Työ- ja elinkeinoministeriön asetus työ- ja elinkeinoministeriön työjärjestyksestä
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 7 §:n 2 momentin nojalla:
1 LukuYleistä
1 §Soveltamisala
Ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön sisäisestä organisaatiosta ja tehtävistä, johtavien virkamiesten asemasta, tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ja virkamiesten ratkaisuvallasta ovat sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty, voimassa tämän työjärjestyksen säännökset.
Ministeriön toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta, ministeriön kirjanpitoyksikölle kuuluvien tehtävien hoitamisesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta säädetään lisäksi ministeriön taloussäännössä ja sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.
2 §Työjärjestyksen hyväksyminen
Ennen kuin työministeri päättää kansliapäällikön esittelystä työjärjestyksestä tai sen muutoksesta, on kunkin ministerin hyväksyttävä työjärjestys oman toimialansa osalta. Ehdotuksesta on myös ennen päätöksentekoa kuultava ministeriön yksiköitä, osastoja ja henkilöstöjärjestöjä.
3 §Määritelmät
Tässä työjärjestyksessä tarkoitetaan:
toimintayksiköllä työ- ja elinkeinoministeriön kaikkia organisaatioyksiköitä yleiskäsitteenä;
yksiköllä kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa toimivia ohjausyksikköä, työvoiman maahanmuutto- ja kotoutumisyksikköä, henkilöstö- ja hallintoyksikköä sekä viestintäyksikköä;
osastolla työ- ja elinkeinoministeriössä olevia seuraavia osastoja: alueet ja kasvupalvelut, energia, innovaatiot ja yritysrahoitus sekä työllisyys ja toimivat markkinat;
ryhmällä osastoon sijoitettuja ryhmäpäälliköiden johtamia toimintayksiköitä;
tiimilläja vastuualueella muita toimintayksiköitä, joihin on nimetty esimies.
2 LukuOhjaus ja johtaminen
4 §Ohjaus- ja johtamisperiaatteet
Ministerit johtavat ministeriön ja hallinnonalan toimintaa apunaan kansliapäällikkö sekä ministeriön johtoryhmä.
Ministeriössä on lisäksi virkamiesjohtoryhmä sekä tarvittaessa määräaikaisia johto- ja yhteistyöryhmiä, joiden kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään johto- tai yhteistyöryhmän asettamispäätöksessä. Kansliapäällikön alaisuudessa voi toimia erillinen esikunta.
Ministeriön johtamisessa korostuva arvojen mukainen ja tavoiteperustainen johtaminen perustuu vahvistettuihin strategioihin. Tavoitteet määritetään ja niiden toteutumista seurataan osana vuosittaista tulos- ja taloussuunnitteluprosessia.
5 §Horisontaalisen toimintatavan edistäminen
Kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa toimivalla ohjausyksiköllä on ohjauksellinen ja yhteen sovittava vastuu, joka kohdistuu horisontaalisesti kaikkiin toimintayksiköihin. Myös muilla toimintayksiköillä on horisontaalisia vastuutehtäviä. Ministeriön tukitehtävät voidaan sijoittaa tarkoituksenmukaisuus huomioon ottaen toimintayksiköiden kesken.
Toimintayksiköiden tulee toiminnallaan edistää yhteistoimintaa useita toimintayksiköitä koskevien asioiden ja hankkeiden sujuvan valmistelun edistämiseksi.
Valmisteltaessa päätöstä tai lausuntoa asiassa, joka koskee usean toimintayksikön toimialaa, on valmisteluvastuussa olevan yksikön kuultava sekä tarvittaessa käytävä yhteen sovittavat linjausneuvottelut muiden asiaan osallisten kanssa ennen asian ratkaisemista.
Toimintayksiköiden tulee tiedottaa antamistaan tärkeimmistä päätöksistä ja lausunnoista niitä toimintayksiköitä, joita asia koskee.
6 §Ministeriön johtoryhmä
Ministeriötä ja sen hallinnonalaa koskevien laajakantoisten tai ministereiden määräämien asioiden sekä ministeriön tulosjohtamisen strategisten lähtökohtien käsittelyä varten on ministerien tukena ministeriön johtoryhmä. Sen puheenjohtajana toimii työministeri ja hänen ollessaan estynyt puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri tai muu ministeri. Johtoryhmän muita jäseniä ovat kansliapäällikkö, valtiosihteerit, alivaltiosihteerit, osastopäälliköt, ohjausyksikön päällikkö, henkilöstö- ja hallintojohtaja, viestintäjohtaja ja muut ministerin tai kansliapäällikön määräämät virkamiehet.
Ministeri ja kansliapäällikkö voivat kutsua asiantuntijoita johtoryhmän kokoukseen.
Kansliapäällikkö määrää johtoryhmän sihteerin.
7 §Virkamiesjohtoryhmä
Ministeriön virkamiesjohtoryhmä toimii ministeriön johtoryhmälle ja kansliapäällikön ratkaistavaksi tuotavien asioiden valmisteluelimenä. Virkamiesjohtoryhmä käsittelee hallinnonalan ja ministeriön toimintaan vaikuttavat keskeiset linjaukset ja toimintaa ohjaavat suunnitelmat sekä niiden edellyttämät voimavarakehykset.
