Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a ja 18 b §:n muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ( 360/1968 ) 18 b §:n 1, 4 ja 5 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1237/2018, ja
lisätään 18 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1237/2018, 1199/2020 ja 1144/2021, uusi 10 momentti seuraavasti:
18 a §
Edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön verovuonna 2019 tuloverolain mukaan verotettavassa toiminnassa syntyneet vähennyskelvottomat nettokorkomenot voidaan vähentää elinkeinotoiminnan tulolähteessä vastaavasti kuin elinkeinotoiminnan tulolähteessä syntyneet vähennyskelvottomat nettokorkomenot. Verovelvollinen, johon ei sovelleta tämän pykälän säännöksiä 18 b §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla, voi vähentää 8 momentin estämättä aikaisempina verovuosina syntyneet vähennyskelvottomat nettokorkomenot kokonaisuudessaan verovuosina 2020–2022.
18 b §
Tämän lain 18 a §:ää ei sovelleta:
yhteisöön, avoimeen yhtiöön tai kommandiittiyhtiöön, joka on itsenäinen yritys;
rahoitusalan yritykseen;
korkomenoihin, jotka kertyvät lainoista, joilla rahoitetaan 4 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja pitkän aikavälin julkisia infrastruktuurihankkeita tai 4 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja infrastruktuuriyhteisöjä edellyttäen, että hankkeen toteuttaja, vieraan pääoman menot, varat ja tulot ovat kaikki Euroopan unionissa;
jos verovelvollinen esittää 5 momentissa tarkoitetulla tavalla selvityksen siitä, että verovelvollisen oman pääoman suhde tilintarkastetun ja vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin tilintarkastetun ja vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa.
Edellä 1 momentin 3 kohtaa sovellettaessa:
pitkän aikavälin julkisena infrastruktuurihankkeena pidetään asuntojen uudisrakentamista, perusparantamista tai hankintaa, jota varten on saatu lainaa tai korkotukea jonkin seuraavista laeista perusteella:
vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettu laki (604/2001);
aravalaki (1189/1993);
aravarajoituslain (1190/1993) 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittu laki;
vuokra-asuntolainojen korkotuesta annettu laki (867/1980);
asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettu laki (1205/1993);
vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annettu laki (574/2016);
julkisena infrastruktuuriyhteisönä pidetään:
valtion, kunnan, kuntayhtymän, maakunnan, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän yksin tai yhdessä suoraan tai välillisesti täysin omistamaa yhden tai useamman tien, rautatien, raitiotien, vesiväylän, rakennuksen tai pysyvän rakennelman tai niihin tai niiden käyttöön välittömästi liittyvän irtaimiston omistamista ja niiden hallinnointia varten perustettua yhtiötä ja liikelaitosta, joka luovuttaa omaisuutensa käyttöoikeuden omistajalleen tai sen sidosyksikölle käytettäväksi sen julkisten palveluiden hoitamiseen ja jonka tulot muodostuvat olennaiselta osin tässä alakohdassa tarkoitetun käyttöoikeuden luovutuksesta saaduista tuloista tai omistajalta saaduista vastikkeista;
kuntayhtymää ja hyvinvointiyhtymää niiden omistaessa tai hallinnoidessa a alakohdassa tarkoitettua omaisuutta.
Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu tase on laadittava Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueella olevassa valtiossa tai valtiossa, jonka kanssa Suomella on voimassa oleva kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus. Taseella tarkoitetaan kirjanpitolain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaista tasetta. Jos kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaista tasetta ei ole laadittu, käytetään tasetta, joka on Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kirjanpitolainsäädännön ja näiden puuttuessa vastaavien säännösten mukainen. Jos konsernitase on laadittu käyttäen kokonaan tai osin eri säännöstöä kuin verovelvollisen tase, vertailu voidaan tehdä vain, jos verovelvollinen esittää vahvistetun konsernitaseen sellaisena kuin se olisi ollut, jos se olisi laadittu käyttäen samaa säännöstöä kuin verovelvollisen tase tai jos verovelvollinen esittää oman taseensa sellaisena kuin se olisi ollut, jos se olisi laadittu käyttäen samaa säännöstöä kuin konsernitase. Vertailua tehtäessä pidetään velkaa konsernitaseessa omana pääomana siltä osin kuin se on otettu taholta, jolla tai siihen 2 momentin 3–5 kohdassa tarkoitetulla tavalla etuyhteydessä olevalla taholla taikka näillä yhdessä on välittömästi tai välillisesti vähintään kymmenen prosenttia verovelvollisen tai siihen mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla etuyhteydessä olevan tahon pääomasta tai äänioikeuksista taikka oikeus saada vähintään kymmenen prosenttia näiden tuottamasta voitosta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa. Lain 18 a §:n 10 momenttia ja 18 b §:n 1 momentin 3 kohtaa ja 4 momenttia sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.
VaVM 32/2021
EV 213/2021
Helsingissä 22.12.2021
Tasavallan PresidenttiSauli NiinistöValtiovarainministeriAnnika Saarikko