Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1131/2022

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työttömyysturvalain ( 1290/2002 ) 2 luvun 10 ja 10 a §, 13 §:n 1 momentti ja 2 momentin 2 ja 3 kohta sekä 7 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohta ja 4 momentin 1 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 2 luvun 10 § laeissa 1001/2012, 1267/2018, 1240/2020 ja 669/2022, 2 luvun 10 a § sekä 7 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohta sekä 4 momentin 1 kohta laissa 1267/2018, sekä 2 luvun 13 §:n 1 momentti ja 2 momentin 2 ja 3 kohta laissa 906/2017, sekä

lisätään 2 lukuun uusi 10 b § seuraavasti:

2 lukuEtuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset

10 §Opiskelu

Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Rajoitus koskee myös päätoimisen opiskelun lomajaksoja.

Päätoimisina pidetään:

1) 

opintoja, joiden tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen;

2)

opintoja, joiden tavoitteena on yliopistossa suoritettavan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen;

3) 

ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisia opintoja, joiden tavoitteena on ammatillisen perustutkinnon tai tutkinnon osan tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen suorittaminen;

4) 

lukio-opintoja, joiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 150 opintopistettä; sisäoppilaitoksessa järjestetyt lukio-opinnot katsotaan kuitenkin aina päätoimisiksi;

5) 

opintoja, joiden tavoitteena on tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020) tarkoitetun koulutuksen suorittaminen;

6) 

perusopetuslain (628/1998) 46 §:ssä tarkoitetun aikuisten perusopetuksen opintoja, joiden laajuus on vähintään 22 kurssia lukuvuodessa;

7) 

avoimessa yliopistossa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettavia opintoja, joiden opintosuunnitelman mukainen kesto on yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna yli kolme kuukautta ja laajuus keskimäärin vähintään viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti;

8)

opintoja, joiden tavoitteena on yliopistossa suoritettavan jatkotutkinnon suorittaminen ja joiden opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti;

9) 

ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisia opintoja, joiden tavoitteena on ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen ja joiden henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti;

10) 

vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetussa kansanopistossa tai liikunnan koulutuskeskuksessa tapahtuvaa koulutusta, jonka opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti tai 25 opetustuntia viikossa;

11) 

muita kuin 1–10 kohdassa tarkoitettuja ammatillisia valmiuksia antavia keskimäärin vähintään neljänä päivänä kalenteriviikossa järjestettäviä kokoaikaisia opintoja.

10 a §Opiskelua koskevat poikkeukset

Edellä 10 §:ssä säädetystä poiketen työnhakijan opintoja ei pidetä päätoimisina, jos opiskeluaikaisen vähintään kuuden kuukauden vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella voidaan katsoa, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.

Työnhakijan opintoja ei pidetä päätoimisina myöskään, jos opinnot on aloitettu työsuhteen aikana ja työttömyys johtuu lomautuksesta tai irtisanomisesta taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.

Työnhakijan opintoja ei pidetä päätoimisina myöskään:

1)

jaksojen välisenä aikana, jos opinnot on järjestetty jaksotettuna ja kyse on:

a)

10 b §:ssä tarkoitetuista opinnoista;

b)

työvoimakoulutuksena järjestetyistä opinnoista;

c)

työttömyysetuudella tuetuista työnhakijan omaehtoisista opinnoista;

d)

kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22–24 §:ssä tarkoitetuista omaehtoisista opinnoista;

2)

siltä osin, kun työnhakija osallistuu työnantajan työsopimuslain 7 luvun 13 §:n tai merityösopimuslain 8 luvun 11 §:n nojalla järjestämään tai hankkimaan koulutukseen; jos työnantaja kustantaa työntekijän itsensä hankkiman koulutuksen kokonaan tai osittain, koulutusta ei pidetä tätä pykälää sovellettaessa työnantajan järjestämänä tai hankkimana;

3)

siltä osin, kun työnhakija osallistuu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luvussa tarkoitettuun muutosturvakoulutukseen;

4) 

siltä osin, kun opinnot ovat osa työllistymistä edistävää palvelua.

