Pohjois-Suomen HAO 10.06.2022 22/0026/1

Maankäyttö- ja rakentaminen - Yleiskaava - Tuulivoima - Maakuntakaavan ohjausvaikutus - Linnustovaikutukset - Perämeren rannikkoalue - Lintujen valtakunnallinen päämuuttoreitti - Selvitysten riittävyys

Diaarinumero: 01126/20/4102, 01135/20/4102
Taltionumero: 22/0026/1
Antopäivä: 10.6.2022

Asiassa oli kysymys siitä, oliko maakuntakaava ollut maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa ja 39 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa.

Kunnanvaltuusto oli hyväksynyt tuulivoimapuiston osayleiskaavan laajennuksen. Kaava mahdollisti kuuden tuulivoimalan rakentamisen tuulivoimaloiden alueeksi (tv) osoitetuille alueille. Yksittäisen tuulivoimalan kokonaiskorkeus sai olla enintään 230 metriä maanpinnasta. Osayleiskaavan yleisen määräyksen mukaan osayleiskaavaa voitiin käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alue).

Alueella voimassa olevassa vaihemaakuntakaavassa oli osoitettu tuulivoimaloiden alueiksi (tv-1) maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Vaihemaakuntakaavan tuulivoimarakentamista koskevat yleiset suunnittelumääräykset mahdollistivat sen, että maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimala-alueiden ulkopuolelle voitiin toteuttaa tuulivoimapuistoja, jotka eivät ole merkitykseltään seudullisia. Perämeren rannikkoalueella tuulivoimarakentaminen tuli sijoittaa ensisijaisesti maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Tapauskohtaisesti voitiin harkita tuulivoimaloiden sijoittamista myös muille alueille, mikäli se ei merkittävästi lisännyt tuulivoimarakentamisesta aiheutuvia haitallisia yhteisvaikutuksia muun muassa linnustoon. Tuulivoimalat tuli lähtökohtaisesti sijoittaa linnuston kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle. Tapauskohtaisesti voitiin harkita tuulivoimarakentamista myös näille alueille, mikäli tuulivoimarakentaminen ei heikentänyt alueiden linnustoarvoja. Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa oli otettava huomioon eri hankkeiden yhteisvaikutukset erityisesti muun ohella linnustoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia.

Kysymyksessä olevaa osayleiskaavan kaava-aluetta ei ollut vaihemaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi. Kaava-alue sijoittui maakuntakaavassa osoitettujen kahden seudullisen tuulivoimaloiden alueen väliin niihin rajautuen. Kaava-alue sijaitsi lintujen valtakunnallisella päämuuttoreitillä ja vaihemaakuntakaavan yleisissä suunnittelumääräyksissä tarkoitetulla valtakunnallista päämuuttoreittialuetta suppeammalla lintumuuton painopistealueella Perämeren rannikkoalueella. Lintujen päämuuttoreittien alueelle oli osoitettu ja toteutettu useita tuulivoima-alueita, ja alueen rajaamiselle vaihemaakuntakaavoituksessa osoitettujen tuulivoimala-alueiden ulkopuolelle oli ollut perusteena lintujen väistämismahdollisuuksien ja esteettömän muuton turvaaminen päämuuttoreitillä. Vaihemaakuntakaavaa laadittaessa tuulivoimarakentamisesta linnustolle aiheutuvaa estevaikutusta oli haluttu vähentää tuulivoimala-alueiden väliin jäävän vapaan lentokäytävän avulla.

Perämeren rannikkoalueen merkityksestä muuttolinnuille sekä mainitulle rannikkoalueelle sijoittuvien tuulivoimaloiden määrästä ja yhteisvaikutuksista saadun selvityksen huomioon ottaen hallinto-oikeus totesi, että asiassa oli voitava osayleiskaavaa valmisteltaessa käytettävissä olevan selvityksen perusteella varmistua siitä, että maakuntakaavassa muuttolinnuille nimenomaisesti varatun vapaan lentokäytävän sulkeminen ei ollut maakuntakaavan suunnittelumääräysten vastaista. Osayleiskaavaa laadittaessa oli esitetty kaavaratkaisua tukeva selvitys, jonka mukaan maakuntakaavan mukainen tuulivoimaloista vapaa alue ei ole merkityksellinen muuttolinnuille. Tältä osin hallinto-oikeus totesi, että kysymyksessä olevalle lintujen muuttoalueelle maakuntakaavassa ja lainvoimaisissa yleiskaavoissa osoitettuja tuulivoimapuistoja ei ollut kuitenkaan vielä pääosin toteutettu, eikä niiden rakentamisesta aiheutuvista vaikutuksista muuttolintujen käyttäytymiseen ollut saatavissa sellaista tietoa, jonka perusteella ei olisi jäänyt varteen otettavaa epävarmuutta siitä, kuinka merkittäviksi ja laaja-alaisiksi osayleiskaavan mahdollistamien tuulivoimaloiden rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat vaikutukset muuttolinnustoon muodostuisivat. Näin ollen ja ottaen huomioon linnustovaikutuksista saadut selvitykset ja vaikutusarvioinnit kokonaisuudessaan, hallinto-oikeus katsoi, että osayleiskaavaratkaisun perusteeksi ei ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka johdosta olisi voitu vakuuttua siitä, että kaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden alueiden toteuttaminen on maakuntakaavan tuulivoimaloiden rakentamista koskevien yleisten suunnittelumääräysten mukaista. Vaihemaakuntakaava ei siten ollut ollut maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa ja 39 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa.

Valtuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä kumottiin lainvastaisena.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 § 1 ja 2 mom, 32 § 1 mom, 39 § 1, 2 ja 3 mom sekä 77 b §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anne-Mari Keskitalo (t), Kaisa Hiltunen ja Markus Haho. Asian on esitellyt Kaisa Hiltunen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.