63/2024

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Peruslohkolla on oltava voimassa oleva viljavuustutkimus, jos peruslohkolla on satokasvi tai peruslohkoa saa lannoittaa. Viljavuustutkimus on tehtävä, kun edellisestä analyysistä on kulunut viisi vuotta. Linjanäytteenotossa näytteet on otettava joka kolmas vuosi. Uusien viljavuustutkimusten tulosten on oltava käytettävissä ennen seuraavaa lannoituskertaa. Mitä edellä säädetään viljavuustutkimuksen määräajasta, sovelletaan myös lohkoihin, jotka tuensaaja saa hallintaansa sitoumuskauden aikana.

Aktiiviviljelijän on merkittävä kaikista korvauskelpoisista lohkoista lohkokohtaisiin muistiinpanoihin peltolohkon perustiedot ja tiedot vuosittaisista viljelytoimenpiteistä sekä ympäristösitoumuksen tila- ja lohkokohtaisten toimien ja ympäristösopimusten edellyttämät ja niiden valintaan, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen tarvittavat tiedot. Lohkomuistiinpanoihin on merkittävä myös kylvetyt kasvit, lannoitus, kalkitus, muokkaus, kastelun käyttö, ojitus, havaitut taudit ja tuholaiset, käytetyt kasvinsuojeluaineet ja -menetelmät sekä muut vastaavat lohkolla tehtävät viljelyyn ja muuhun maankäyttöön liittyvät toimenpiteet.

Monivuotisia monimuotoisuuskaistoja koskevassa toimenpiteessä aktiiviviljelijän on säilytettävä tai perustettava monimuotoisuuskaista kylvämällä keskimäärin kolme metriä leveä monivuotinen nurmikasvusto kokonaan yksivuotisen tuotantokasvin viljelyssä olevien kahden vähintään 0,5 hehtaarin kokoisen peruslohkon kaikille reunoille. Monimuotoisuuskaista on perustettava monivuotisilla nurmi- tai niittykasvien siemenillä. Jos lohko, jolla on monivuotista nurmikasvillisuutta, otetaan yksivuotisen kasvin viljelyyn, monimuotoisuuskaistan saa perustaa jättämällä lohkon reunoille keskimäärin kolme metriä leveän alueen monivuotista nurmikasvustoa. Jos kasvusto vaurioituu, se on perustettava uudelleen heti olosuhteiden salliessa.

Maaperän seurantaa koskevassa toimenpiteessä aktiiviviljelijän on teetettävä kahdella vähintään 0,5 hehtaarin peruslohkollaan:

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun maa-analyysiin tulee sisältyä näytteenotto kahdelta eri lohkolta. Näytteenotto on toteutettava kuten 13 §:ssä tarkoitetussa viljavuustutkimuksessa mutta kuitenkin niin, että näytteitä on otettava yksi peruslohkoa kohden ja näytteestä on voitava toteuttaa tarvittavat analyysit.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu maan kasvukuntoa tai ravinnetilaa kuvaavan tutkimuksen tulee koskea maan mikrobiologista aktiivisuutta, kationinvaihtokapasiteettia, vedenpidätyskykyä, varastoravinteita, varantoravinteita tai hivenaineita. Maa-analyysiin sisältyvät näytteet on otettava ja analyysi toteutettava sitoumuskauden alkamisen jälkeen. Näyte ja analyysi saavat olla eri sitoumusvuodelta kuin siltä vuodelta, jolloin aktiiviviljelijä valitsee maaperän seurantaa koskevan toimenpiteen.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun analyysin tulokset on kalibroitava tutkittavalle lohkolle maanäytteiden avulla. Analyysi on toteutettava sitoumuskauden alkamisen jälkeen ja se saa olla eri sitoumusvuodelta kuin siltä vuodelta, jolloin aktiiviviljelijä valitsee maaperän seurantaa koskevan toimenpiteen.

Aktiiviviljelijän on toimitettava maanäyte analysoitavaksi tai teetettävä analyysi maaperän skannauslaitteistolla sitoumusvuoden aikana viimeistään 30 päivänä marraskuuta.

