Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan sosiaalihuoltolain ( 710/1982 ) 2 luku, 40 §, 5 luku sekä 53–57 ja 60 §, sellaisina kuin niistä ovat 40 § laissa 430/2003, 53 § laissa 50/2005, 54 § laissa 736/1992, 55 § laeissa 670/2008 ja 1541/2009 sekä 56 ja 57 § laissa 1541/2009, sekä
muutetaan 41 §:n 1 momentti ja 52 §, sellaisina kuin ne ovat, 41 §:n 1 momentti laissa 736/1992 ja 52 § osaksi laissa 736/1992, seuraavasti:
41 §
Milloin sosiaalihuollon ilmeisessä tarpeessa olevan henkilön etu terveyden, kehityksen tai turvallisuuden vakavan vaarantumisen vuoksi sitä välttämättä vaatii eikä sosiaalihuollon tarve muutoin ole selvitettävissä, sosiaalityöntekijällä on oikeus hyvinvointialueen määräämän johtavan sosiaalihuollon viranhaltijan määräyksestä huollon tarpeen selvittämiseksi päästä tällaisen henkilön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan
52 §
Hyvinvointialue ja sosiaalihuollon henkilökunnan koulutuksesta huolehtiva oppilaitos tai korkeakoulu voivat sopia sosiaalihuollon toimintayksiköiden käyttämisestä sosiaalihuollon koulutustoiminnan järjestämiseen. Hyvinvointialue on oikeutettu saamaan edellä tarkoitetusta koulutustoiminnan järjestämisestä aiheutuvista välittömistä kustannuksista täyden korvauksen korkeakoululta taikka koulutuksesta huolehtivalta muulta viranomaiselta tai yhteisöltä. Korvausta määriteltäessä otetaan huomioon myös se välitön hyöty, jonka hyvinvointialue saa koulutustoiminnan ohessa.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.
StVM 9/2022
EV 66/2022
Naantalissa ja Helsingissä 8.7.2022
Tasavallan PresidenttiSauli NiinistöPerhe- ja peruspalveluministeriAki Lindén