Virkamiesjohtoryhmän puheenjohtajana on kansliapäällikkö ja muina jäseninä alivaltiosihteerit, osastopäälliköt, ohjausyksikön päällikkö, henkilöstö- ja hallintojohtaja, viestintäjohtaja, henkilöstön edustaja sekä muut ministerin tai kansliapäällikön määräämät virkamiehet. Kansliapäällikkö määrää virkamiesjohtoryhmän varapuheenjohtajan ja sihteerin.
8 §Digitalisaation johtoryhmä
Johtoryhmän tehtävänä on yhteen sovittaa ja linjata ministeriön ja hallinnonalan digitalisaatioon liittyvää toimintaa. Johtoryhmä tuo virkamiesjohtoryhmän käsittelyyn ministeriön ja hallinnonalan kannalta periaatteelliselta tai taloudelliselta arvoltaan merkittävät asiat. Digitalisaation johtoryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikön määräämä virkamies.
9 §Tulosjohtaminen ministeriössä
Kansliapäällikkö käy tulosneuvottelut, asettaa tulostavoitteet ja jakaa toimintamenomäärärahat osastoille ja yksiköille.
Osastopäällikkö, yksikön päällikkö tai hänen määräämänsä virkamies asettaa tulostavoitteet toimintayksikön ryhmille, vastuualueille ja tiimeille.
10 §Hallinnonalan virastojen, laitosten ja valtionyhtiöiden ohjaus
Kansliapäällikkö johtaa hallinnonalan tulosohjausta ohjausyksikön tukemana. Osastot valmistelevat yhdessä ohjausyksikön kanssa tulostavoitteet virastoille ja laitoksille.
Alueet ja kasvupalvelut -osaston osastopäällikkö toimii puheenjohtajana elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen tulosneuvotteluissa.
Muiden virastojen ja laitosten tulosneuvotteluissa puheenjohtajana toimii vastuuosaston osastopäällikkö.
Finnvera Oyj:n, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Suomen Lääkekehityskeskus Oy:n, Ilmastorahasto Oy:n ja Oppiva Invest Oy:n omistajaohjauksesta sekä elinkeino- ja omistajapoliittisten tavoitteiden valmistelusta vastaa innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto. Työkanava Oy:n omistajaohjauksesta vastaa työllisyys- ja toimivat markkinat -osasto. Työministeri allekirjoittaa Työkanava Oy:tä koskevat ohjausasiakirjat. Elinkeinoministeri allekirjoittaa innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston ohjaamia osakeyhtiöitä koskevat ohjausasiakirjat.
Tulossopimukset allekirjoittavat ministeriön puolesta kokouksen puheenjohtaja ja kyseisen viraston tai laitoksen tulosohjauksesta vastaava virkamies.
Ministerit vahvistavat tulostavoitteet kansliapäällikön esittelystä.
11 §Tilinpäätöskannanoton valmistelu ja vahvistaminen
Virasto- ja laitoskohtaisen tilinpäätöskannanoton valmistelee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen osalta alueet ja kasvupalvelut -osasto ja muiden virastojen ja laitosten osalta vastuuosasto.
Ohjausyksikkö kokoaa ministeriötason tilinpäätöskannanoton, jonka ministerit allekirjoittavat.
12 §Strategiaprosessit
Kansliapäällikkö johtaa hallinnonalan yhteistä strategiaprosessia ja sen kytkemistä työ- ja elinkeinoministeriön muihin keskeisiin prosesseihin.
Yhteisen strategiaprosessin kuten myös erillisstrategian valmistelun aloittamisesta päätetään virkamiesjohtoryhmässä, joka myös käsittelee strategian ennen sen hyväksymistä.
3 LukuMinisteriön organisaatio ja tehtävät
13 §Toimintayksiköt
Työ- ja elinkeinoministeriössä on seuraavat osastot: alueet ja kasvupalvelut, energia, innovaatiot ja yritysrahoitus sekä työllisyys ja toimivat markkinat. Osastoja johtaa osastopäällikkö. Osastoilla voi olla ryhmiä ja tiimejä. Osastopäällikkö määrää kansliapäällikköä kuultuaan ryhmien esimiehet enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa ovat lisäksi työvoiman maahanmuutto- ja kotoutumisyksikkö, viestintäyksikkö, ohjausyksikkö sekä henkilöstö- ja hallintoyksikkö, joiden päällikköinä toimivat kansliapäällikön tehtävään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan määräämät virkamiehet. Kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa toimii lisäksi sisäinen tarkastus sekä johdon tuki -toiminto.
Toimintayksiköiden päälliköt määräävät vastuualueiden ja tiimien esimiehet enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Valtakunnansovittelijalla ja yhteistoiminta-asiamiehellä on ministeriössä toimistot. Toimistoihin sovelletaan soveltuvin osin ministeriön toimintayksiköitä koskevia tämän työjärjestyksen säännöksiä. Ministeriön yhteydessä toimii lisäksi riippumaton ja puolueeton Energiamarkkinariitalautakunta.
14 §Toimintatapa ja vastuunjako asioiden käsittelyssä
Osaston tehtävänä on vastata toimialansa toimintojen sisällön valmistelusta ja toimeenpanon johtamisesta.
Kukin toimintayksikkö vastaa toimialansa edellyttämästä EU-yhteistyöstä sekä muista kansainvälisistä yhteyksistä.
