Kuopion HAO 28.01.2011 11/0030/2
- Asiasanat
- Työsuojelu, Uhkasakko, Uhkasakon tuomitseminen, Jälkisattuma
- Hallinto-oikeus
- Kuopion hallinto-oikeus
- Tapausvuosi
- 2011
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 01885/10/1502
- Taltio
- 11/0030/2
Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue oli tuominnut yhtiö X:n maksettavaksi kaksi 3 000 euron arvoista uhkasakkoa.
Yhtiö valitti aluehallintoviraston päätöksestä ja vaati sen kumoamista.
Hallinto-oikeus päätöksessään katsoi, ettei valituksenalaisen päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ollut aihetta yhtiön valituksessaan esittämien perusteiden johdosta. Yhtiö oli kuitenkin täyttänyt uhkasakon asettamisen perusteena olleen päävelvoitteen eli näkökyvyn mukaan hiottujen suojalasien hankkimisen hallinto-oikeusprosessin vireillä ollessa. Tällä perusteella hallinto-oikeus alensi kummankin uhkasakon määrää 2 000 euroon.
Hallinto-oikeus tältä osin lausui päätöksessään seuraavasti:
Asiassa oli vielä valituksenalaisen päätöksen lainmukaisuuden tutkimisen jälkeen harkittava, että mikä merkitys yhtiön hallinto-oikeusprosessin aikana suorittamalle suojavälineiden hankkimiselle oli annettava asiassa.
Viranomaisen kannan mukaan tälle myöhemmälle velvoitteen täyttämiselle ei ollut annettava merkitystä asiassa. Yhtiön puolelta oli sen sijaan katsottava tuodun esille, että myöhästynyt velvoitteen täyttäminen oli laskettava sen hyväksi asiassa.
Asiassa oli kysymys hallintovalituksesta, joten hallinto-oikeudella oli muodollisesti laaja harkintavalta sen suhteen, mikä merkitys kysymyksessä olevalle hallinto-oikeusprosessin aikana tapahtuneelle jälkisattumalle annetaan. Hallinto-oikeus voi tällä perusteella poistaa uhkasakon kokonaan tai määrätä, ettei tälle velvoitteen myöhemmälle täyttämisellä ollut lainkaan merkitystä asian lopputulokselle.
Viranomaisen kantaa tältä osin tuki vahvasti työturvallisuuslainsäädännön koko rakenne ja tarkoitus. Työturvallisuuslain lähtökohtana on, että työnantaja huolehtii oma-aloitteisesti työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tätä tukee periaate työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöstä työpaikalla sekä työsuojeluviranomaisten lievemmät toimintakeinot kuten suositusluonteiset neuvot. Vasta tämän jälkeen tulevat kysymykseen työsuojeluviranomaisen antama toimintaohje tai kehotus säännösten vastaisen olotilan poistamisesta. Nyt kysymyksessä oleva työsuojeluviranomaisen päätös velvoitteen asettamisesta sekä vielä uhkasakon asettaminen ja tuomitseminen ovat äärimmäisiä keinoja puuttua työsuojelun laiminlyönteihin. Tähän työsuojelun kokonaisuuteen nähden vasta uhkasakon tuomitsemisen jälkeen suoritetulle päävelvoitteen täyttämiselle oli annettava pidättyvästi merkitystä uhkasakon tuomitsemista hallinto-oikeudessa harkittaessa.
Yhtiön oli katsottava esittäneen tältä osin seuraavia kantaansa tukevia seikkoja. Päävelvoitteen lainmukaisuus oli ollut hyvin tulkinnanvarainen. Yhtiö oli pyrkinyt selvittämään asiaa muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä. Näkökyvyn mukaan hiotuille suojalaseille oli näyttänyt olevan varteenotettavia vaihtoehtoja. Yhtiö ei ollut ollut välinpitämätön työsuojelusta vaan pyrkinyt selvittämään vaihtoehtoja asiassa, jolla oli yhtiöllä olevien satojen korjaamojen vuoksi myös huomattava taloudellinen merkitys.
Yhtiöllä ei ollut ollut lainmukaista syytä päävelvoitteen täyttämiselle vasta uhkasakon tuomitsemista koskevan asian ollessa vireillä hallinto-oikeudessa. Kokonaisuutena hallinto-oikeus kuitenkin arvioi yhtiön asiassa esittämien seikkojen osoittavan, että se ei ollut ollut asiassa piittaamaton työsuojelusta vaan pyrkineen liian painokkaasti hoitamaan asian työsuojeluviranomaisen määräämästä poikkeavalla tavalla.
Uhkasakkolain 11 §:n mukaan uhkasakko voidaan tuomita asetettua pienempänä, jos päävelvoitetta on olennaiselta osalta noudatettu tai velvoitetun maksukyky on merkittävästi alentunut taikka uhkasakon määrän alentamiseen on muu perusteltu syy. Hallinto-oikeus asiaa kokonaisuutena harkittuaan arvioi, että yhtiön velvoitteen täyttämiselle oli annettava sillä tavoin merkitystä, että uhkasakko oli perusteltu syy tuomita jonkin verran asetettua pienempänä. Hallinto-oikeus tähän nähden harkitsi, että kummankin uhkasakon kohtuullinen tuomittava määrä oli 2 000 euroa eli tuomittavat uhkasakot olivat yhteensä 4 000 euroa.
KHO:n päätös 22.3.2012 taltio 12/0673. Päätöstä ei muuteta.