Laki Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta annetun lain ( 1197/2014 ) 3 §,
muutetaan 1 §:n 1 momentin 7 kohta, 4 ja 5 § sekä 7 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentin 7 kohta laissa 194/2023, 4 § osaksi laissa 249/2021 ja 5 § osaksi laeissa 1175/2016 ja 194/2023, sekä
lisätään 1 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 360/2017 ja 194/2023, uusi 8 kohta ja 2 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1175/2016, uusi 6 momentti, jolloin nykyinen 6 momentti siirtyy 7 momentiksi, seuraavasti:
1 §Maksuvelvollinen
Rahoitusvakausviranomaisesta annetussa laissa (1195/2014) tarkoitetun Rahoitusvakausviraston, jäljempänä virasto , ja rahoitusvakausrahaston hallintomaksun on velvollinen suorittamaan:
arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu keskusvastapuoli;
talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö.
2 §Hallintomaksu
Talletuspankkien yhteenliittymään kuuluville jäsenluottolaitoksille ja keskusyhteisölle lasketaan yhteinen hallintomaksu niin kuin yhteenliittymä olisi yksi luottolaitos. Hallintomaksu muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten yhteenlasketuista perusmaksuista sekä 4 §:n 2 kohdassa säädetystä suhteellisesta hallintomaksusta. Yhteenliittymän hallintomaksun suorittaa yhteenliittymän keskusyhteisö. Keskusyhteisön suorittama perusmaksu jaetaan maksuvelvollisten lukumäärän perusteella ja suhteellinen hallintomaksu jäsenluottolaitosten taseiden suhteessa jäsenluottolaitosten kesken maksettavaksi. Viraston luvalla hallintomaksu voidaan jakaa myös muulla tavalla.
4 §Suhteellinen hallintomaksu
Suhteellisen hallintomaksun määrä on:
luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun talletuspankin ja luottoyhteisön osalta 0,0015 prosenttia taseen loppusummasta;
talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitetun yhteenliittymän osalta 0,0015 prosenttia jäsenluottolaitosten yhteenlaskettujen taseiden loppusummasta;
ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokkaan A kuuluvan sivuliikkeen osalta 0,0004 prosenttia laskennallisen taseen loppusummasta;
ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokkaan B kuuluvan sivuliikkeen osalta 0,0011 prosenttia laskennallisen taseen loppusummasta;
kolmannen maan luottolaitoksen sivuliikkeen osalta 0,0011 prosenttia laskennallisen taseen loppusummasta;
luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetussa laissa tarkoitetun sijoituspalveluyrityksen tai kolmannen maan sijoituspalveluyrityksen osalta 0,056 prosenttia liikevaihdosta.
5 §Perusmaksu
Perusmaksun määrä on:
liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (1501/2001) tarkoitetun liikepankin, säästöpankkilaissa (1502/2001) tarkoitetun säästöpankin ja säästöpankkiosakeyhtiön, osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (423/2013) tarkoitetun osuuspankin, osuuspankkiosakeyhtiön ja osuuskuntamuotoisen luottolaitoksen sekä muiden luottolaitosten osalta 1 850 euroa;
talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa tarkoitetun talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön osalta 1 850 euroa;
luottolaitoksen omistusyhteisön osalta 1 850 euroa;
ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokkaan A tai B kuuluvan sivuliikkeen osalta 1 850 euroa;
kolmannen maan luottolaitoksen sivuliikkeen osalta 1 850 euroa;
luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetussa laissa tarkoitetun sijoituspalveluyrityksen tai kolmannen maan sijoituspalveluyrityksen osalta 1 850 euroa;
arvopaperikeskuksen osalta 46 000 euroa;
sellaisen keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetuksen 2 artiklan 12 alakohdassa tarkoitetun määritysosapuolen, jonka keskusvastapuolen kriisinratkaisukollegiossa virasto on jäsenenä, osalta 18 500 euroa;
arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun keskusvastapuolen osalta 185 000 euroa.
Jos luottolaitoksen omistusyhteisö on samalla toisen konsernin tytäryhteisö, sen emoyhteisöltä ei peritä maksua samalla perusteella.
7 §Hallintomaksun määrääminen
Sille, joka tulee maksuvelvolliseksi kesken kalenterivuoden, ensimmäinen hallintomaksu määrätään kertomalla koko kalenterivuoden maksun kahdestoistaosa niiden kalenterikuukausien lukumäärällä, jotka kokonaan tai osittain sisältyvät maksuvelvollisuuden alkamisen ja ensimmäisen kalenterivuoden päättymisen väliseen aikaan. Tässä momentissa tarkoitettu ensimmäinen hallintomaksu erääntyy maksettavaksi maksuvelvollisuuden alkamista seuraavan kalenterikuukauden viimeisenä päivänä, ei kuitenkaan ennen kalenterivuoden kesäkuun viimeistä päivää. Jos uuden maksuvelvollisen osalta ei ole käytettävissä tietoa 4 §:ssä säädetyn suhteellisen hallintomaksun perusteena olevasta taseesta, laskennallisesta taseesta, yhteenlasketusta taseesta tai liikevaihdosta, ensimmäinen hallintomaksu voidaan määrätä samanaikaisesti ja samoilla perusteilla kuin seuraavan vuoden hallintomaksu.
Jos maksuvelvollisuus päättyy kesken kalenterivuoden, maksuvelvollinen on velvollinen suorittamaan koko vuoden suhteellisesta hallintomaksusta niin monta kahdestoistaosaa kuin kalenterivuoden alun ja maksuvelvollisuuden päättymisen väliseen aikaan sisältyy kalenterikuukausia kokonaan tai osittain. Hakijalle palautetaan niin monta kahdestoistaosaa jo peritystä suhteellisesta hallintomaksusta kuin maksuvelvollisuuden päättymisen ja kalenterivuoden päättymisen väliseen aikaan sisältyy täysiä kalenterikuukausia. Perusmaksua ei palauteta, jos maksuvelvollisuus päättyy kesken kalenterivuoden.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.
TaVM 6/2023
EV 41/2023
Helsingissä 21.12.2023
Tasavallan PresidenttiSauli NiinistöElinkeinoministeriWille Rydman