Kuopion HAO 5.6.2007 07/0283/2

Ennakkoperintä - Ennakkoratkaisu - Tietoliikenneyhteys - Työnantajan maksama korvaus - Palkka

Oikeuskysymyksenä ennakkoratkaisuasiassa oli, miten X:n kaupungin työntekijöilleen maksama korvaus työntekijöiden työkäyttöä varten itse hankkimastaan tietoliikenneyhteydestä tuli käsitellä palkanlaskennassa eli oliko kaupungin toimitettava sanotusta korvauksesta kokonaan tai osittain ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu.

X:n kaupungin työntekijöillä on käytössään 185 ADSL-etäyhteyttä. Kaupungin aikaisempi käytäntö oli, että kaupunki teki operaattorin kanssa sopimukset ja maksoi kaikki yhteydet. Kaupunki teki 22.8.2006 päätöksen ADSL-yhteyksien uudeksi käytännöksi 1.11.2006 lukien. Uuden käytännön mukaan siirryttäisiin käyttämään vapaasti markkinoilta saatavia ADSL-yhteyksiä. Jokainen työntekijä voisi valita sellaisen yhteyden kuin tarvitsee tai haluaa ja tekisi itse sopimuksen operaattorin kanssa. Kaupunki työnantajana maksaisi työntekijöille korvausta työntekijän itse hankkimasta ADSL-yhteydestä työnantajan päättämän tietyn tiedonsiirtonopeustason kustannusten suuruisena.

Veroviraston antaman ennakkoratkaisun mukaan X:n kaupunki työnantajana voi jättää ennakonpidätyksen toimittamatta palkansaajalle maksettavan korvauksen puolesta määrästä ja puolet on käsiteltävä ennakonpidätyksen- alaisena rahapalkkana, josta on toimitettava ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu.

X:n kaupunki vaati ennakkoratkaisun muuttamista siten, että kaupungin suunnittelemasta menettelystä ei synny osaksikaan sellaista palkkaa, josta oli toimitettava ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Kaupunki katsoi, että annettu ennakkoratkaisu ei noudattanut tuloverolain 69 §:ää, jonka mukaan työntekijälle työkäyttöä varten järjestetystä tietoliikenneyhteydestä ei synny työntekijän yksityiskäytöstä veronalaista etua.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen eikä muuttanut ennakkoratkaisua.

Hallinto-oikeus totesi päätöksensä perusteluissa, että tuloverolain 69 §:n 4 momenttia koskevan hallituksen esityksen (57/2004) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan säännöstä sovellettaisiin vain niihin tilanteisiin, joissa palkansaaja tarvitsee tietoliikenneyhteyksiä työtehtäviä varten. Säännöstä sovellettaisiin sekä silloin, kun työnantaja kustantaa palkansaajalle kiinteähintaisen laajakaistayhteyden, että silloin, kun laskutus perustuu liittymän käyttöön. Yhteyden järjestäminen käsittäisi myös sen, että työnantaja luovuttaisi työntekijän hallintaan työkäyttöä varten tietokoneen. Tietokonelaitteidenkaan yksityiskäytöstä ei tällöin muodostuisi veronalaista etuutta. Säännöstä ei sen sijaan sovellettaisi, jos työnantaja korvaisi työntekijän itse hankkimasta internet-yhteydestä aiheutuvat kustannukset myös yksityiskäyttöä vastaavalta osalta.

Ennakkoratkaisuhakemuksen kohteena olevassa tapauksessa työnantaja korvaa työntekijän itse valintansa mukaan hankkimasta internet-yhteydestä aiheutuvat kustannukset työnantajan päättämän tietyn tiedonsiirtonopeus-tason kustannusten suuruisena myös yksityiskäyttöä vastaavalta osalta. Tuloverolain 69 §:n 4 momentin verovapautta koskeva säännös ei siten tule asiassa sovellettavaksi. Puheena olevaa korvausta on pidettävä ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna palkkana, josta on toimitettava ennakonpidätys ja suoritettava työnantajan sosiaaliturvamaksu.

Työnantaja voi kuitenkin ennakkoperintälain 15 §:n 1 momentin nojalla korvata työntekijälle tämän vaatimuksesta työstä välittömästi johtuvat kustannukset tai vähentää kustannusosuuden ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Tällaisina kustannuksina voidaan ennakonpidätystä toimitettaessa ottaa huomioon muun ohessa työvälineistä aiheutuneet menot sekä muut palkansaajalle työn suorittamisesta välittömästi aiheutuneet menot. Palkansaajan on esitettävä työnantajalle edellä tarkoitetuista kustannuksista selvitys. Jos selvitystä ei voida pitää luotettavana, on kustannukset arvioitava. Palkansaajalle maksettua välittömien kustannusten korvausta ei pidetä palkkana, jos se ei ylitä kustannusten selvitettyä tai arvioitua määrää. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on vastaavasti suoritettava ennakonpidätyksenalaisen palkan määrän mukaan.

Puheena olevassa tapauksessa työnantaja suorittaa työntekijöille korvauksen internet-yhteydestä aiheutuvista kustannuksista riippumatta siitä, miten paljon yhteyttä käytetään työkäytössä eli työntekijät eivät selvitä työkäytöstä aiheutuvia kustannuksia. Luotettavan selvityksen puuttuessa voidaan työn suorittamisesta välittömästi johtuvat kustannukset arvioida. Verovirasto on antamassaan ennakkoratkaisussa arvioinut työn suorittamisesta välittömästi aiheutuviksi kustannuksiksi puolet korvauksen määrästä. Sanottua arviota ei ole väitettykään virheelliseksi. Näin ollen ennakonpidätystä toimitettaessa työnantaja voi jättää ennakonpidätyksen toimittamatta palkansaajalle maksettavan korvauksen puolesta määrästä ja puolet on käsiteltävä ennakonpidätyksenalaisena rahapalkkana, josta on toimitettava ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu.

Ennakkoperintälaki 13 § 1 mom
Ennakkoperintälaki 13 § 3 mom
Ennakkoperintälaki 15 § 1 mom
Ennakkoperintälaki 15 § 2 mom
Ennakkoperintälaki 15 § 3 mom
Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta 4 § 1 mom
Tuloverolaki 69 § 4 mom

Lainvoimainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.