Pölyttäjien ravintokasveja koskevassa toimenpiteessä tilalla on oltava kasvukaudella vähintään kahdella eri peruslohkolla viljelyssä sadontuotantotarkoituksessa pölyttäjille ravintoa tarjoavia yksi- tai monivuotisia tuotantokasveja. Tällaisia kasveja ovat öljykasvit, tattari, kumina, korianteri, sinappi, kurpitsat, avomaankurkku, parsa, pavut, härkäpapu, herne, öljyhamppu, morsinko, mansikka, vadelma, hedelmäpuut tai marjapensaat. Peruslohkon, jolla toimenpidettä toteutetaan, on oltava kooltaan vähintään 0,5 hehtaaria. Peruslohkolla on viljeltävä yhtä tai useampaa toimenpiteeseen soveltuvaa kasvia. Jos toimenpidettä toteutetaan osalla peruslohkoa, peruslohkolla on oltava vähintään yhden hehtaarin suuruinen kasvulohko, jolla viljellään tässä pykälässä tarkoitettuja kasveja.

Aktiiviviljelijällä on oltava 1 momentin 1 ja 4 kohdassa tarkoitetun menetelmän käytöstä tuloste tai muu vastaava asiakirja. Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa sekä 3 momentissa tarkoitetun menetelmän käytöstä on oltava viimeistään 30 päivänä marraskuuta urakoitsijan kuittaus tai kuitti.

Kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovellusten hyödyntämistä koskevassa toimenpiteessä aktiiviviljelijällä on oltava käytössään vuorovaikutteinen tietokoneella tai mobiililaitteella toimiva sovellus rikkakasvien, kasvitautien tai kasvintuhoojien tunnistamiseksi ja kasvukaudenaikaisen rikkakasvi-, kasvitauti- tai tuhoojatilanteen seuraamiseksi. Sovellus voi olla laaja-alainen tai yksittäisten tuotantokasvien kasvinsuojelun päätöksentekoa tukeva sovellus. Aktiiviviljelijän on osoitettava sovelluksen käyttö Ruokaviraston määräämällä tavalla.

Viljelykasvin korjuun jälkeen kylvettävää kerääjäkasvia ei saa lannoittaa. Aluskasvin lannoitus on tehtävä viljelykasvin mukaisesti. Aluskasvia ei saa lannoittaa satokasvin korjuun jälkeen paitsi, jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen satokasvi.

Kiertotalouden edistämistä koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä aktiiviviljelijän on levitettävä peltolohkolle lietelantaa, virtsaa, lietelannasta erotettua nestejaetta tai nestemäistä orgaanista lannoitevalmistetta sijoittavilla tai multaavilla laitteilla tai lisättävä peltolohkolle toiselta tilalta hankittua lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita, joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 20 prosenttia. Orgaanisella lannoitevalmisteella tarkoitetaan EU-lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 2003/2003 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/1009 ja lannoitelaissa tarkoitettuja orgaanisia lannoitteita, orgaanisia maanparannusaineita sekä orgaanisten lannoitteiden ja orgaanisten maanparannusaineiden seoksia.

Sijoittamalla levitettävä lietelanta ja vastaavat aineet saavat olla peräisin aktiiviviljelijän omalta tilalta tai muualta. Orgaanisena aineena levitettävästä kuivalannasta ei myönnetä ympäristökorvausta, jos se on peräisin korvausta hakevan aktiiviviljelijän hallinnassa olevalta maatilalta. Tila ei saa samanaikaisesti sekä luovuttaa että vastaanottaa orgaanista materiaalia lukuun ottamatta sellaista orgaanista materiaalia, joka on kierrätetty biokaasulaitoksen kautta.

