11.2.1997

Oikeuskysymyksenä oli sen ratkaiseminen, oliko valtuusto
käyttänyt harkintavaltaansa väärin hyväksyessään maankäyttösopimuksen,
jossa maanomistajat sitoutuivat suorittamaan
kaupungille asemakaavan muuttamisesta aiheutunutta kerrosalan
lisäystä vastaavan korvauksen.
Valtuusto oli päättänyt hyväksyä kaupungin sekä eräiden
yhtiöiden välisen N:n alueeen kaavamuutosta, kunnallistekniikan
rakentamista, alueiden luovutusta ja rakentamista
koskevan sopimuksen liitteineen. Sopimuksen kohdan 1.1
mukaan, mikäli sopimusalueelle tulee voimaan sellainen
asemakaavan muutos, että alueelle saadaan rakentaa 81 121
neliömetriä toimistorakennusten kerrosalaa, yhtiöt sitoutuvat
maksamaan kaupungille 7 660 000 markkaa lisättynä
kaavamuutoksen hyväksymispäivästä lukien maksupäivään asti
laskettavalla kolmen prosentin vuotuisella korolla.
Lääninoikeus kumosi valtuuston päätöksen ja lausui perusteluissaan,
että valtuuston edellä todetun sisältöisenä hyväksymästä
maankäyttösopimuksesta ilmenee, että yhtiöt ovat
sitoutuneet suorittamaan kaupungille korvauksen asemakaavan
muuttamisen tuottamasta arvonnoususta. Rakennuslaissa
säännellyn julkisen vallan käytön edellytykseksi ei kuitenkaan
laillisesti voida asettaa suostumusta laissa säädettyä
laajempaan maksuvelvollisuuteen julkisyhteisölle.
Maankäyttösopimuksen mukaan kaupungille suoritettava korvaus
ei ole miltään osin korvaus kaupungin toimenpiteistä
tai sille asiassa aiheutuneista välittömistä kustannuksista.
Rakennuslain 41 §:n edellyttämät korvaukset kaupunki on perinyt
erikseen ja yhtiöt ovat sitoutuneet rakentamaan alueelle
tarvittavan kunnallistekniikan. Asiakirjoista ei myöskän
käy ilmi, että asemakaavan muutos olisi toteutettu ilman
sopimuksen 1.1 kohdassa tarkoitetun korvauksen suoritusvelvollisuutta,
eikä kaupunki ole niin edes väittänyt. Yhtiöt
ovat hyväksyneet maankäyttösopimuksen edellä mainitun korvauksen
osalta saadakseen kaupungin toimielimissä käsitellyksi
ja hyväksytyksi hakemansa asemakaavan muutoksen. Sopimuksen
edellyttämä asemakaavan muutos on hyväksytty samassa
valtuuston kokouksessa seuraavassa asiakohdassa. Valtuusto
on näissä oloissa päätöksen tehdessään käyttänyt harkintavaltaansa
muuhun kuin se on lain mukaan ollut käytettävissä
ja siten ylittänyt toimivaltansa.
KuntaL 2 § 1 mom
KuntaL 90 §
RakennusL 33 § (370/58)
RakennusL 34 §
RakennusL 41 §
Vrt. KHO:1995-A-31
Toisin Uudenmaan LO A:14.5.1991 T:643/2
KHO:n päätös A:9.4.1999 T:732 : Ei muutosta. Päätös on
tallennettu oikeustapausrekiseriin (FKHO).