Jos syntyy epäselvyyttä siitä, kenen käsiteltäväksi jokin asia kuuluu, määrää asian käsittelijän kansliapäällikkö ministeriön osastojen ja yksiköiden kesken. Osastopäällikkö ja yksikön päällikkö määräävät käsittelijän oman toimintayksikkönsä osalta, ryhmäpäällikkö oman ryhmänsä osalta, vastuualueen esimies oman vastuualueensa osalta ja tiimin esimies oman tiiminsä osalta.
Ministeriön henkilöstön on sen ohella, mitä kunkin tehtäviin säädösten, työjärjestyksen tai esimiehen vahvistaman tehtävänkuvan mukaan kuuluu, tarvittaessa suoritettava muut tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö tai asianomaisen henkilön toimintayksikön esimies määrää.
15 §Ohjausyksikkö
Ohjausyksikkö käsittelee seuraavat asiat:
ministeriön strategisen johtamisen ja ohjauksen yhteensovittaminen, kehittäminen ja tuki;
taloussuunnittelu;
riskienhallinnan rakenteiden ylläpito ja kehittäminen, toteutuksen tuki ja palvelut sekä riskien tilan seuranta ja raportointi;
ministeriön ja sen hallinnonalan digitalisaation, kokonaisarkkitehtuurin, tiedonhallinnan ja tiedolla johtamisen koordinaatio ja ohjaus sekä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) 6 §:n mukaiset toimet ja muutosvaikutusten arvioinnin koordinaatio;
ministeriön tietohallinto sekä tietoturva ja -suoja yhteistyössä muiden toimintayksiköiden kanssa;
ministeriön EU-yhteistyön ja kansainvälisten suhteiden yleinen yhteensovittaminen ja johtaminen.
16 §Alueet ja kasvupalvelut -osasto
Alueet ja kasvupalvelut -osasto käsittelee seuraavat asiat:
valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen ja muiden alue- ja kaupunkipoliittisten toimien valmistelu, toimeenpano ja seuranta sekä yhteensovittaminen alueiden kehittämisen kokonaisuuteen;
maakuntaohjelmien laadinnan ohjaus ja seuranta;
aluejaot aluepoliittisten toimenpiteiden kohdentamista varten sekä alueiden kehittämistuet;
äkillisten rakennemuutosten toiminnon johtaminen;
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohjauksen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen toimialaohjauksen koordinointi ja tulossopimusprosessin johtaminen;
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen yleishallinnollinen ohjaus ja valvonta;
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yrityspalvelujen kehittäminen ja ohjaus;
julkisten työvoimapalveluiden yleinen ohjaus, kehittäminen ja valvonta;
Suomen tavoitteiden edistäminen Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikassa ja kansallisesta alue- ja rakennepolitiikan valmistelusta vastaaminen;
EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen toimeenpanon koordinaatio ja tuki;
Brexit-mukautusvarauksen kansallisen toimeenpanon koordinointi;
rakennerahastojen toimenpideohjelman 2014–2020, mukaan lukien Suomen pk-yritysaloiteohjelma, hallintoviranomaistehtävät, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kumppanuussopimuksen koordinointi, Euroopan globalisaatiorahaston hallintoviranomaistehtävät; EURA 2014 -järjestelmän digitaaliset palvelut;
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman 2021–2027 ohjelmakauden hallintoviranomaistehtävät, yleisasetuksen kumppanuussopimuksen koordinointi, EURA 2021 -järjestelmän digitaaliset palvelut sekä ministeriön teknisen tuen hallinnointi;
Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen (Interreg) liittyvät jäsenvaltiotehtävät ohjelmakausilla 2014–2020 ja 2021–2027, Euroopan naapuruusvälineeseen liittyvät jäsenvaltiotehtävät ohjelmakaudella 2014–2020, alueiden komitea ja Euroopan alueellisen yhteistyön yhtymät;
vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston 2014–2020 jäsenvaltiolle kuuluvat tehtävät.
17 §Energiaosasto
Energiaosasto käsittelee seuraavat asiat:
yleinen energiapolitiikka;
energiamarkkinat;
energiatalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyvä ennakointi-, selvitys- ja kehittämistyö;
energian tuotanto ja käyttö;
uusiutuvan energian edistäminen;
energiatehokkuus;
energiapolitiikan taloudelliset ohjauskeinot;
poikkeusolojen energiahuolto;
ydinenergian käyttö mukaan lukien ydinjätehuolto sekä Valtion ydinjätehuoltorahaston valvonta;
energia-alan ympäristövaikutukset;
energia- ja vähähiiliteknologia sekä niihin liittyvä kansainvälistyminen;
maankäyttöön liittyvät lunastusasiat;
kaivoslain (621/2011) 35 §:n mukaiset kaivosaluelunastuslupaa sekä 43 §:n mukaiset uraanikaivosta koskevat asiat;
ministeriölle kuuluvien ilmastoasioiden koordinaatio;
päästökauppa-asiat;
Energiaviraston ohjaus ja valvonta.
Suomen talousvyöhykkeeseen liittyvät asiat.