Sijoittavilla tai multaavilla laitteilla levitettävien aineiden levitysmäärän on oltava vähintään 15 kuutiometriä hehtaarille. Kuivalannan, kompostoidun lannan, lannasta erotetun kuivajakeen ja orgaanisen lannoitevalmisteen ja liitteessä 3 tarkoitetun orgaanisen materiaalin, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 20 prosenttia, levitysmäärän on oltava vähintään 10 kuutiometriä hehtaarille. Korkean ravinnepitoisuuden sisältävien aineiden, joiden fosforipitoisuus on vähintään 3 kilogrammaa kuutiometriä kohden, levitysmäärän on oltava vähintään 5 kuutiometriä hehtaarille.

Lohkolle levitettävä aine on valittava siten, että levitettäväksi vaadittava vähimmäismäärä ei ylitä fosforia sisältävien lannoitevalmisteiden ja lannan käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä ja eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:ssä säädettyjä enimmäismääriä.

Lietelannan ja vastaavien liitteessä 2 tarkoitettujen aineiden sijoittaminen peltoon on toteutettava laitteella, joka leikkaa pintaan viillon ja valuttaa tai ruiskuttaa lietelannan viiltoon. Lisäksi saadaan käyttää multaavia laitteita, jotka on kytketty aineita levittävään yksikköön.

Aktiiviviljelijän on kyettävä osoittamaan luovutussopimuksen, maksukuitin tai rahti- tai kuormakirjan avulla maatilan ulkopuolelta tulevan materiaalin ravinnesisältö sekä tuote, toimittaja ja määrä. Käytetyt aineet ja niiden levitysmäärät on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.

Toimenpiteen vähimmäistason vaatimuksena on noudatettava lannoitelain 6 §:n 2 momenttia ja eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n 1–3 ja 5–8 momenttia.

Suojavyöhykkeitä koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä aktiiviviljelijän on perustettava monivuotisen nurmikasvuston peittämä suojavyöhyke ja hoidettava sitä koko sitoumuskauden ajan. Suojavyöhykettä ei tarvitse erikseen perustaa, jos lohkolla on aikaisemmin perustettu monivuotinen nurmikasvusto.

Suojavyöhykkeen on sijaittava peruslohkolla, joka sijaitsee pohjavesialueella, Natura–alueella, 48 §:ssä tarkoitettujen kosteikkojen reuna-alueella tai vesistön varrella. Lisäksi suojavyöhyke saa sijaita merenrannalla, tulva-alueella tai lohkolla, joka on erittäin eroosioherkkä ja sijaitsee enintään 20 metrin etäisyydellä vesistöstä. Lohkon katsotaan sijaitsevan vesistön varrella, jos sen etäisyys vesistöstä on enintään 10 metriä. Vesistön varrella oleva suojavyöhyke saa olla enintään 50 metriä leveä. Suojavyöhyke saa sijaita myös lohkolla, joka ei sijaitse kokonaan vesistön varrella. Jos peruslohko on osittain suojavyöhykkeeksi soveltuvaa alaa, se katsotaan kokonaan suojavyöhykkeeksi, jos lohko on alle yhden hehtaarin kokoinen, määritelty eroosioherkäksi tai lohkosta vähintään 50 prosenttia on suojavyöhykkeeksi soveltuvaa alaa. Lisäksi lohko saa olla kokonaan suojavyöhykettä, jos se rajoittuu vesistöön, jonka ekologinen tila on huono tai välttävä, tai lohko sijaitsee merenrannalla, tulva-alueella, pohjavesi- tai Natura-alueella taikka se on erittäin eroosioherkkä ja sijaitsee enintään 20 metrin etäisyydellä vesistöstä.

Monivuotinen nurmikasvusto on perustettava ensimmäisenä tai toisena sitoumusvuonna ja se on säilytettävä lohkolla perustamisvuodesta sitoumuskauden loppuun asti. Nurmikasvuston ja kaksitasouoman kasvuston saa perustaa myös ennen sitoumuskauden alkua. Kasvusto saadaan perustaa käyttämällä valmiita nurmi- ja heinäkasvien siemenseoksia. Perustamisen yhteydessä kasvustoa on mahdollista lannoittaa nopean kasvuunlähdön varmistamiseksi. Kaksitasouomaa ei saa lannoittaa eikä muokata. Jos kasvusto perustetaan suojaviljaan, se on perustettava jo edellisenä kasvukautena. Aluetta ei saa perustamisen jälkeen muokata tai lannoittaa. Aluetta saa muokata, jos kasvusto on uusittava 6 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Kasvinsuojeluaineilla käsittely on mahdollista ainoastaan hukkakauran tai vaikeiden tuulilevitteisten rikkakasvien torjunnassa.

