Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1028/2023

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2024

Säädöksen tyyppi
Päätös
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Verohallinto on tuloverolain (1535/1992) 73 §:n ja 75 §:n 2 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä 73 §:n 1 momentti ja 75 §:n 2 momentti ovat laissa 504/2010 ja sellaisena kuin niistä 73 §:n 2 momentti on laissa 1246/2013, päättänyt:

1 §

Vuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät ovat jäljempänä tässä päätöksessä mainitut.

2 §

Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset.

3 §

Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle.

Työmatkana pidetään matkaa työntekemispaikalle myös silloin, jos:

1) 

työntekemispaikka sijaitsee muualla kuin oman työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön toimipaikassa;

2) 

työskentely on tilapäistä tuloverolain 72 a §:ssä tarkoitetulla tavalla;

3) 

työntekemispaikka sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä verovelvollisen asunnosta ja

4) 

verovelvollinen on työntekemispaikalle tehdyn matkan takia yöpynyt työntekemispaikan sijainnin vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa.

Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä.

Aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, pidetään päivittäistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välistä matkaa vain 7, 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana, jos palkansaajalla ei ole varsinaista työpaikkaa. Palkansaaja on kuitenkin oikeutettu myös 14 §:ssä tarkoitettuun ateriakorvaukseen, jos hänellä ei ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

4 §

Matkaa, jonka palkansaaja muutoin kuin 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tekee työtehtäviensä hoitamiseksi toissijaiseen työpaikkaansa, pidetään vain 7, 8 ja 9 §:n mukaiseen matkustamiskustannusten korvaukseen ja 16 §:n mukaiseen majoittumiskorvaukseen oikeuttavana matkana. Toissijaisella työpaikalla tarkoitetaan sellaista työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimipaikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka.

Edellä 1 momentissa mainittuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana ei pidetä toissijaisen työpaikan sijainnin vuoksi tarpeellisen erillisen majoittumispaikan ja toissijaisen työpaikan välistä matkaa.

5 §

Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa.

6 §

Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa palkansaajan lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy palkansaajan palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen.

7 §

Työmatkasta suoritettavalla matkustamiskustannusten korvauksella tarkoitetaan korvausta matka-, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.

Matkustamiskustannusten korvauksena pidetään myös korvausta työvälineiden ja muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita palkansaajan on pidettävä mukanaan.

8 §

Palkansaajan muulla kuin omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavan matkustamiskustannusten korvauksen enimmäismäärä on liikenteenharjoittajan antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä, jonka palkansaaja osoittaa matkustamiskustannuksista suorittaneensa.

9 §

Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:

Kulkuneuvo

Korvauksen enimmäismäärä

auto

57 senttiä kilometriltä, jota korotetaan

– 10 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä

– 15 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä

– 29 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä

– 4 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri

– 4 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa

– 12 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta

moottorivene, enintään 50 hv

100 senttiä kilometriltä

moottorivene, yli 50 hv

145 senttiä kilometriltä

moottorikelkka

138 senttiä kilometriltä

mönkijä

130 senttiä kilometriltä

moottoripyörä

44 senttiä kilometriltä

mopo

23 senttiä kilometriltä

muu kulkuneuvo

14 senttiä kilometriltä

Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 4 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.

Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat käyttövoimakulut, hänelle korvattavien käyttövoimakulujen enimmäismäärä on 13 senttiä kilometriltä.

10 §

Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta.

11 §

Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.

12 §

Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat:

Työmatkan kestoaika

Päivärahan enimmäismäärä euro

yli 6 tuntia (osapäiväraha)

24

yli 10 tuntia (kokopäiväraha)

51

kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden

– vähintään 2 tunnilla

24

– yli 6 tunnilla

51

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

13 §

Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:

Maa tai alue

Päivärahan enimmäismäärä euro

Afganistan

59

Alankomaat

83

Albania

81

Algeria

78

Andorra

63

Angola

71

Antigua ja Barbuda

94

Arabiemiirikunnat

73

Argentiina

38

Armenia

61

Aruba

70

Australia

74

Azerbaidžan

70

Azorit

69

Bahama

91

Bahrain

80

Bangladesh

57

Barbados

83

Belgia

77

Belize

52

Benin

47

Bermuda

90

Bhutan

49

Bolivia

48

Bosnia ja Hertsegovina

54

Botswana

41

Brasilia

80

Britannia

79

Lontoo ja Edinburgh

83

Brunei

45

Bulgaria

64

Burkina Faso

40

Burundi

46

Chile

56

Cookinsaaret

70

Costa Rica

65

Curaçao

58

Djibouti

83

Dominica

61

Dominikaaninen tasavalta

53

Ecuador

63

Egypti

66

El Salvador

60

Eritrea

95

Espanja

74

Eswatini

37

Etelä-Afrikka

50

Etelä-Sudan

102

Etiopia

49

Fidži

52

Filippiinit

69

Färsaaret

61

Gabon

92

Gambia

46

Georgia

49

Ghana

47

Grenada

73

Grönlanti

63

Guadeloupe

53

Guatemala

76

Guinea

83

Guinea-Bissau

41

Guyana

51

Haiti

62

Honduras

58

Indonesia

57

Intia

62

Irak

70

Iran

102

Irlanti

78

Islanti

92

Israel

88

Italia

76

Itä-Timor

46

Itävalta

80

Jamaika

62

Japani

66

Jemen

102

Jordania

90

Kambodža

67

Kamerun

59

Kanada

82

Kanarian saaret

71

Kap Verde

45

Kazakstan

59

Kenia

70

Keski-Afrikan tasavalta

101

Kiina

74

Hongkong

86

Kirgisia

41

Kolumbia

64

Komorit

42

Kongo (Kongo-Brazzaville)

