17.12.1970 670J0011

Ihmisoikeudet - Perusoikeudet - Maatalous - Vilja - Tuonti - Vienti - Lisenssi - Takuu - Suhteellisuus - Force Majeure - Ennakkoratkaisu

Alkuperäinen ratkaisu

EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISU 17.12.1970. Internationale
Handelsgesellschaft mbH vs. Einfuhr- und Vorratsstelle für
Getreide und Futtermittel. Verwaltungsgericht Frankfurt-am-Mainin
kysymykset neuvoston asetuksen (ETY) N:o 120/67 12 artiklan 1
kohdan kolmannen alakohdan sekä komission asetuksen (ETY) N:o
473/67 9 artiklan laillisuudesta. Asetuksen (ETY) N:o 120/67
12 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta koskee viljan vientilisensseihin
liittyvää takuumaksujärjestelmää, ja asetuksen (ETY)
N:o 473/67 9 artikla koskee viljan vientilisenssiin liittyvän
takuun palauttamista ainoastaan tapauksissa, joissa on kyse
ylivoimaisesta esteestä (force majeure). Tapaus 11/70.

OIKEUSKYSYMYS: Kansallinen tuomioistuin ei hyväksynyt neuvoston
asetuksen (ETY) N:o 120/67 12 artiklan 1 kohdan kolmannen
alakohdan ja komission asetuksen (ETY) N:o 473/67 9 artiklan
laillisuutta. Alioikeuden mukaan takuumaksujärjestelmä on vastoin
tiettyjä kansallisen valtiosääntöoikeuden periaatteita, joita on
suojeltava yhteisön oikeuden puitteissa. Tämän seurauksena
ylikansallisen oikeuden on väistyttävä valtiosääntöoikeuden
periaatteiden edessä.

EY:n tuomioistuin totesi, että EY:n toimielinten toimenpiteiden
pätevyyttä voidaan arvioida ainoastaan yhteisön oikeuden valossa.
Yhteisön oikeuden itsenäisestä luonteesta seuraa, että kansallisen
oikeuden asettaminen sen edelle riistäisi yhteisön oikeudelta sen
luonteen ja kyseenalaistaisi yhteisön oikeudellisen perustan.
Yhteisön toimenpiteen pätevyys tai sen vaikutus jäsenvaltiossa ei
voi riippua väitteistä, joiden mukaan se on ristiriidassa joko
kansallisessa perustuslaissa muotoiltujen perusoikeuksien tai
kansallisen valtiosäännön perusperiaatteiden kanssa.

Sen vuoksi on tarkasteltava sitä, onko tapauksessa loukattu
vastaavia yhteisön oikeuden suojaamia oikeuksia. Perusoikeuksien
noudattaminen muodostaa kiinteän osan EY:n tuomioistuimen
suojaamista yleisistä oikeusperiaatteista. Perusoikeuksien
suojaaminen on turvattava yhteisön rakenteen ja tavoitteiden
puitteissa, vaikka niiden lähtökohtana ovat jäsenvaltioiden
yhteiset valtiosääntöperinteet. Näin ollen on selvitettävä
kansallisen tuomioistuimen esittämien epäilyjen valossa, onko
takuumaksujärjestelmä loukannut perusoikeuksia, joita yhteisön
oikeusjärjestys suojaa.

Yhteisön viljan tuonti- ja vientilisenssejä ja niihin liittyviä
takuita sääntelevät asetukset ovat sekä välttämätön että sopiva
menettelytapa ETY:n perustamissopimuksen 40 artiklan 3 kohdan ja
43 artiklan tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyseiset säännökset
mahdollistavat viranomaisten mahdollisimman tehokkaan tavan
puuttua viljamarkkinoihin. Takuumaksujärjestelmä ei loukkaa
perusoikeuksia.

"Ylivoimainen este" käsitteen käyttö maatalousasetuksissa ei
rajoitu pelkästään täydelliseen mahdottomuuteen, vaan sen on
ymmärrettävä tarkoittavan maastaviejän tai maahantuojan valvonnan
ulkopuolella olevia epätavallisia olosuhteita, joita ei olisi
voinut välttää tarvittavalla huolellisuudella tai ilman liiallisia
taloudellisia uhrauksia. Rajoittamalla viennin peruuttaminen ja
talletuksen palauttaminen force majeure tapauksiin yhteisön
lainsäätäjä hyväksyi säännöksen, jolla voidaan varmistaa
viljamarkkinoiden normaali toiminta ilman, että maahantuojiin tai
maastaviejiin kohdistuu kohtuuton taakka.