Suojavyöhykkeen kasvusto on niitettävä ja korjattava vuosittain viimeistään 15 päivänä syyskuuta. Kaksitasouoman kasvusto on niitettävä ja korjattava vähintään kerran sitoumuskauden aikana. Niiton ajankohdassa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden elinolot. Niitetty kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä ja sen saa käyttää hyödyksi. Niitetty kasvimassa on käsiteltävä ja varastoitava niin, että suojavyöhykkeen vesiensuojelutavoitteet eivät vaarannu. Kasvimassasta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä sitä saa kuljettaa metsään tai joutomaalle.

Lohkoa saadaan laiduntaa, jos siitä ei aiheudu eroosiota, se tehdään luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta ilman lisärehun antamista eikä sille ole vesiensuojelullista estettä.

Suojavyöhykkeen on säilyttävä maatalousmaana. Suojavyöhykkeen ja siihen sisältyvän kaksitasouoman kasvusto on uusittava tilanteissa, jossa kasvuston kyky tuottaa kasvimassaa, sitoa eroosioainesta ja ravinteita heikkenee merkittävästi tai jos lohkolle taimettuu vähäistä enemmän muuta kuin peltomaalle ominaista kasvillisuutta. Uusi nurmikasvillisuus on perustettava heti olosuhteiden salliessa. Suojavyöhykkeellä ylläpidettävä kasvusto saa vanhetessaan olla monilajisempi kuin perustettaessa. Kaksitasouomassa saa kasvaa kostean maan kasveja. Jos suojavyöhykkeen kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu talven aikana, hukkakauran torjunnan takia tai muusta vastaavasta syystä, vaurioituneelle alalle on kylvettävä uusi nurmikasvillisuus heti olosuhteiden salliessa. Kasvuston tuhoutumisesta, hukkakauran tai muiden vaikeiden tuulilevitteisten rikkakasvien torjunnasta ja kasvuston uudelleen perustamisesta ja sen syystä on tehtävä merkintä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.

Suojavyöhykkeellä saa tehdä vesitaloutta parantavia lyhytaikaisia toimenpiteitä. Suojavyöhykkeitä koskevan ympäristösitoumuksen lohkokohtaisen toimenpiteen ehdoista saa poiketa, jos on kyse suojavyöhykkeen viereisen vesistön vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamisesta.

Toimenpiteen vähimmäistason vaatimuksena on noudatettava:

Turvepeltojen nurmia koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä aktiiviviljelijän on perustettava ja ylläpidettävä kokonaan turvemaata olevalla peruslohkolla monivuotisen nurmikasvuston peittämää tuotantonurmea. Turvemaat on todettava 13 §:ssä tarkoitetun viljavuustutkimuksen perusteella. Näytteenotossa on noudatettava 13 §:ssä säädettyä näytteenottotiheyttä. Aktiiviviljelijällä on oltava käytettävissään viljavuustutkimuksen tulokset viimeistään 30 päivänä syyskuuta sen kasvukauden aikana, jolloin hän ensimmäisen kerran valitsee turvepeltojen nurmia koskevan lohkokohtaisen toimenpiteen. Monivuotinen nurmikasvusto on perustettava ensimmäisenä tai toisena sitoumusvuonna ja se on säilytettävä lohkolla perustamisvuodesta sitoumuskauden loppuun asti. Nurmikasvuston saa perustaa myös ennen sitoumuksen alkua.

