31.12.1999

Oikeuskysymyksenä asiassa oli, onko maksullinen automaatti,
joka saattaa sattumaan, onneen ja taitoon perustuen antaa
voittona pehmoleluja, sellainen pelilaite, jonka pitämiseen
maksua vastaan yleisön käytettävänä voidaan Suomen lainsäädännön
mukaan antaa lupa vain automaattitoimintaa harjoittamaan
perustetulle julkisoikeudelliselle yhdistykselle
(Raha-automaattiyhdistys) ja onko tällainen lainsäädäntö
ja sen soveltaminen ristiriidassa Euroopan yhteisön säännösten
kanssa.
Hakijayhtiö katsoi, että sen poliisilaitokselle tekemään
hakemukseen tuli soveltaa luvan hankkimisesta eräiden huvitusten
järjestämiseen ja peliautomaattien pitämiseen annettua
asetusta (400/1937) ja että haettu lupa oli tuon asetuksen
mukaisesti myönnettävä. Lisäksi yhtiö katsoi, että
hakemuksen hylkääminen Raha-automaattiyhdistyksen yksinoikeuden
perusteella on ristiriidassa Euroopan yhteisön säännösten
kanssa. Yhtiö esitti, että hallinto-oikeus pyytää
ennen asian ratkaisemista ennakkoratkaisun Euroopan yhteisöjen
tuomioistuimelta.
Yhtiö teki myös väitteen siitä, että poliisilaitoksen päätös
oli kumottava sillä perusteella, että se nojautui perustuslain
vastaiseen arpajaisasetukseen, joka loukkasi lisäksi
hallitusmuodossa turvattua omaisuuden- ja elinkeinovapaudensuojaa.
Hallinto-oikeus katsoi, että pääasia voidaan ratkaista hankkimatta
asiaa koskevien yhteisöoikeuden säännösten oikeasta
tulkinnasta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisua.
Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisussaan C-275/92,
Schindler ja C-124/97, Läärä soveltamat periaatteet ja tuomioistuimen
muu aikaisempi oikeuskäytäntö soveltuvat myös
tämän asian yhteisöoikeudelliseen arviointiin siten, että
ennakkoratkaisun tarvetta ei ole.
Yhtiön hakemuksessa tarkoitetusta laitteesta ilmoittamien
tietojen sekä sisäasiainministeriön lausunnon perusteella
hallinto-oikeus katsoi, että kysymyksessä oleva laite ei ole
asetuksessa 400/1937 tarkoitettu karuselliin verrattava laite
eikä sen käytettävänä pitämistä myöskään voida verrata
maaliinammuntaan tai vastaavaan ajanvietteeseen. Laitetta
käytettäessä voitonsaantimahdollisuus perustuu hakemuksenkin
mukaan sattumaan, onneen ja taitoon eli pääosin arvontaan
verrattavaan sattumaan. Kyseessä on siten pelilaite, josta
maksua vastaan voi saada voittona tavaraa, eli niin sanottu
tavaravoittoautomaatti. Näin ollen laitteen käytettävänä
pitämiseen on sovellettava arpajaislain nojalla eräistä
peliautomaateista ja pelilaitteista annettua asetusta, kuten
poliisilaitos oli valituksenalaisessa päätöksessä tehnyt.
Tämän säännöksen mukaan yhtiön hakemus on ollut hylättävä.
Yksinoikeus tavaravoittoautomaattien käytettävänä pitämiseen
perustuu arpajaislakiin. Sekä omaisuudensuojaan että elinkeinovapauteen
voidaan perusoikeussäännösten vakiintuneen
tulkinnan mukaan puuttua tavallisella lainsäädännöllä, jos
omaisuuden normaalia, kohtuullista ja järkevää käyttöä ei
loukata.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on ratkaisussaan C-124/97
todennut, että palvelujen tarjoamisen vapautta koskevat
perustamissopimuksen määräykset eivät ole esteenä sellaiselle
Suomen lainsäädännön kaltaiselle lainsäädännölle, jossa
yhdelle ainoalle julkiselle toimielimelle annetaan raha-automaattitoiminnan
harjoittamiseen yksinoikeuksia. Hallinto-oikeus
totesi, että yhteisön palvelujen tarjoamisen vapautta
koskevat tai tavaroiden vapaata liikkumista koskevat
säännökset tai yhteisön kilpailusäännökset eivät estä yhtiön
hakemuksen hylkäämistä Suomen lainsäädännön nojalla.
Yhtiön hakemus on ollut ratkaistava arpajaislain ja sen nojalla
eräistä peliautomaateista ja pelilaitteista annetun
asetuksen säännösten mukaan. Euroopan yhteisön säännökset
eivät estä näitten säännösten soveltamista hakemukseen.
Yhtiölle ei ole voitu mainittujen säännösten mukaan myöntää
sen hakemaa lupaa. Perusteita poliisilaitoksen valituksenalaisen
päätöksen muuttamiseen ei siten ollut.
ArpajaisL 1 §
ArpajaisL 3 §
ArpajaisL 7 §
A eräistä peliautomaateista ja pelilaitteista 1 §
A eräistä peliautomaateista ja pelilaitteista 2 § (351/1970)
HM 12 §
HM 15 §
EY:n perustamissopimuksen 6 artikla (josta on tullut
EY 12 artikla)
EY:n perustamissopimuksen 30 artikla (josta on tullut
EY 28 artikla)
EY:n perustamissopimuksen 36 artikla (josta on tullut
EY 30 artikla)
EY:n perustamissopimuksen 56 artikla (josta on tullut
EY 46 artikla)
EY:n perustamissopimuksen 59 artikla (josta on tullut
EY 49 artikla)
EY:n perustamissopimuksen 66 artikla (josta on tullut
EY 55 artikla)
EY:n perustamissopimuksen 85 artikla (josta on tullut
EY 81 artikla)
EY:n perustamissopimuksen 86 artikla (josta on tullut
EY 82 artikla)
EY:n perustamissopimuksen 90 artikla (josta on tullut
EY 86 artikla)
EY:n perustamissopimuksen 92 artikla (josta on tullut
EY 87 artikla)
EY:n perustamissopimuksen 177 artikla (josta on tullut
EY 234 artikla)