28.3.2008

Yhtiö oli myynyt ainoalle osakkaalleen asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet 58 100 euron kauppahinnalla. Osakkeiden käyväksi arvoksi oli vahvistettu yhtiön veroviraston kehotuksesta sille toimittaman asiantuntijalausunnon perusteella
77 000 euroa. Verotusta toimitettaessa yhtiön oli katsottu antaneen osakkaalleen käyvän arvon ja kauppahinnan erotuksen suuruisen peitellyn osingon.

Yhtiö vaati peitellyn osingonjaon poistamista tuloistaan. Perusteena vaatimukselleen yhtiö esitti, että se oli vilpittömässä mielessä noudattanut verovirastosta saamaansa suullista ohjetta siitä, kuinka suureksi kauppahinta oli määrättävä, jotta kaupasta ei synny peitellyn osingonjaon veroseuraamuksia. Tuo ohje oli ollut, että kauppahinnan tulee olla vähintään kolme neljäsosaa osakkeiden käyvästä arvosta. Veroasiamies ei vastineessaan kiistänyt yhtiön esittämää perustetta, mutta totesi yhtiön saaman ohjeen olleen virheellinen.

Hallinto-oikeuden mukaan on sinänsä tulkinnanvaraista, milloin käyvän arvon ja kauppahinnan välistä eroa on pidettävä olennaisena. Hallinto-oikeus totesi kuitenkin, että kyseisten osakkeiden kauppahinta poikkesi niin paljon niiden käyvästä arvosta, että yhtiön oli katsottava antaneen osakkaalleen tuon tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta peitellyn osingon luonteisen rahanarvoisen etuuden. Koska asiassa ei ollut syytä epäillä, etteikö yhtiö ollut saanut verovirastolta mainitunlaista ohjetta, hallinto-oikeus totesi kuitenkin yhtiön toimineen tulkinnanvaraisessa asiassa vilpittömässä mielessä veroviranomaisen antaman ohjeen mukaisesti, kun se oli toteuttanut kaupan tuota ohjetta noudattaen. Kun asiassa ei ilmennyt sellaisia erityisiäkään syitä, joista muuta olisi johtunut, hallinto-oikeus ratkaisi asian yhtiön eduksi.

Laki verotusmenettelystä 26 § 2 mom
Laki verotusmenettelystä 29 § 1 ja 3 mom

KHO:n päätös 14.11.2008 taltionumero 2868. Valituslupahakemus hylätään.