Turvepeltojen nurmella saadaan tehdä salaojitus, kalkitus, valtaojien kaivuu ja perkaus sekä muu vastaava maan rakennetta ja vesitaloutta parantava lyhytaikainen toimenpide. Edellä mainittujen toimenpiteiden yhteydessä rikkoutunut tai tuhoutunut kasvusto on heti toimenpiteen jälkeen kylvettävä nurmi- tai heinäkasveilla. Sato on korjattava vuosittain viimeistään 15 päivänä syyskuuta ja sen saa käyttää hyödyksi. Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamiseksi niitto on toteutettava siten, ettei vaaranneta lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Alueen laidunnus on sallittua, mutta tällöin on huolehdittava siitä, että pellon pinta pysyy nurmipeitteisenä.

Turvemaat on todettava 13 §:n mukaisen viljavuustutkimuksen perusteella. Happamat sulfaattimaat on todettava laboratorion tekemän maa-analyysin perusteella. Aktiiviviljelijällä on oltava käytettävissään viljavuustutkimuksen tai maa-analyysin tulokset sekä ojastokartta, josta käy ilmi lohkon ojituksen toteuttaminen, viimeistään 30 päivänä syyskuuta sen kasvukauden aikana, jolloin aktiiviviljelijä ensimmäisen kerran hakee ympäristökorvausta valumavesien hallinnasta. Jos Geologian tutkimuskeskuksen aineiston perusteella voidaan todeta, että lohko on hapanta sulfaattimaata, erillistä näytteen analysointia ei tarvita.

Mikrobiologisiin valmisteisiin tai makroeliöiden käyttöön perustuvia puutarhakasvien vaihtoehtoisia kasvinsuojelumenetelmiä käytettäessä on hankittava jokaisena sitoumusvuonna menetelmän mukaiset valmisteet tai torjuntaeliöt. Jos kasvinsuojelumenetelmään kuuluu pölyttäjien käyttäminen valmisteen levityksessä, alueella on oltava pölyttäjäpesiä viljelykasvin kukinta-aikaan vähintään kaksi kappaletta hehtaaria kohden. Pölyttäjäpesissä on oltava asianmukainen kasvinsuojeluaineen levitinlaite sekä erilliset ulostulo- ja sisäänmenoaukot pölyttäjille. Jos kasvinsuojelumenetelmänä on hyönteisverkkojen käyttö, on käytettävä hyönteistorjuntaan tarkoitettuja verkkoja, joiden on katettava koko se ala, jolla toimenpidettä toteutetaan.

Kattamismenetelmiä käyttävän aktiiviviljelijän on katettava yksivuotisten puutarhakasvien rivit ja monivuotisten kasvien rivit tai rivivälit ilmoittamiltaan lohkoilta riittävällä katteella. Monivuotisilla puutarhakasveilla kate on säilytettävä koko kasvukauden ajan, yksivuotisilla puutarhakasveilla ja monivuotisten puutarhakasvien viimeisenä viljelyvuonna kate on säilytettävä sadonkorjuuseen saakka. Kattamismenetelmiä käytettäessä maanpinta on katettava yksivuotisten puutarhakasvien rivien kohdilta oljella, hakkeella, ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla, katepaperilla tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella materiaalilla. Monivuotisten kasvien maanpinta on katettava rivien kohdilta oljella, hakkeella, ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla, katepaperilla, riviväleihin perustettavalla leikattavalla nurmikatteella tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella katteella. Leikattava nurmikate monivuotisten kasvien rivivälissä saa olla myös kukinnan jälkeen niitettävä kukkakaista. Lohkon saa kattaa kokonaan tai lohkosta saa kattaa vain rivin tai rivivälin. Kattamismenetelmiä käytettäessä ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita rikkakasvien torjuntaan.

Edellä 5 momentissa tarkoitettu katevaatimus on täytettävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Esikasvin vaativilla kasveilla sekä salaattikasveilla, kiinankaalilla, kukkakaalilla tai parsakaalilla katevaatimus on täytettävä viimeistään 31 päivänä heinäkuuta. Leikattavan nurmikatteen on oltava peittävä viimeistään sadonkorjuun hetkellä. Katetun rivin tai rivivälin katemateriaalin on peitettävä katettavan maan pinnasta vähintään 90 prosenttia. Leikattava nurmikate on pidettävä lyhyenä leikkaamalla se kasvukauden aikana riittävän usein.

