22.3.2019

A oli 30.12.2016 allekirjoitetulla kauppakirjalla myynyt 163 207 kappaletta X Oy:n osakkeita yhtiön toimitusjohtajalle. Kauppahinta oli ollut nolla euroa. A oli merkinnyt osakkeet vuosina 2009 - 2016 yhteensä 245 686 eurolla.

Asiassa oli hallinto-oikeudessa kysymys siitä, pidettiinkö osakkeiden kauppaa sellaisena luovutuksena, johon tulevat sovellettavaksi tuloverolain luovutusvoiton ja -tappion verotusta koskevat säännökset, kun kauppahinta oli ollut nolla euroa.

Hallinto-oikeus totesi, että tuloverolaissa ei ole tarkempaa määritelmää sille, mitä lain säännöksissä tarkoitetaan luovutuksella. Pääsääntöisesti luovutuksessa omaisuuden omistaja luovuttaa omaisuuden omistusoikeuden vastiketta vastaan. Lain sanamuodosta ei kuitenkaan voida päätellä, että se koskisi ainoastaan vastikkeellisia luovutuksia. Osakekaupan osapuolet eivät olleet sukulaisia eikä olosuhteista muutoinkaan käynyt ilmi, että osakkeet olisi luovutettu lahjoitustarkoituksessa. A oli myös esittänyt selvitystä niistä perusteista, miksi sovittu kauppahinta oli ollut nolla euroa. Asiassa ei oltu väitettykään, että kysymys olisi ollut alihintaisesta kaupasta tai esimerkiksi veron kiertämiseen liittyvästä tilanteesta. Vaikka A ei ollut saanut osakkeiden luovutuksessa konkreettista vastiketta, niin pelkästään tällä perusteella ei voitu katsoa, että kysymys ei ollut tuloverolaissa tarkoitetusta luovutushinnasta.

Kuvatuissa oloissa osakkeiden kauppaan tuli sovellettavaksi tuloverolain luovutusvoittoa ja -tappiota koskevat säännökset, jotka oli otettava huomioon A:n verovuoden 2016 verotuksessa.

Tuloverolaki 45 § 1 mom, 46 § 1 mom ja 50 § 1 mom

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Eija Rosendahl, Mika Hämäläinen (t) ja Camilla Sandström.

Asian esittelijä Tomi Seppä.

KHO 18.12.2020 4374/20. Päätöstä muutetaan.