9.9.2011

Oikeuskysymyksenä asiassa oli, täyttääkö osayleiskaava maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:n mukaiset kyläalueen rakentamista ohjaavan yleiskaavan edellytykset ja voiko mainitun lainkohdan mukaan laaditulla yleiskaavalla osoittaa ympärivuotista asumista maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaiselle ranta-alueelle.

Osayleiskaavassa oli osoitettu laajat omakotitalojen alueet (AO), joille sijoittui yhteensä 98 asuinrakennusten rakennuspaikkaa. Näistä oli rakennettuja 53 ja uusia 45. Kaavamääräyksen mukaan kullekin rakennuspaikalle sai rakentaa muun muassa yhden kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Osayleiskaava-alue käsitti myös ranta-aluetta, jolla oli voimassa rantayleiskaava. Osayleiskaavassa oli tälle ranta-alueelle osoitettu uusia vakituisten asuinrakennusten rakennuspaikkoja.

Hallinto-oikeus totesi, että maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:n mukaista kyläalueen rakentamista ohjaavaa yleiskaavaa ei voida käyttää rakennusluvan perusteena ranta-alueella. Tällaisesta kaavasta säädetään saman lain 72 §:ssä.

Osayleiskaavassa osoitettujen uusien ympärivuotisten rakennuspaikkojen lukumäärä oli huomattava. Osa kaavassa osoitetuista uusista rakennuspaikoista ei sijoittunut olemassa olevan kylärakenteen yhteyteen, vaan kauemmas kyläkeskuksesta. Kaavassa osoitettu lisärakentaminen ei siten ollut luonteeltaan pelkästään olemassa olevan kyläalueen täydennysrakentamista, vaan merkitsi kyläalueen selvää laajentumista. Kaava mahdollisti kyläalueen asukasmäärän merkittävän kasvun. Asukasmäärän lisäys saattoi edellyttää muun muassa vesi- ja jätevesihuollon, liikenteen sekä erilaisten lähipalvelujen tarpeen tarkempaa selvittämistä. Hallinto-oikeus katsoi, että osayleiskaava ei täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:ssä säädettyjä, rakennusluvan myöntämisen perusteena olevan kyläalueen osayleiskaavan edellytyksiä. Kunnanvaltuuston kaavan hyväksymispäätös kumottiin.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 44 §