Maa- ja metsätalousministeriön päätös sokerijuurikkaiden sokeripitoisuuden ja saannon määrittämisestä sekä hinnoittelusta
Ajantasainen- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Hallinnonala
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Antopäivä
- Voimaantulo
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/1988/184/ajantasa/1988-02-19/fin
- Suomen säädöskokoelman alkuperäinen säädös
- SDK 184/1988
Maa- ja metsätalousministeriö on 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun sokerilain (1327/87) 4§:n nojalla päättänyt:
1 §
Viljelijän tehtaalle toimittamien kotimaisten sokerijuurikkaiden hinnoittelun pohjana oleva keskimääräinen sokeripitoisuus ja saanto määritetään juurikassokeritehtaalla siten kuin tässä päätöksessä määrätään.
2 §
Sokerijuurikas on perushintainen silloin kun sokeripitoisuus polarimetrisesti määritettynä on 15,5 % ja kun sokerin laskennallinen saanto on 78 %.
3 §
Sokerijuurikkaiden sokeripitoisuuden määritystä varten otetaan kunkin viljelijän tehtaalle toimittamista juurikkaista edustava näyte siten kuin valtion maatalouskemian laitos määrää kuultuaan juurikassokeritehtaita ja viljelijöiden edustajia.
Pestystä näytteestä valmistetaan sokeripitoisuuden määrittämistä varten sitä edustava raastenäyte juurikassahalla, jonka valtion maatalouskemian laitos on hyväksynyt näytteenottoon käytettäväksi ja jonka terien tulee olla niin terävät, että raaste syntyy leikkaamalla eikä juurikkaan soluja puristaen murskaamalla. Raasteen valmistukseen on näyte käytettävä kokonaisuudessaan. Mikäli raasteesta otetaan vain osa analyysiä varten, on se sekoitettava huolellisesti, mikäli mahdollista koneellisella sekoittajalla ennen osanäytteen ottamista. Jos raastetta ei voida välittömästi analysoida, on se säilytettävä ilmatiiviisti pakattuna siten, ettei raasteen sokeripitoisuus säilytyksen aikana muutu.
Sekoitetusta raasteesta, josta kaikki karkeat kappaleet on poistettu, otetaan vähintään 20 gramman erä, johon lisätään laimeaa lyijyasetaattiliuosta niin paljon, että yhtä grammaa kohti raastetta tulee 6,808 millilitraa lyijyasetaattiliuosta, jolloin suurin sallittu poikkeama saa olla enintään ±0,5 %. Seos asetetaan sekoittimeen ja sokerin uuttoa suoritetaan niin kauan, että sokeripitoisuus raasteessa ja liuoksessa on tasapainossa.
4 §
Edellä 2§:ssä tarkoitetun näytteen sokeripitoisuus määritetään suodatetusta uutosliuoksesta joko kansainvälisellä sokeriasteikoilla varustetulla polarimetrillä 400 millimetrin putkessa tai polarimetrillä, joka on tarkistettu siten, että sen antama tulos vastaa edellä mainitulla polarimetrillä saatavia arvoja.
Polarimetri on tarkistettava sen käytössä ollessa ainakin kahdeksan tunnin väliajoin.
Polarisoitavan liuoksen ja polarimetrin tarkistuslämpötilan välinen ero saa olla korkeintaan 3°C.
Juurikkaiden sokeripitoisuus ilmoitetaan prosentin kymmenesosan tarkkuudella.
5 §
Edellä 2§:ssä tarkoitettu laimea lyijyasetaattiliuos valmistetaan siten, että 25 millilitraa väkevää emäksistä lyijyasetaattiliuosta laimennetaan tislatulla tai vastaavalla vedellä 1 000 millilitraksi liuosta.
Väkevän emäksisen lyijyasetaattiliuoksen aineosina tulee olla
3 paino-osaa lyijy(2)asetaattia (CH 3 COO) 2 Pb. 3H 2 O purum
1 paino-osa lyijy(2)oksidia PbO purum
10 paino-osaa tislattua tai vastaavaa vettä.
Väkevä liuos valmistetaan siten, että lyijyasetaatti ja lyijyoksidi jauhetaan ja sekoitetaan keskenään ja seokseen lisätään vähitellen vesi, jonka jälkeen astiaa ravistellaan niin kauan, että seos on valkea tai punertavanvalkea. Seoksen annetaan seistä viikon, jonka aikana astiaa on ravisteltava usein tai seosta keitetään yhden tunnin ajan sekoittamisen jälkeen. Sakka erotetaan liuoksesta. Valmiin emäksisen lyijyasetaattiliuoksen tulee olla kirkasta ja väritöntä. Sen tiheyden tulee olla 1,232-1,237 g/cm 3 ; lyijypitoisuuden 205 ±5 g/1 000 cm 3 PbO:ksi laskettuna sekä sen tulee sisältää emäksistä lyijyä 36 ±0,5 % kokonaislyijystä. Emäksisen lyijyasetaattiliuoksen tulee olla hiilidioksidilta suojattu.
6 §
Sokerin saanto lasketaan seuraavasti:
100 x Pol - 0,343 (K+Na) - 0,00671 sinil - 0,69 | |
/Pol |
jossa K = kaliumia ME/100 g juurikasta,
N = natriumia ME/100 g juurikasta ja
sinil = aminotyppi mg/100 g juurikasta.
7 §
Juurikaslaboratoriossa on pidettävä laboratoriopäiväkirjaa, johon on tehtävä merkinnät liuosten, uuttoajan ja analyysilaitteiden tarkistuksista. Niin ikään päiväkirjaan on merkittävä, milloin juurikassahan ja sekoittimen teriä on teroitettu.
8 §
Tässä päätöksessä tarkoitettujen määritysten valvonta kuuluu valtion maatalouskemian laitokselle, joka tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä tämän päätöksen täytäntöönpanosta.
9 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1988.
Sokerijuurikkaan perushinta lasketaan tämän päätöksen voimaantulon jälkeen siten, että sokerijuurikkaan viimeistä kotimaisen sokerin tuotannosta annetun lain (863/82) voimassaoloaikana määrättyä perushintaa korotetaan yhtä monella prosentilla kuin 15,5 % sokeria sisältävän juurikkaan hinta on ollut vuosina 1981-1987 keskimäärin juurikkaan perushinnan yläpuolella.