18 §Innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto
Innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto käsittelee seuraavat asiat:
toimialakohtainen elinkeinopolitiikka sekä toimialojen seuranta ja kehittäminen;
innovaatiopolitiikka sekä EU:n tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikka;
julkisen erityisrahoituksen ja viennin rahoituksen politiikka sekä EU-rahoitusvälineiden kehittäminen;
mineraalipolitiikka;
elinkeinoelämän ja yritysten kansainvälistymispolitiikka;
kestävän liiketoiminnan ja kiertotalouden edistäminen sekä työ- ja elinkeinoministeriön kestävä kehitys ja kehityspolitiikka -koordinaatio yhdessä ohjausyksikön kanssa;
Team Finland -toiminnan koordinointi ja yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut, matkailun koordinaatio ja edistäminen sekä ulkomaisten investointien edistäminen;
aineettomien oikeuksien hyödyntäminen elinkeinotoiminnassa ja teollisoikeudelliset suojajärjestelmät;
yritystukijärjestelmän kehittäminen;
digitalisaation ja uuden teknologian käyttöönoton edistäminen yrityksissä;
avaruustoiminnasta annetussa laissa (63/2018) ministeriölle kuuluvat kehittämis-, lupa-, ohjaus- ja rekisteröintitehtävät;
Finnvera Oyj:n, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Suomen Lääkekehityskeskus Oy:n, Ilmastorahasto Oy:n ja Oppiva Invest Oy:n omistajaohjaus ja valvonta sekä elinkeino- ja innovaatiopoliittinen ohjaus;
Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin, Geologian tutkimuskeskuksen, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston etsinnän ja kaivosalan viranomaistoiminnan sekä vastuualueen valtionapuyhteisöjen ohjaus ja valvonta.
19 §Työllisyys ja toimivat markkinat -osasto
Työllisyys ja toimivat markkinat -osasto käsittelee seuraavat asiat:
työmarkkinoiden toimivuus, työpolitiikka sekä työllisyys ja työelämän laatu;
hyödykemarkkinoiden toimivuus ja siihen liittyvät elinkeinopoliittiset kysymykset;
elinkeinotoiminnan ja yritysten toimintaympäristön yleinen sääntely sekä yritystoiminnan ja yrittäjyyden edellytysten edistäminen;
työoikeudellinen sääntely, syrjinnän torjunta ja tasa-arvon edistäminen työelämässä sekä muut työelämäkysymykset;
sisämarkkinapolitiikka;
tekninen turvallisuus ja luotettavuus, vaatimustenmukaisuus ja standardisointipolitiikka;
kuluttajapolitiikka;
kilpailupolitiikka;
julkisten hankintojen sääntely;
Euroopan unionin valtiontukivalvonta;
kirjanpito- ja tilintarkastustoiminta;
yrityksiä ja yhteisöjä koskeva rekisterihallinto;
huoltovarmuus;
ulkomaalaisten yritysostojen seuranta- ja vahvistusprosessit;
työttömyysturvan työvoimapoliittiset linjaukset;
siviilipalvelus;
harmaan talouden torjunta;
yritysten yhteiskuntavastuu;
ministeriön säädösvalmistelun ja sääntelyn vaikutusarviointien tuki ja kehittäminen sekä sääntelyn sujuvoittaminen yhteistyössä lainsäädäntöjohtajan kanssa;
Kilpailu- ja kuluttajaviraston, Patentti- ja rekisterihallituksen, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja Huoltovarmuuskeskuksen ohjaus ja valvonta sekä merimiespalvelutoimiston ja vastuualueen valtionapuyhteisöjen ohjaus ja valvonta;
Kansainvälinen työjärjestö;
palkkaturva ja siihen liittyvät konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasiat;
työ- ja hyödykemarkkinoiden ennakoivan politiikkatyön tuki sekä työnvälitystilasto.
20 §Työvoiman maahanmuutto- ja kotoutumisyksikkö
Työvoiman maahanmuutto- ja kotoutumisyksikkö käsittelee seuraavat asiat:
työntekijöiden, yrittäjien, harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuutto ja sen yhteensovitus muiden politiikka-alojen kanssa;
osaajien houkuttelu ja kansainvälinen rekrytointi (mukaan lukien EURES);
työntekijöiden, yrittäjien, harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuton osalta Maahanmuuttoviraston ohjaus ja valvonta yhdessä sisäministeriön kanssa;
kotoutumispolitiikka ja kotoutumispalvelut sekä niihin liittyvä ohjaus, ennakointi ja sääntely ja yhteensovitus muiden politiikka-alojen kanssa;
kotoutumisen edistämisen toimeenpanon ja kuntaan ohjaamisen kehittäminen ja ohjaus sekä ennakointi, seuranta ja kustannusten korvaaminen.
21 §Henkilöstö- ja hallintoyksikkö
Henkilöstö- ja hallintoyksikkö käsittelee seuraavat asiat:
henkilöstöpolitiikka, palvelussuhteen ehdot ja osallistumisjärjestelmät;
osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi;
henkilöstöpoliittinen ja toiminnallinen tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus;
yleishallinto, työjärjestys;
sisäinen turvallisuus;
maksuliike- ja kirjanpitotehtävät;
taloushallinto, maksullisen toiminnan ohjaus, valtuus- ja määrärahaseuranta sekä tilinpäätös;
hallinnonalan kirjanpitoyksiköiden ohjaus taloushallinnon ja palvelukeskusasioiden osalta;
taloussääntö;
rakennerahastojen toimenpideohjelman 2014–2020, Euroopan globalisaatiorahaston, vähävaraisten avun rahaston, Suomen pk-yritysaloiteohjelman todentamisviranomaistehtävät sekä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastojen ohjelman 2021–2027 kirjanpitotoiminnon tehtävät.
