Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sairausvakuutuslain ( 1224/2004 ) 8 luvun 11 §:n 2 ja 4 momentti sekä 12 § ja 9 luvun 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin ne ovat 8 luvun 11 §:n 2 momentti laissa 532/2009 ja 4 momentti laissa 882/2019, 12 § laissa 972/2013 sekä 9 luvun 10 §:n 1 momentti laissa 28/2022, seuraavasti:
8 lukuSairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha
11 §Oikeus osasairauspäivärahaan
Työntekijällä tai yrittäjällä, joka on 4 §:n mukaisesti työkyvytön, on oikeus osasairauspäivärahaan 7 §:ssä tarkoitetun omavastuuajan jälkeen tai osasairauspäivärahaa välittömästi edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen tässä pykälässä säädettyjen edellytysten täyttyessä. Työskentely omavastuuajalla 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ei estä omavastuuajan kulumista.
Kokoaikatyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jossa työntekijän säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa tai se tasoittuu vähintään 30 tuntiin viikossa sovellettavalla tasoittumisjaksolla taikka ansiotyötä, jossa työntekijän työaika on asianomaisella alalla normaalisti sovellettavan kokoaikaisen työntekijän säännöllisen työajan pituinen. Jos työntekijä työskentelee samanaikaisesti kahdessa tai useammassa osa-aikaisessa työsuhteessa, työskentelyä pidetään kokoaikaisena, jos yhteenlaskettu työaika on vähintään 30 tuntia viikossa.
12 §Osasairauspäivärahan maksaminen
Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 150 arkipäivältä. Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki osasairauspäivärahapäivät kahden edeltäneen vuoden ajalta. Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon myös päivät, joilta osasairauspäivärahaa ei ole maksettu sen vuoksi, että vakuutetulle on samalta ajalta maksettu vanhempainpäivärahaa. Jos vakuutettu on ollut yhtäjaksoisesti työkykyinen 12 kuukauden ajan, tätä edeltäneitä osasairauspäivärahapäiviä ei oteta osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa huomioon.
9 lukuVanhempainpäivärahat
10 §Vanhempainpäivärahan saamisen esteet
Vanhempainpäivärahaan ei ole oikeutta siltä ajalta, kun vakuutettu on ansiotyössä tai muussa omassa työssä lukuun ottamatta omassa kotitaloudessa tehtävää työtä tai päätoimista opiskelua. Vanhempainpäivärahaan ei ole oikeutta lakisääteisen vuosiloman tai muiden palkallisten vapaapäivien ajalta lukuun ottamatta työsopimuslain mukaista raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaata, jonka ajalta työantajalla on 7 luvun 4 §:n mukainen oikeus etuuteen. Ansiotyössä olemisena ei pidetä vanhemman toimimista kuntalain (410/2015) 69 §:ssä ja hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 74 §:ssä tarkoitettuna luottamushenkilönä lukuun ottamatta kuntalain 80 §:ssä ja hyvinvointialueesta annetun lain 85 §:ssä tarkoitettuja päätoimisia ja osa-aikaisia luottamushenkilöitä. Ansiotyössä olemisena ei myöskään pidetä omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) mukaisena omaishoitajana tai perhehoitolaissa (263/2015) tarkoitettuna toimeksiantosopimuksen kunnan kanssa tehneenä perhehoitajana toimimista.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023. Vakuutettuun, jolla osasairauspäivärahan enimmäisaika on tullut täyteen ennen 1 päivää tammikuuta 2023, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta sairausvakuutuslain 8 luvun 12 §:ää. Jos osa-aikainen työskentely on alkanut ennen 1 päivänä tammikuuta 2023, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita sairausvakuutuslain 8 luvun 11 §:n 2 ja 4 momentteja.
StVM 19/2022
EV 137/2022
Helsingissä 9.12.2022
Tasavallan PresidenttiSauli NiinistöSosiaali- ja terveysministeriHanna Sarkkinen