RATKAISU:
Verwaltungsgericht Frankfurt-am-Mainin kysymysten tarkastelu ei
paljasta mitään, joka voisi poistaa seuraavien säännösten
laillisuuden:
(1) Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 120/67 12 artiklan 1 kohdan
kolmas alakohta, jossa määrätään tuonti- ja vientilisenssien
ehdoksi talletus, joka varmistaa viennin tai tuonnin lisenssin
voimassaoloaikana.
(2) Komission asetuksen (ETY) N:o 473/67 9 artikla, jossa
rajoitetaan viennin tai tuonnin tekemättä jättäminen ja
talletuksen palauttaminen koskemaan ainoastaan tapauksia, joissa
on kyse ylivoimaisesta esteestä.

TOSISEIKAT: Internationale Handelsgesellschaft mbH:lle myönnettiin
maissijauhoa varten vientilisenssi. Asetuksen (ETY) N:o 120/67 12
artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaan lupa myönnettiin
yrityksen annettua takuun, jonka tarkoituksena oli varmistaa, että
maastavienti tehtäisiin luvan voimassaolon aikana. Maissijauhon
vienti tehtiin kuitenkin ainoastaan osittain luvan voimassaolon
aikana, ja Einfuhr- und Vorratsstelle für Getreide und
Futtermittel julisti osan talletuksesta menetetyksi asetuksen
(ETY) N:o 473/67 mukaisesti.

Internationale Handelsgesellschaft mbH vastusti takuun
menettämistä. Einfuhr- und Vorratsstelle ei päätynyt ratkaisuun
asiassa ja Internationale Handelsgesellschaft mbH nosti kanteen
alioikeudessa (Verwaltungsgericht Frankfurt-Am-Main). Alioikeus
pyysi EY:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa.

JULKISASIAMIEHEN LAUSUNTO:
Yhteisön toimenpiteen laillisuutta ei koskaan voi tarkastella
kansallisen lain, ei edes perustuslain, valossa. Kansallisten
oikeusjärjestelmien oikeusperiaatteet muodostavat kuitenkin
filosofisen, poliittisen ja oikeudellisen, kaikille
jäsenvaltioille yhteisen perustan, josta oikeuskäytännön kautta
muodostuu yhteisön oikeutta. Yhteisön oikeuden yhtenä olennaisena
tavoitteena on yksilön perusoikeuksien kunnioitus.

Tässä tapauksessa vedotaan perusoikeuteen, jonka mukaan yksilön
toimintavapautta ei tulisi rajoittaa yli sen, mitä yleinen etu
vaatii. Tämä perusoikeus on sekä EY:n tuomioistuimen suojaamien
yhteisön oikeuden yleisten periaatteiden että ETY:n
perustamissopimuksen nimenomaisen määräyksen turvaama. ETY:n
perustamissopimuksen 40 artiklan mukaan yhteisen maatalouden
markkinajärjestelyn, joka toteutetaan 39 artiklassa lueteltujen
tavoitteiden saavuttamiseksi, tulee rajoittua vain 39 artiklassa
lueteltujen tavoitteiden toteuttamiseen.

ASIAA KOSKEVAA KOTIMAISTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ:
A ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen
ja siihen liittyvien lisäpöytäkirjojen voimaansaattamisesta
sekä yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjojen eräiden määräysten
hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta, 18.5.1990,
SK:439/1990, SopS 19.
EY:N LAINSÄÄDÄNTÖ, JOTA TUOMIOISTUIN TULKINNUT:
367R0120 367R0473 157E039
157E040 157E043
EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISUT, JOIHIN TUOMIOISTUIN VIITANNUT:
664J0006 669J0026 668J0004
EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISUT, JOISSA TUOMIOISTUIN VIITANNUT
RATKAISUUN 11/70:
670J0038 679J0044 683J0117
685J0137 685J0234 685J0249
687J0097 689J0340 690J0240
691J0104 691J0158 692J0124
692J0339
------------------------------------------------------------
SELOSTE VALMISTETTU: 18.10.1994
HELSINGIN YLIOPISTON KANSAINVÄLISEN TALOUSOIKEUDEN INSTITUUTTI/MS

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.