Turun HAO 25.08.2011 11/0235/1

Luonnonsuojelu - Pohjanlepakko - Lisääntymis- ja levähdyspaikka - Rakennus - Vakiintunut päiväpiilo - Poikkeuslupa - Edellytykset - Erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy - Muu tyydyttävä ratkaisu

Diaarinumero: 01254/10/5402
Taltionumero: 11/0235/1
Antopäivä: 25.8.2011

Kaupunki oli hakenut luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentin mukaista lupaa poiketa pohjanlepakon lisääntymis- ja levähdyspaikan suojelusta kaupungin keskustassa sijaitsevan puutalon purkamista varten. Poikkeusta on perusteltu sillä, että suojelu estää asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialueeksi osoitetun tontin kaavanmukaisen käytön keskeisellä paikalla kaupungin keskustassa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oli hylännyt hakemuksen.

Asiassa oli ratkaistava, onko kyseessä luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin tarkoittama luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitun pohjanlepakon lisääntymis- ja levähdyspaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Hallinto-oikeus totesi, että luonnonsuojelulaki tai luontodirektiivi eivät sisällä mainintaa siitä, että niillä voimaan saatettu lisääntymis- ja levähdyspaikan suojelu olisi riippuvainen paikan luonnontilaisuudesta, sen muuhun lakiin perustuvasta oikeudellisesta asemasta tai sen sijainnista muutoinkaan. Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentista on lailla 553/2004 poistettu tarkennus, jonka mukaan vain "selvästi luonnossa havaittavat" lisääntymis- ja levähtämispaikat olivat suojeltuja. Euroopan unionin oikeuden ohella säännöstä on tulkittava myös muiden Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden valossa. Tällaisia velvoitteita sisältyy muun muassa sopimukseen Euroopan lepakoiden populaatioiden suojelusta, jonka mukaan sopimuspuolten tulee päättäessään yleisten suojelupäämääriensä mukaisesti elinympäristöjen suojelusta kiinnittää riittävästi huomiota lepakoiden kannalta tärkeisiin elinympäristöihin.

Asiassa saadun selvityksen perusteella kyse oli lepakkolajista, jonka päiväpiiloina toimivat lähes yksinomaan rakennukset ja jonka suojelutason suotuisuus Suomessa on siten sidoksissa myös rakennuksiin osana sen elinympäristöä. Vaikka laji esiintyy tietyssä päiväpiilossa vain osan vuodesta, se on luonteeltaan paikkauskollinen ja palaa hyville päiväpiiloille vuodesta toiseen. Edellä sanotun perusteella hallinto-oikeus katsoi, että luonnonsuojelulaissa tarkoitetun lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskiellon on lain 5 §:stä ilmenevän tavoitteen valossa katsottava koskevan pohjanlepakon rakennuksissa sijaitsevia vakiintuneita päiväpiiloja. Kun otettiin huomioon luonnonsuojelulakiin sisältyvät poikkeus- ja haittakorvausmahdollisuudet, tulkintaa ei voitu pitää rakennuksen omistajan kannalta kohtuuttomana. Kyseessä olevan lepakoiden usean vuoden ajan lisääntymispaikkanaan käyttämän rakennuksen purkaminen edellytti näin ollen luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentin mukaista poikkeuslupaa. Sillä seikalla, että rakennus toimii lepakoiden päiväpiilona vain osan vuodesta, ei ollut poikkeustarpeen kannalta merkitystä.

Poikkeamisen myöntämisen edellytysten osalta hallinto-oikeus katsoi, että lainvoimaisen asemakaavan mukaista asuntojen täydennysrakentamista voitiin pitää yleisen edun mukaisena tavoitteena. Vaikka poikkeukselle oli siten esitetty yleiseen etuun perustuva tarve, hakemuksessa ei kuitenkaan ollut osoitettu tämän tarpeen pakottavuutta suhteessa alueellisesti merkittävän lisääntymis- ja levähdyspaikan suojeluun. Lisäksi alueensa kaavoituksesta vastaavalla kaupungilla oli maankäytöllisten tavoitteidensa saavuttamiseksi ja asemakaavassa osoitetun rakennuksen sijoittamiseksi tarjolla muitakin vaihtoehtoja kuin lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen. Edellytyksiä kaupungin hakemuksen hyväksymiselle ei ollut.

Luonnonsuojelulaki 1 §
Luonnonsuojelulaki 3 §
Luonnonsuojelulaki 4 §
Luonnonsuojelulaki 5 §
Luonnonsuojelulaki 49 § 1 mom
Luonnonsuojelulaki 49 § 3 mom
Luonnonsuojeluasetus 23 §
Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 16 artikla 1 kohta

Sopimus Euroopan lepakoiden populaatioiden suojelusta (SopS 104/1999), erityisesti III artikla 3 kohta

Ks. ja vrt. Turun HAO 3.12.2010 nro 10/0544/1

KHO:n päätös 25.1.2013, taltionumero 13/299. Päätöksen lopputulosta ei muuteta. Katso KHO:n vuosikirja. KHO:2013:15

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.