Laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Kansaneläkelaitoksesta annetun lain ( 731/2001 ) 5 §:n 4 kohta, 7 §:n 1 momentti, 9 §, 12 §:n otsikko ja 1 momentti sekä 12 f §:n 3 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 5 §:n 4 kohta laissa 1162/2015, 7 §:n 1 momentti osaksi laeissa 1192/2003 ja 1342/2007, 9 § osaksi laissa 1342/2007 sekä 12 f §:n 3 momentti laissa 1201/2013, sekä
lisätään 18 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1342/2007 ja 1162/2015, uusi 3–5 momentti sekä lakiin uusi 22 b § seuraavasti:
5 §Valtuutettujen tehtävät
Valtuutettujen tehtävänä on:
valita tilintarkastaja ja tarvittaessa varatilintarkastaja tarkastamaan Kansaneläkelaitoksen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja hallintoa;
7 §Hallituksen tehtävät
Hallitus johtaa ja kehittää Kansaneläkelaitoksen toimintaa. Hallituksen tehtävänä on muun ohella:
vahvistaa vuosittain laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma;
laatia vuosittain laitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös;
vahvistaa laitoksen työjärjestys, jossa annetaan tarkemmat määräykset hallinnosta ja asioiden käsittelystä;
päättää laitoksen varojen sijoitustoiminnan yleisistä periaatteista;
päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä;
päättää pääjohtajan ja johtajien välisestä työnjaosta;
ottaa työsopimussuhteeseen johtoryhmän jäsenenä olevat johtavat toimihenkilöt;
vahvistaa pääjohtajan ja muiden johtajien palkka- ja muut edut;
vahvistaa toimihenkilöiden palkkausta, työaikaa, vuosilomia ja matkakulujen korvaamista koskevat perusteet;
päättää muut periaatteellista laatua olevat tai muuten tärkeät asiat;
vahvistaa Kansaneläkelaitoksen strategia;
päättää ylimmän johdon sijaisuuksista.
9 §Ylin johto
Kansaneläkelaitosta johtaa pääjohtaja. Kansaneläkelaitoksessa voi olla myös muita johtajia.
Pääjohtajan ja johtajan virka on ennen sen täyttämistä julistettava haettavaksi. Pääjohtajan nimittävät valtuutetut hallituksen esityksestä. Pääjohtajan toimikausi on seitsemän vuotta. Muun johtajan nimittää hallitus. Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Pääjohtajan tai johtajan nimittämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Pääjohtajan ja johtajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvosto voi erityisistä syistä antaa erivapauden asetuksella säädettävistä kelpoisuusvaatimuksista.
Pääjohtaja vastaa Kansaneläkelaitoksen strategisesta suunnittelusta sekä operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä, asioiden esittelystä hallitukselle ja hallituksen päätösten toimeenpanosta sekä valmistelee työjärjestyksen hallituksen päätettäväksi.
12 §Kansaneläkelaitoksen neuvottelukunnat
Kansaneläkelaitoksen hallitus voi asettaa neuvottelukuntia, joiden tehtävänä on edistää ja kehittää sosiaaliturvan toteuttamiseen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyötä sekä palvelujen käyttäjien näkökulman huomioon ottamista.
12 f §Muiden toimintakulujen jako ja rahoitus
Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen toimintakuluihin eikä sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa (61/2007) säädetyn biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus- ja valvontatehtävästä aiheutuviin toimintakuluihin. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen rahoituksesta säädetään laissa rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013). Kansaneläkelaitoksen biologisten lääkkeiden määräämisen ohjaus- ja valvontatehtävän rahoituksesta säädetään laissa sähköisestä lääkemääräyksestä.
18 §Tilintarkastus
Tilintarkastajan ja hänen varahenkilönsä tulee olla KHT- tai JHT-tilintarkastajia. Jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tällöin päävastuullisen tilintarkastajan ja hänen varahenkilönsä tulee olla KHT- tai JHT-tilintarkastaja.
Tilintarkastaja toimii samalla Kansaneläkelaitoksen valvontatilintarkastajana.
Tilintarkastajan toimikauden tai peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu kesto saa olla enintään kuusi vuotta. Enimmäisajan jälkeen tilintarkastaja saa osallistua uudelleen Kansaneläkelaitoksen tilintarkastukseen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua tilintarkastustehtävän päättymisestä. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, tätä momenttia sovelletaan ainoastaan päävastuulliseen tilintarkastajaan.
22 b §Kansaneläkelaitoksen antama virka-apu
Kansaneläkelaitos voi antaa pyynnöstä virka-apua muulle viranomaiselle tai organisaatiolle, joka on estynyt suorittamasta laissa säädettyä julkista hallintotehtäväänsä. Virka-avun tulee liittyä 2 §:ssä säädettyihin Kansaneläkelaitoksen tehtäviin. Virka-avun antaminen ei saa aiheuttaa häiriötä Kansaneläkelaitoksen lakisääteisten tehtävien hoitamiselle.
Virka-apupyyntö on yksilöitävä ja siitä on käytävä ilmi:
mihin tehtävään virka-apua pyydetään;
tehtävän kiireellisyys, ajankohta ja arvioitu kesto;
perusteltu arvio tehtävän asianmukaisen suorittamisen edellyttämästä henkilöstöstä ja välineistöstä;
pyynnön perusteet.
Virka-apupyyntö on tehtävä kirjallisesti. Pyyntö voidaan tehdä suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi. Suullinen pyyntö on viipymättä annettava myös kirjallisena.
Päätöksen virka-avun antamisesta tekee pääjohtaja.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2024.
Tämän lain 9 §:n 2 momenttia ei sovelleta ennen tämän lain voimaantuloa alkaneisiin palvelussuhteisiin. Tämän lain 18 §:n 3–5 momenttia sovelletaan ensimmäiseltä tilikaudelta, joka alkaa lain voimaantulon jälkeen.
StVM 4/2024
EV 33/2024
Helsingissä 13.6.2024
Tasavallan PresidenttiAlexander StubbSosiaaliturvaministeriSanni Grahn-Laasonen