64

Kongon demokraattinen tasavalta (Kongo-Kinshasa)

51

Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea)

70

Korean tasavalta (Etelä-Korea)

87

Kosovo

58

Kreikka

68

Kroatia

69

Kuuba

68

Kuwait

84

Kypros

65

Laos

32

Latvia

73

Lesotho

34

Libanon

102

Liberia

60

Libya

52

Liechtenstein

79

Liettua

72

Luxemburg

77

Madagaskar

45

Madeira

68

Malawi

77

Malediivit

68

Malesia

50

Mali

47

Malta

71

Marokko

71

Marshallinsaaret

65

Martinique

55

Mauritania

52

Mauritius

53

Meksiko

81

Mikronesia

59

Moldova

73

Monaco

92

Mongolia

42

Montenegro

66

Mosambik

53

Myanmar (Burma)

58

Namibia

36

Neitsytsaaret (USA)

64

Nepal

51

Nicaragua

51

Niger

50

Nigeria

78

Norja

70

Norsunluurannikko

80

Oman

74

Pakistan

29

Palau

99

Palestiinalaisalue

76

Panama

61

Papua-Uusi-Guinea

76

Paraguay

36

Peru

52

Pohjois-Makedonia

64

Portugali

70

Puerto Rico

70

Puola

72

Qatar

78

Ranska

78

Romania

68

Ruanda

37

Ruotsi

64

Saint Kitts ja Nevis

68

Saint Lucia

86

Saint Vincent ja Grenadiinit

85

Saksa

76

Salomonsaaret

63

Sambia

55

Samoa

61

San Marino

59

São Tomé ja Príncipe

102

Saudi-Arabia

80

Senegal

58

Serbia

75

Seychellit

87

Sierra Leone

47

Singapore

79

Slovakia

79

Slovenia

72

Somalia

86

Sri Lanka

29

Sudan

83

Suriname

78

Sveitsi

93

Syyria

91

Tadžikistan

35

Taiwan

69

Tansania

54

Tanska

79

Thaimaa

63

Togo

58

Tonga

62

Trinidad ja Tobago

83

Tšad

47

Tšekki

89

Tunisia

61

Turkki

35

Istanbul

37

Turkmenistan

92

Uganda

49

Ukraina

64

Unkari

69

Uruguay

59

Uusi-Seelanti

74

Uzbekistan

32

Valko-Venäjä

63

Vanuatu

70

Venezuela

102

Venäjä

66

Moskova

82

Pietari

76

Vietnam

69

Viro

75

Yhdysvallat

89

New York, Los Angeles, Washington

97

Zimbabwe

102

Maa, jota ei ole erikseen mainittu

52

Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matkavuorokausi on 24 tuntia työmatkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

Päivärahan enimmäismäärä määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi ulkomailla päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

Suomeen palattaessa palkansaajalla on oikeus puoleen viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksetusta ulkomaanpäivärahasta, jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla.

Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kymmenellä tunnilla, palkansaajalla on oikeus viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksettuun ulkomaanpäivärahaan. Kotimaahan paluun jälkeen alkaneelta matkavuorokaudelta tai sen osalta maksettavan päivärahan enimmäismäärä määräytyy 12 §:n mukaan.

Palkansaajalla on oikeus kysymyksessä olevaa maata varten vahvistettuun päivärahaan, jos ulkomaille tehty työmatka on kestänyt vähintään 10 tuntia. Mikäli työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 10 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja määrien mukaisesti.

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaanpäivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa.

Kun työmatka tehdään Suomen alueen ulkopuolelle siten, että työ tehdään Suomessa olevan työnantajan lukuun poikkeuksellisissa olosuhteissa ja palkansaaja palaa yöksi Suomen alueelle eikä työmatkasta suoriteta 12 §:n mukaista päivärahaa, on työmatkasta suoritettavan korvauksen enimmäismäärä 1 momentista poiketen 18 euroa.

14 §

Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 12,75 euroa.

Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 25,50 euroa.

15 §

Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä.

16 §

Toissijaiselle työpaikalle tehdystä matkasta suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen määrä tai muuhun luotettavaan selvitykseen perustuva kohtuullinen määrä.

17 §

Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello 21.00–07.00 välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 16 euroa.

18 §

Mitä edellä on määrätty matkakustannusten korvauksesta, sovelletaan merityötuloa saaville verovelvollisille maksettaviin laissa verovapaiksi säädettyihin korvauksiin.

19 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024. Tätä päätöstä sovelletaan työmatkaan tai sen osaan, joka tehdään vuonna 2024.

Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2023

PääjohtajaMarkku HeikuraJohtava asiantuntijaMia Keskinen

Sivun alkuun