perusoikeuksien toteuttamisen kannalta. Oikeutta puheena olevaan matkakorvaukseen oli hallituksen esityksessä viitatun perustuslain 16 §:n 2 momentin sijasta tarkasteltava pykälän 1 momentin kannalta. Kysymys ei ollut vain siitä, että julkisen vallan on turvattava jokaisen mahdollisuus saada myös muuta kuin perusopetusta varattomuuden sitä estämättä, vaan jokaisen oikeudesta oppivelvollisuuden alaan kuuluvaan maksuttomaan perusopetukseen.

Perustuslakivaliokunta ei ollut ottanut lausunnossaan kantaa juuri nyt käsillä olleeseen kysymykseen, mutta sen lausunnossa oli todettu, että maksuttomuus voi olla sisällöltään erilaista perusopetuslaissa tarkoitetussa opetuksessa kuin sen jälkeisessä koulutuksessa. Hallinto-oikeus tähän nähden katsoi, että perustuslaki ei välttämättä vaadi matkakorvauksen suorittamista oppivelvollisuuslain säännöksistä poiketen aina, kun matka oppivelvollisen kodista oppilaitokseen on yli 100 kilometriä, olipa oppivelvollinen valinnut minkä tahansa oppilaitoksen. Riittää, että oppivelvollisuuslain 19 §:n 1 momentista ilmenevän oppilaitoksen monialaisuuden käsitteen tulkinnassa otetaan huomioon perustuslain mukaisen laintulkinnan periaate. Tällöin on kiinnitettävä huomiota perusopetuksen maksuttomuuden lisäksi myös jokaisen oikeuteen lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan ammatilla. Monialaisuuden käsitettä on tulkittava niin, että nämä perusoikeudet tulevat riittävästi turvatuiksi. On edellytettävä puheena olevan matkakorvauksen maksamista silloinkin, kun opiskelijan olisi ollut sinänsä mahdollista hakeutua sellaiseen ammatilliseen oppilaitokseen, johon hänen kotoaan on matkaa vähemmän kuin 100 kilometriä, jos oppilaitosta ei ole pidettävä monialaisena siksi, että sen koulutustarjonta jää suppeaksi, kun tarkastellaan kattavasti yhteiskunnan eri tarpeita ja yksilöiden erilaisia taipumuksia palvelevien koulutusalojen kokonaisuutta.

Hallinto-oikeus totesi, että opiskelija oli oppivelvollisuutta toteuttaessaan käyttänyt vapaata hakeutumisoikeuttaan ja hakeutunut opiskelemaan muualle kuin kotiaan lähimpänä olevaan oppilaitokseen. Hän oli hakeutunut kuitenkin tavanomaisena opintovalintana pidettävään pintakäsittelyalan koulutukseen. Opiskelijan kotipaikkaa lähinnä olevassa oppilaitoksessa ei ollut tarjolla tällaista koulutusta eikä ylipäänsä teknisten alojen koulutusta. Tuon koulutuskeskuksen koulutustarjontaa oli pidettävä muutenkin rajallisena, vaikka sen tarjoamat perustutkinnot osuivatkin eri koulutusaloille. Koulutuskeskusta ei siten ollut pidettävä monialaisena, kun otettiin huomioon tarve tulkita oppivelvollisuuslain 19 §:ää perustuslakimyönteisesti.

Suomen perustuslaki 6 § 1 mom, 16 § 1 mom ja 18 § 1 mom
Oppivelvollisuuslaki 19 § 1 mom ja 21 § 1 ja 2 mom

Asian ovat ratkaisseet ylituomari Mikko Pikkujämsä sekä hallinto-oikeustuomarit Marja-Riitta Tuisku (eri mieltä), Renne Pulkkinen (eri mieltä) ja Hilppa Tuomola. Asian esittelijä Minna Mattila (eri mieltä).

Asiaa ratkaistaessa on toimitettu äänestys. Vähemmistöön jääneet hallinto-oikeuden jäsenet ja esittelijä olisivat kumonneet valituksenalaisen päätöksen ja palauttaneet asian rehtorille uudelleen käsiteltäväksi matkakorvauksen maksamiseksi oppilaalle asuntolan ja kodin välisiin viikonloppu- ja lomamatkoihin. Ratkaisu perustui keskeisesti siihen, että oppivelvollisuuslain 19 §:n 1 momentin säännös, joka estää matkakorvauksen saamisen muuhun kuin lähimpään monialaiseen ammattioppilaitokseen, oli Suomen perustuslain vastaisena jätettävä perustuslain 106 §:n nojalla tässä asiassa soveltamatta.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.