Lintupeltoja koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä aktiiviviljelijän on viljeltävä luonnonvaraisten kurkien, hanhien tai joutsenten suosimia tuotantokasveja tavanomaisen viljelykäytännön mukaan tavoitteena normaalisatoa tuottava kasvusto.

Toimenpidettä saadaan toteuttaa lohkoilla, jotka on tunnistettu paikkatietoaineiston perusteella 1 momentissa mainittujen lintujen merkittäviksi muutonaikaisiksi levähdys- ja ruokailupaikoiksi. Paikkatietoaineistolla tarkoitetaan tässä asetuksessa tarvittaessa päivitettävää aineistoa, joka muodostetaan tunnettujen lintuvahinkojen, Natura –alueiden sijainnin ja peltoaukeiden koon sekä lohkojen lähekkäisyystarkastelun perusteella. Aktiiviviljelijän on ilmoitettava ne viljelyssä olevat lohkot, joilla kurjet, hanhet tai joutsenet saavat ruokailla häiriöttömästi. Tila saa ilmoittaa lintupelloiksi enintään 50 prosenttia tilan korvauskelpoisesta maatalousmaasta, joka on maankäyttölajiltaan peltoa. Alue saa koostua yhdestä tai useammasta lähekkäin sijaitsevasta saman korvauksensaajan perus- tai kasvulohkosta. Ilmoitettavan alan tulee olla vähintään 10 hehtaaria.

Lohkon viljelytoimenpiteet on ajoitettava ja toteutettava lintuja häiritsemättä. Lintujen saapumista lohkolle ei saa estää ennalta ja niiden tahallinen häirintä ei ole sallittua. Lohkolla olevan markkinakelpoisen sadon korjuu on sallittua.

Aktiiviviljelijän on dokumentoiva lohkon kasvuston käyttö laajamittaiseen lintuparvien levähdykseen ja lintujen laajamittaiseen ravinnonhankintaan.

Toimenpiteen vähimmäistason vaatimuksena on noudatettava luonnonsuojelulain 34 ja 37 §:ää, 38 §:n nojalla tehtyjä päätöksiä, 47 ja 48 §:n nojalla tehtyjä suojelupäätöksiä, 49 ja 51 §:ää sekä 79 §:n nojalla tehtyjä lintuja koskevia suojelupäätöksiä.

Hoitosuunnitelmassa on oltava liitteenä:

Toimenpiteen vähimmäistason vaatimuksena on noudatettava luonnonsuojelulain 34 ja 37 §:ää, 38 §:n nojalla tehtyjä päätöksiä, 47 ja 48 §:n nojalla tehtyjä suojelupäätöksiä, 49 ja 51 §:ää sekä 79 §:n nojalla tehtyjä lintuja koskevia suojelupäätöksiä ja Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 12 ja 15 §:ää.

Sopimusaluetta on hoidettava laiduntamalla tai niittämällä vuosittain. Hoitosuunnitelman mukainen laidunnus tai niitto ja niittojätteen korjuu on tehtävä sopimusvuonna viimeistään 15 päivänä syyskuuta. Hoitotoimia saavat lisäksi olla 35 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun hoitosuunnitelman mukaisesti niittojätteen korjuu, puiden ja pensaiden ylläpitoraivaus, raivausjätteen korjuu, lehtipuiden lehdestys ja muut vastaavat toimenpiteet.

Jos alueella on tiedossa oleva luonnonsuojelulaissa tarkoitetun uhanalaisen kasvi- tai eläinlajin tai luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY liitteen IV a mukaisen tiukasti suojellun eläinlajin esiintymispaikka tai sopimusalue sijaitsee Natura-alueella, korvauksen myöntävän viranomaisen on selvitettävä sopimusalueelle suunniteltujen hoitotoimenpiteiden soveltuvuus suojelun perusteena oleville luontotyypeille ja lajeille.

Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevaan ympäristösopimuksen hoitosuunnitelmaan saa sisältyä alueen aitaamista, petoaidan rakentamista ja peruskunnostusraivausta suunnitelman mukaisen hoidon mahdollistamiseksi. Vesistön puoleisia lohkon reunoja ei tarvitse aidata. Aidan on oltava kiinteä aita, joka koostuu tolpista ja vähintään kahdesta langasta tai verkosta ja sen on oltava koko sopimuskauden kestävä. Petoaita on rakennettava siten, että petojen pääsy aidattavalle alueelle estyy. Petoaidan on oltava riistakeskuksen ohjeiden mukainen.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä saa toteuttaa kullakin lohkolla korkeintaan kerran sopimuskauden aikana. Yksivuotisia toimenpiteitä saadaan tarvittaessa lisätä hoitosuunnitelmaan sopimuskauden aikana, jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy hoitosuunnitelman muutoksen. Edellä mainitut toimenpiteet on toteutettava kalenterivuoden loppuun mennessä. Peruskunnostusraivauksen saa toteuttaa seuraavan kalenterivuoden 30 päivään huhtikuuta asti.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tapauskohtaisesti sallia vanhan niukkaravinteisen nurmen laidunnuksen yhdessä sellaisen alueen kanssa, jota koskee maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskeva sopimus, jos nurmi ei kuulu sopimuskauden aikana tilan viljelykiertoon eikä sopimusalue ole rehevöitymiselle altis. Sopimusalueita ei saa käyttää pelkästään yölaitumina eikä niitä saa käyttää talvella jaloittelualueena.

Toimenpiteen vähimmäistason vaatimuksena on noudatettava sopimusalueella luonnonsuojelulain 34 ja 37 §:ää, 38 §:n nojalla tehtyjä päätöksiä, 47 ja 48 §:n nojalla tehtyjä suojelupäätöksiä, 49 ja 51 §:ää sekä 79 §:n nojalla tehtyjä lintuja koskevia suojelupäätöksiä.

Hoitosuunnitelmaan ei voida hyväksyä toimenpiteitä, joiden voidaan arvioida aiheuttavan haittaa Natura-alueille, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY liitteessä II, IV ja V tarkoitetuille lajeille, luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY liitteessä I tarkoitetuille lajeille, uhanalaisille lajeille tai luontotyypeille, viljeltävien alueiden kuivatustilanteen heikkenemistä tai muuta vastaavaa haittaa toimenpidealueen ulkopuolella.

Toimenpiteen vähimmäistason vaatimuksena on noudatettava ympäristösopimukseen sisältyvien eläinten osalta:

Alasta ei voida maksaa ympäristökorvausta 10 §:n 3 kohdassa tarkoitetusta lohkokohtaisesta toimenpiteestä, jos alalle levitettävää orgaanista ainesta ei ole ehdollisuuden vaatimusten vuoksi mahdollista muokata maahan toimenpiteen edellyttämällä tavalla. Aktiiviviljelijälle, joka on valinnut 10 §:n 3 momentissa tarkoitetun lohkokohtaisen toimenpiteen ja tehnyt luomusitoumuksen, voidaan maksaa ympäristökorvausta vain sellaisista orgaanisista lannoitevalmisteista, jotka ovat luonnonmukaisessa tuotannossa sallittuja.

Ympäristökorvausta maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevan ympäristösopimuksen perusteella ei makseta siltä ajalta, kun laiduntamisesta pidetään taukoa loispaineen tai uhanalaisen lajin säilymisen vuoksi. Jos 45 §:ssä tarkoitettu peruskunnostusraivaus tai aitaamistoimenpide valmistuu vasta kasvukauden jälkeen, edellä mainitun ympäristösopimuksen perusteella ei makseta ympäristökorvausta kyseiseltä vuodelta. Edellä mainitun ympäristösopimuksen perusteella ei makseta peruslohkoja jakavien väliaitojen tekemisestä.