16.5.2005

Kysymys oli siitä, oliko henkilö aikaisemmin omistanut sellaisen varainsiirtoverolain 11 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun asuinrakennuksen, jonka omistaminen oli esteenä ensiasunnon varainsiirtoverovapaudelle.

X oli hakenut verovirastolta ensiasunnon verovapauden perusteella maksamansa 1 850 euron varainsiirtoveron palauttamista. Hakemuksessaan X oli ilmoittanut, ettei asunnon aikaisempaa omistusta koskeva ehto täyty, koska hänen perintönä isältään vuonna 1994 saamallaan tilalla oleva asuinrakennus oli huonokuntoinen ja asumiseen kelpaamaton. Hän ei siten ole aikaisemmin omistanut asuinkelpoista rakennusta.

Verovirasto oli hylännyt palautushakemuksen. Luovutuksensaajalla ei ole oikeutta hankkimansa ensiasunnon varainsiirtoverovapauteen, jos hänellä on ollut vuoden 1989 jälkeen omistuksessaan vähintään puolet asuinrakennuksesta. Asuinrakennuksena pidetään rakennusta, jossa on vakituiseen asuintarkoitukseen hyväksytyt tilat. Oikeus verovapauteen menetetään pelkästään aiemman omistuksen perusteella eikä sillä, että asunnossa ei ole omistusaikana asuttu, ole merkitystä tässä suhteessa. X oli omistanut perintönä saamansa kiinteistön ajalla 28.5.1994 - 19.9.1996. Verotustietojen mukaan kiinteistöllä on sijainnut vuonna 1920 valmistuneet vakituiseen asumiseen käytetyt pientalo (25 m ² ) ja talousrakennus (16 m ² ). X ei ole asunut asuinrakennuksessa, jossa hänen isänsä asui ennen joutumistaan sairaalaan. X on myynyt kiinteistön ja sillä sijaitsevat rakennukset 20.9.1996 ja tällöin laadittuun kauppakirjaan on kirjattu, että tilalla olevat rakennukset ovat heikkokuntoisia. Asiassa ei kuitenkaan ilmene, että asuinrakennus olisi ollut X:n omistusajan asumiskiellossa. Verovirasto katsoi, että X:llä on ollut aikaisemmin omistuksessaan varainsiirtoverolain 11 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu asuinrakennus. Näin ollen, koska veroa ei ole suoritettu aiheettomasti, verovirasto ei palauttanut maksettua veroa.

Hallinto-oikeus kumosi veroviraston päätöksen ja määräsi palautettavaksi X:lle tämän maksaman varainsiirtoveron 1850 euroa korkoineen.

X:n selvitysten mukaan hänen vuonna 1994 perintönä saamallaan tilalla ollutta asuinrakennusta ei ollut kunnostettu, joten se oli asumiskelvoton. Kiinteistöllä oli sähköliittymä, mutta ei viemäröintiä eikä siten sisäwc:tä eikä juoksevaa vettä. X:n isä ei enää viimeisinä vuosinaan ollut asunut kiinteistöllä, joten asuinrakennus oli ollut tyhjillään ja lämmittämättä. X:n selvitysten mukaan muun muassa asunnon seinät ovat olleet homeessa.

X on myynyt kiinteistön 40 000 markalla 20.9.1996. Kauppakirjan mukaan tilalla olevat rakennukset olivat heikkokuntoisia.

Veroasiamies oli lausunnossaan myöntänyt, että asiakirjoista selviää kiistatta kiinteistöllä sijaitsevan asuinrakennuksen huonokuntoisuus.

Kun otettiin huomioon X:n perintönä saamalla kiinteistöllä olevan asuinrakennuksen ikä ja koko sekä se, että rakennus ei ole ollut sen heikkokuntoisuuden vuoksi asumiskäytössä X:n omistusaikana, hallinto-oikeus katsoi, että kyseessä ei ole ollut sellainen varainsiirtoverolain 11 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu asuinrakennus, jonka omistaminen olisi esteenä ensiasunnon verovapaudelle. Näin ollen X:llä oli oikeus saada takaisin hakemansa varainsiirtovero varainsiirtoverolaissa säädettyine korkoineen.

Varainsiirtoverolaki 11 §
Varainsiirtoverolaki 51 §
Varainsiirtoverolaki 63 §