22 §Viestintäyksikkö
Viestintäyksikkö käsittelee seuraavat asiat:
ministeriön ulkoinen viestintä;
ministeriön työyhteisöviestintä;
verkkoviestintä;
visuaalinen viestintä;
hallinnonalan viestintäyhteistyö.
23 §Sisäinen tarkastus
Sisäinen tarkastus käsittelee seuraavat asiat:
sisäinen tarkastus;
Finnvera Oyj:n rahoitusvalvonta.
whistleblower-ilmoituskanavaprosessin koordinointi.
Vastuualueen toiminnasta ja asemasta annetaan tarkempia määräyksiä sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.
4 LukuJohtavien virkamiesten tehtävät
24 §Kansliapäällikkö
Kansliapäällikön tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003).
Kansliapäällikön tehtävänä on lisäksi:
johtaa ministeriön strategista suunnittelua ja sovittaa yhteen ministeriön strategioiden toimeenpanoa;
vastata sisäisen valvonnan toimivuudesta sekä allekirjoittaa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen toimeenpanoa koskevan johdon vahvistuslausuman;
osallistua ministerien apuna laajakantoisten tai muutoin tärkeiden asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja valvontaan.
25 §Alivaltiosihteeri
Alivaltiosihteeri toimii kansliapäällikön sijaisena ja johtaa kansliapäällikön antamien linjausten mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriön ja hallinnonalan:
strategisten kokonaisuuksien ja erillishankkeiden valmistelua ja toimeenpanoa;
rakenteellisten muutosten ja kansainvälisten yhteistyösuhteiden kehittämistä; sekä
kotimaisten ja ulkomaisten investointihankkeiden edistämistä.
Ministeriössä voi olla useita alivaltiosihteereitä. Heidän välisestä työnjaostaan päättää kansliapäällikkö.
26 §Osastopäällikkö, yksikön päällikkö, ja ryhmäpäällikkö
Osastopäällikön, yksikön päällikön, ja ryhmäpäällikön tehtävänä on oman toimintayksikkönsä osalta:
johtaa, valvoa ja kehittää toimintaa siten, että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja yhteistoimintaa edistävällä tavalla;
vastata asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta ja myönnettyjen määrärahojen käytöstä;
huolehtia henkilöstön osaamisesta, kehittämisestä, yhteistoiminnasta, työsuojelusta ja työympäristöstä sekä kehityskeskustelujen toteuttamisesta ja tehtävänkuvien vahvistamisesta;
seurata, arvioida ja ennakoida toimialan kehitystä, tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännön ja hallinnon uudistamiseksi sekä vastata lainsäädännön valmistelun laadusta.
5 LukuAsioiden valmistelu
27 §Ministereille ja kansliapäällikölle tiedottaminen
Ministeriön virkamiesten on tiedotettava ministereille ja kansliapäällikölle periaatteellisesti tärkeistä tai laajakantoisista ministeriön toimialalla esille tulevista ja vireillä olevista sekä ministeriöstä esiteltävistä asioista.
28 §Ministerin erityisavustaja
Ministerin erityisavustaja toimii ministerin avustajana ja suorittaa vain ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä.
Ministerin erityisavustajalle on annettava hänen pyynnöstään kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi. Erityisavustajan tulee vastaavasti antaa virkamiehille näiden tehtävien hoitamisessa tarvittavat tiedot. Ministerin erityisavustajalla on oikeus osallistua ministeriön johtoryhmän kokouksiin.
29 §Esittelymenettely ja esittelijät
Asiat ratkaistaan ministeriössä esittelystä, jollei jonkin asian tai asiaryhmän osalta tässä työjärjestyksessä tai muualla toisin säädetä tai määrätä.
Valtioneuvoston esittelijöistä säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003) ja valtioneuvoston ohjesäännössä.
Ministeriön esittelijöinä toimivat valtioneuvoston esittelijöinä toimivat virkamiehet sekä virkamiehet, jotka tehtävänkuvansa perusteella suorittavat esittelytehtäviä.
30 §Asian esitteleminen ministerin ratkaistavaksi
Ennen kuin asia esitellään ministerin ratkaistavaksi, esittelijän on toimitettava asiakirjat esimiehinään toimivien toimintayksiköiden päälliköiden sekä kansliapäällikön nähtäväksi.
Mikäli asia kuuluu useamman ministerin toimialaan, on ennen asian esittelemistä ratkaisevalle ministerille selvitettävä, hyväksyykö ministeri, joka ei asiaa ratkaise, päätösehdotuksen siltä osin kuin asia kuuluu hänen toimialaansa.
31 §Esittelylupa
Tasavallan presidentin, valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan esittelylistaa ei saa muutoin kuin pakottavista syistä jakaa ennen kuin asiasta on ilmoitettu ministerille, ja hän on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn. Pakottavassa tapauksessa voidaan esittelylista kuitenkin jakaa kansliapäällikön tai hänen sijaisensa luvalla.