10 b §Lyhytkestoiset opinnot

Työnhakijan oikeutta työttömyysetuuteen ei ratkaista 10 ja 10 a §:n perusteella, eivätkä opinnot vaikuta hänen oikeuteensa saada työttömyysetuutta, jos:

1) 

työnhakija on täyttänyt 25 vuotta ennen opintojen alkamista;

2) 

opintojen muodostaman kokonaisuuden kesto tai opintojen jäljellä oleva kesto on yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna enintään kuusi kuukautta; ja

3) 

opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan työnhakijan aiemmin harjoittamiin opintoihin vain, jos opintojen todisteellisesta keskeytymisestä on vähintään yksi vuosi. Rajoitus ei koske työsuhteen tai 3 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun taloudellisen etuuden jaksotuksen aikana aloitettuja taikka työvoimakoulutuksena harjoitettuja opintoja.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan uudelleen, kun mainitussa momentissa tarkoitetut opinnot ovat päättyneet ja henkilö on sen jälkeen täyttänyt työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisaika on alkanut alusta, jollei aiempien opintojen kesto ole ollut yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna enintään kolme kuukautta.

13 §Ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta vailla olevan nuoren oikeus työttömyysetuuteen

Alle 25-vuotiaan nuoren, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta ( koulutusta vailla oleva nuori ), on tullut hakea edellisessä syyslukukaudella alkavia opintoja koskevassa haussa vähintään kahta opiskelupaikkaa, joiden opiskelijaksi ottamisen perusteet hän täyttää. Opinnot voivat olla tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta tai ainoastaan peruskoulun oppimäärän suorittaneella 10 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja lukio-opintoja. Koulutukseen hakeutumisvelvollisuutta ei voi täyttää hakeutumalla työvoimakoulutukseen. Syyslukukauden katsotaan alkavan 1 päivänä syyskuuta.

Koulutusta vailla olevalla nuorella ei ole oikeutta työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen:


2) 

siitä lukien, kun hän ilman pätevää syytä jättää aloittamatta muulloin kuin syyslukukaudella alkavan peruskoulun tai lukion jälkeisen, tutkintoon johtavan ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen tai muulloin kuin syyslukukaudella alkavat 10 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetut lukio-opinnot;

3) 

keskeyttämisestä lukien, jos hän on ilman pätevää syytä keskeyttänyt peruskoulun tai lukion jälkeisen, tutkintoon johtavan ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen tai 10 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetut lukio-opinnot taikka vastaavat opinnot ulkomailla.


7 lukuTyömarkkinatukea koskevat yleiset säännökset

2 §Työmarkkinatuen odotusaika


Odotusaikaa ei aseteta, jos:


2) 

päätoimiset opinnot päättyvät ja opintojen ajalta on maksettu työttömyysetuutta 2 luvun 10 b §:n perusteella;


Odotusaika ei kulu eikä odotusajasta 3 momentista poiketen vähennetä työmarkkinoilla oloa:

1) 

päätoimisen opiskelun, siihen liittyvän lomajakson tai eri oppilaitosten välisen lomajakson aikana, ellei työnhakijalle ole maksettu kyseessä olevalta ajalta työttömyysetuutta 2 luvun 10 b §:n perusteella;



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

Työnhakijan opintoihin, jotka ovat alkaneet ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lain 2 luvun 10 a §:n 2 momenttia sovelletaan kuitenkin, jos työnhakijan työttömyys on alkanut tämän lain voimaantulon jälkeen.

Lain 2 luvun 10 b §:n 3 momenttia sovellettaessa otetaan huomioon työnhakijan aiemmat opinnot, joiden ajalta hänellä on ollut oikeus työttömyysetuuteen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 2 luvun 10 a §:n perusteella.

HE 176/2022

TyVM 18/2022

EV 220/2022

Helsingissä 20.12.2022

Tasavallan PresidenttiSauli NiinistöTyöministeriTuula Haatainen

Sivun alkuun