Esittelylista on toimitettava aina tiedoksi myös kansliapäällikölle ja esittelevän ministerin valtiosihteerille, erityisavustajalle sekä lainsäädäntöjohtajalle.
Ellei salassapitoa koskevista säädöksistä muuta johdu, noudatetaan edellä 2 momentissa kuvattua menettelyä myös työ- ja elinkeinoministeriön kannanottoja sisältävien muistioiden jakamisessa ministerivaliokuntien käsittelyä varten.
Kun esittelylupaa pyydetään työ- ja elinkeinoministeriöltä sen vastuulle kuuluvaan lainsäädäntöön liittyen, luvan antaa ministeri. Jos muutos on luonteeltaan tekninen tai yleiseltä merkitykseltään vähäinen, esittelyluvan antaa osastopäällikkö.
32 §Eduskuntakysymykset
Vastausehdotus kirjalliseen kysymykseen on esiteltävä ministerille viimeistään viisi päivää ennen määräajan päättymistä.
Vastausehdotus on ennen ehdotuksen antamista ministerille toimitettava asianomaisen toimintayksikön päällikön nähtäväksi.
33 §Eduskunnassa kuuleminen
Jos ministeriön virkamies kutsutaan kuultavaksi eduskunnan valiokuntaan, hänen on ilmoitettava asiasta toimintayksikkönsä päällikölle.
6 LukuAsioiden ratkaiseminen
34 §Ministerien ratkaisuvalta
Ministerit ratkaisevat ministeriössä päätettävät asiat oman toimialansa osalta, jollei ratkaisuvaltaa ole tässä työjärjestyksessä annettu ministeriön virkamiehille.
Ministeri ratkaisee toimialaansa kuuluvan asian, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, jos se on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen taikka jos siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto.
35 §Päätösvallan pidättäminen
Ministerin, kansliapäällikön ja eräiden muiden virkamiesten oikeudesta pidättää päätösvalta asiassa, jonka ministeriön virkamies muutoin saisi ratkaista, on voimassa mitä valtioneuvoston ohjesäännössä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä annetussa asetuksessa säädetään.
Jos ministeri, kansliapäällikkö tai muu virkamies ottaa ratkaistavakseen alaisensa virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvan asian, on siitä välittömästi ilmoitettava asianomaiselle virkamiehelle.
36 §Kansliapäällikön ratkaisuvalta
Kansliapäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
lausunnon antamista useamman kuin yhden toimintayksikön toimialaan kuuluvassa asiassa;
osastojen ja yksiköiden tulossopimusten hyväksymistä;
ministeriön virkojen sekä muussa palvelussuhteessa olevan henkilöstön sijoittamista osastoihin ja yksiköihin;
ministeriön sovittavia virkaehtosopimuksia;
ministeriön toimintamenojen, kansainvälisten jäsenmaksujen ja valtionavustuksen yritysten kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen jakamista osastojen ja yksiköiden käytettäväksi;
ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on periaatteellinen tai muutoin tärkeä;
ministeriön tekemiä esitutkintapyyntöjä;
ministeriön alaisen viraston ja laitoksen johtokunnan ja hallituksen palkkioiden vahvistamista;
ministeriön alaisen viraston ja laitoksen päällikön tulospalkkiota.
37 §Osastopäällikön, yksikön päällikön tai hänen määräämänsä virkamiehen ratkaisuvalta
Osastopäällikkö, yksikön päällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat:
lausunnon, kanteluratkaisun ja ohjeiden antamista sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 14 §:n mukaista asiakirjan antamisesta päättämistä toimintayksikön toimialaan kuuluvassa asiassa;
toimintayksikön toimialaan kuuluvien tai käytettäväksi asetettujen määrärahojen jakamista, menopäätöksen tekemistä ja niitä koskevien menojen hyväksymistä 500 000 euroon asti;
toimintayksikön toimialaan kuuluvien tulojen hyväksymistä;
toimintayksikön henkilöstön sijoittamista ryhmiin, vastuualueisiin ja tiimeihin.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu euromääräinen rajoitus ei kuitenkaan koske seuraavien määrärahojen ja valtuuksien jakamista, menopäätöksen tekemistä tai menojen hyväksymistä:
alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määräraha;
EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien varat;
turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) uudelleensijoittamisen erillismäärärahat
Suomen pk-yritysaloiteohjelman varat;
yritysten kehittämishankkeiden tukeminen;
alueellinen kuljetustuki;
työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet;
kotoutumislain (681/2023) nojalla kunnille maksettavat korvaukset.
Toimintayksikön päällikkö voi lisäksi hyväksyä edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun määrän ylittävän merkitykseltään vähäisen menopäätöstä koskevan muutoksen, jolla ei ole olennaista vaikutusta tehdyn päätöksen asialliseen sisältöön.
38 §Alueet ja kasvupalvelut -osaston päällikön ratkaisuvalta
Alueet ja kasvupalvelut -osaston päällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat:
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen toimintamenojen jakamista;
virkasiirtoja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen välillä;
henkilötietojen antamista viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:n mukaisesti Euroopan Sosiaalirahastoa koskevasta henkilötietojärjestelmästä.
39 §Energiaosaston osastopäällikön ratkaisuvalta
Energiaosaston osastopäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat:
yksittäisiin valtionavustusten menopäätöksiin liittyvien menojen hyväksymistä;
ydinenergialain (990/1987) 8 §:ssä tarkoitettuja sitovia ennakkotietoja siitä, onko aiottuun toimintaan haettava lupa.
40 §Innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston osastopäällikön ratkaisuvalta
Innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston osastopäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat Finnvera Oyj:lle maksettavia luotto- ja takaustappiokorvauksia.
41 §Työllisyys ja toimivat markkinat -osaston osastopäällikön ratkaisuvalta
Työllisyys ja toimivat markkinat -osaston osastopäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat:
työsuhdevalvonnan ohjausta ja yhteistoimintaa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa;
turvavarastolain (970/1982) 8 §:n 2 ja 3 momentin mukaisten tilapäisten käyttölupien myöntämistä;
palkkaturvan maksuhuojennuksia;
ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta annetun lain (172/2012) nojalla annettavia työ- ja elinkeinoministeriön tutkimatta jättämistä koskevia päätöksiä.
42 §Henkilöstö- ja hallintoyksikön johtajan ratkaisuvalta
Henkilöstö- ja hallintoyksikön päällikkönä toimiva johtaja tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat:
valtion virkamieslain (750/1994) 44 §:ssä tarkoitettua sopimusta palvelussuhteen ehdoista;
ministeriön virkamiesten sivutoimilupia ja valtion virkamieslain 24 §:n mukaista kirjallista varoitusta;
ministeriön virkojen nimiä, virkojen perustamista ja lakkauttamista, henkilöstön palkkoja, palkkioita ja korvauksia sekä palkkausmenojen hyväksymistä;
ministeriön henkilöstön henkilökiertoa;
ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jollei asia kuulu kansliapäällikön ratkaistavaksi;
ministerien, kansliapäällikön, valtiosihteerien, alivaltiosihteerien, osastopäälliköiden, yksikön päälliköiden, talousjohtajan, valtakunnansovittelijan ja yhteistoiminta-asiamiehen edustusmenojen hyväksymistä;
ministeriön alaisen viraston ja laitoksen päällikön sivutoimilupia;
ministeriölle kirjanpitoyksikkönä kuuluvia maksuliike- ja kirjanpitotehtäviä;
aikaisempaan vuoteen kohdistuvien menojen maksamista kulumassa olevan varainhoitovuoden vastaavaan tarkoitukseen käytettävissä olevasta määrärahasta;
rakennerahastojen toimenpideohjelman 2014–2020, Euroopan globalisaatiorahaston, vähävaraisten avun rahaston sekä Suomen pk-yritysaloiteohjelman todentamisviranomaistehtäviä sekä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastojen ohjelman 2021–2027 kirjanpitotoiminnon tehtäviä;
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:n mukaista asiakirjan antamisesta päättämistä.
43 §Lainsäädäntöjohtajan ratkaisuvalta
Lainsäädäntöjohtaja huolehtii kansliapäällikön apuna ja välittömästi hänen alaisenaan lainsäädännön valmistelun laadusta ministeriössä. Lisäksi lainsäädäntöjohtaja vastaa ministeriön lainsäädäntöohjelman laatimisesta ja säädöshankkeiden seurannasta.
44 §Ohjausyksikön päällikön ratkaisuvalta
Ohjausyksikön päällikkö johtaa välittömästi kansliapäällikön alaisena hallinnonalan talousarvio-, lisätalousarvio- ja kehysprosesseja sekä toiminta- ja taloussuunnittelua.
Ohjausyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
talousarvion tilijaottelua ja sen muutoksia;
niiden jakamattomien määrärahojen muutoksia, jotka kansliapäällikkö on jakanut osastojen ja yksiköiden käytettäväksi;
henkilöstö- ja hallintoyksikön päällikön edustusmenojen hyväksymistä.
45 §Sisäisestä tarkastuksesta vastaavan virkamiehen ratkaisuvalta
Sisäisestä tarkastuksesta vastaava virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat tarkastuksen tekemistä, kun siihen on sisäisen valvonnan kannalta perusteltu syy.
46 §Työvoiman maahanmuutto- ja kotoutumisyksikön päällikön ratkaisuvalta
Työvoiman maahanmuutto- ja kotoutumisyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat lausunnon antamista Rajavartiolaitoksen pyynnöstä erityisryhmien maahanpääsymenettelyyn liittyen.
7 LukuPalvelussuhdeasiat
47 §Nimitystoimivalta
Ministerit nimittävät esimiestehtäviin ja ylempiin asiantuntijatehtäviin palkattavan henkilöstön oman toimialansa osalta. Henkilöstö- ja hallintojohtaja nimittää ministeriön palkkausjärjestelmän vaativuustasolle 7.2 tai sitä alemmaksi sijoittuvan henkilöstön.
48 §Virkavapauden myöntäminen
Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää henkilöstö- ja hallintojohtaja tai hänen määräämänsä virkamies.
Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää:
tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle enintään kahdeksi vuodeksi ministeri ja sitä pidemmäksi ajaksi valtioneuvosto;
muulle virkamiehelle henkilöstö- ja hallintojohtaja tai hänen määräämänsä virkamies.
49 §Nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen
Valtioneuvosto päättää yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisestä, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvosto. Muutoin virkasuhteeseen nimittää se, joka 48 §:n 2 momentin mukaan päättää vastaavan viran osalta virkavapaudesta.
50 §Vuosilomat ja poissaolot
Henkilöstö- ja hallintojohtaja vahvistaa kansliapäällikön vuosiloman.
Kansliapäällikkö tai hänen määräämänsä esimiesasemassa oleva virkamies vahvistaa henkilöstö- ja hallintojohtajan, alivaltiosihteerin, osastopäällikön, yksikön päällikön, valtakunnansovittelijan ja yhteistoiminta-asiamiehen ja välittömästi kansliapäällikön alaisina olevien virkamiesten vuosilomat.
Osastopäällikkö vahvistaa alaistensa ryhmäpäälliköiden lomat. Toimintayksiköiden esimiehet vahvistavat alaisuudessaan toimivien virkamiesten vuosilomat.
Henkilöstö- ja hallintoyksikkö huolehtii henkilöstön lomien ja poissaolotietojen seurannasta.
51 §Virkamatka- ja koulutusmääräykset
Ministeri antaa pysyvän kotimaan virkamatkamääräyksen kansliapäällikölle, valtiosihteereille, alivaltiosihteerille ja osastopäällikölle. Ministerille pysyvän kotimaan ja EU-matkojen virkamatka- määräyksen antaa henkilöstö- ja hallintojohtaja.
Henkilöstö- ja hallintojohtaja tai hänen määräämänsä virkamies antaa ulkomaan virkamatkamääräyksen kansliapäällikölle, alivaltiosihteerille, valtiosihteereille ja osastopäällikölle sekä kotimaan ja ulkomaan virkamatkamääräyksen yksikön päällikölle, valtakunnansovittelijalle, yhteistoiminta-asiamiehelle ja erityisavustajalle.
Ohjausyksikön päällikkö antaa kotimaan ja ulkomaan virkamatkamääräyksen henkilöstö- ja hallintojohtajalle.
Osastopäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies, yksikön päällikkö tai hänen määräämänsä virka- mies, ryhmäpäällikkö, vastuualueen päällikkö, valtakunnansovittelija ja yhteistoiminta-asiamies antavat kotimaan ja ulkomaan virkamatkamääräyksen alaiselleen virkamiehelle.
Muille kuin 1 momentissa mainituille virkamiehille ei voi antaa pysyvää virkamatkamääräystä.
Mitä edellä on säädetty virkamatkamääräyksen antamisesta, on noudatettava myös koulutusmääräyksen antamisessa.
52 §Matkalaskujen hyväksyminen
Ministerien, valtiosihteerien ja ministerien erityisavustajien matkalaskut hyväksyy henkilöstö- ja hallintojohtaja.
Henkilöstö- ja hallintojohtajan matkalaskut hyväksyy ohjausyksikön päällikkö.
Kansliapäällikön, alivaltiosihteerin, yksiköiden ja osastojen päällikön sekä valtakunnansovittelijan ja yhteistoiminta-asiamiehen matkalaskut hyväksyy henkilöstö- ja hallintojohtaja.
Muilta osin matkalaskujen hyväksymisessä noudatetaan, mitä tämän työjärjestyksen menojen hyväksymisestä säädetään.
53 §Sijaisuudet
Kansliapäällikön ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan kansliapäällikön määräämä alivaltiosihteeri, osastopäällikkö tai muu johtava virkamies.
Osastopäällikön, yksikön päällikön tai ryhmäpäällikön ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan hänen määräämänsä virkamies.
8 LukuErinäisiä määräyksiä
54 §Yksikköä ja osastoa koskevat tarkemmat määräykset
Tarkemmat määräykset yksikön ja osaston työnjaosta, sisäisestä organisaatiosta ja asioiden käsittelystä antaa sen päällikkö.
Tarkemmat määräykset sekä niihin tehtävät merkittävät muutokset on ennen niiden antamista käsiteltävä toimintayksikön johtoryhmässä ja yhteistoimintamenettelyssä henkilöstön kanssa sekä esitettävä kansliapäällikölle.
55 §Valmiusasiat
Kansliapäällikkö vastaa ministeriön ja hallinnonalan varautumisesta häiriötilanteisiin. Toimintayksiköt vastaavat varautumisesta toimialallaan.
Ministeriön valmiuspäällikön tehtävänä on ohjata ja yhteen sovittaa ministeriön ja sen hallinnonalan valmiussuunnittelua ja varautumista, avustaa kansliapäällikköä ja toimintayksiköitä varautumisen käytännön toteuttamisessa sekä osallistua valtioneuvoston varautumisyhteistyöhön yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti. Ministeriön valmiuspäällikön määrää kansliapäällikkö.
Ministeriössä on valmiussuunnittelua ja muuta poikkeusoloihin varautumista varten valmiusryhmä, jonka tarkemmista tehtävistä ja kokoonpanosta määrätään valmiusryhmän asettamispäätöksessä. Valmiusryhmän puheenjohtajana toimii ministeriön valmiuspäällikkö ja sihteerinä ministeriön valmiussihteeri.
9 LukuVoimaantulo
56 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 12 päivänä helmikuuta 2025. Tällä asetuksella kumotaan työ- ja elinkeinoministeriön asetus työ- ja elinkeinoministeriön työjärjestyksestä (826/2020) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Helsingissä 7.2.2025
TyöministeriArto SatonenKansliapäällikköTimo Jaatinen