523/2021

Rahastoyhtiöön, joka tarjoaa sijoituspalveluja siten kuin sijoitusrahastolaissa säädetään, sovelletaan näiden palvelujen osalta, mitä tämän lain 2 luvun 2 §:ssä, 6 luvun 1 §:n 2 tai 4 momentissa, 6 b luvun 5 ja 6 §:ssä, 7 luvun 2, 5, 7–9, 12–14 ja 16 §:ssä, 9  luvussa, 10 luvun 1–4, 4 a, 5–7, 15 ja 16 §:ssä, 11, 12 ja 15 luvussa sekä 16 luvun 2 ja 3 §:ssä sekä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 26 artiklassa säädetään sijoituspalveluyrityksestä. Vaihtoehtorahastojen hoitajaan, joka tarjoaa sijoituspalveluja siten kuin vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa säädetään, sovelletaan näiden palvelujen osalta, mitä tämän lain 2 luvun 2 §:ssä, 6 luvun 1 §:n 2 tai 4 momentissa, 6 b luvun 5 ja 6 §:ssä, 7 luvun 2, 5, 7–9, 12–14 ja 16 §:ssä, 9–11 ja 15 luvussa sekä 16 luvun 2 ja 3 §:ssä sekä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 26 artiklassa säädetään sijoituspalveluyrityksestä.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten, EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen ja EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen ohella sijoituspalveluyrityksiä koskevia säännöksiä on EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksessa, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivissä, EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksessa ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivissä tarkoitetuissa Euroopan komission asetuksella tai päätöksellä annetuissa teknisissä standardeissa ja delegoiduissa asetuksissa.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Tässä laissa palveluyrityksellä tarkoitetaan EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettua oheispalveluyritystä, joka pääasiallisena toimintanaan tuottaa palveluja yhdelle tai usealle sijoituspalveluyritykselle omistamalla, hallitsemalla tai hoitamalla kiinteistöjä tai joka tuottaa tietojenkäsittelyyn liittyviä palveluja taikka muita vastaavia sijoituspalveluyrityksen pääasialliseen liiketoimintaan liittyviä palveluja yhdelle tai usealle sijoituspalveluyritykselle.

Tässä laissa omistusyhteisöllä tarkoitetaan:

Tässä laissa luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaisella konsolidointiryhmällä tarkoitetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 16 §:ssä tarkoitettua konsolidointiryhmää.

Tässä laissa sijoituspalvelukonsolidointiryhmällä tarkoitetaan EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 11 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä.

Sijoituspalvelukonsolidointiryhmään sovellettavan konsolidoidun valvonnan soveltamisalasta säädetään EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksessa.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, 1 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusvälinettä koskevien toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä sekä siihen liittyvää riippumatonta sijoitusneuvontaa saa tarjota tässä laissa tarkoitetun toimiluvan saanut elinkeinonharjoittaja. Yksityisellä elinkeinonharjoittajalla tai oikeushenkilöllä, jota johtaa yksi luonnollinen henkilö, on oltava oikeasuhteiset hallinto- ja ohjausjärjestelmät, joilla varmistetaan 6 b luvun 1 a, 2, 2 a, 2 b ja 3 §:ssä tarkoitettujen säännösten noudattaminen kyseisen palvelun tarjoamisessa.

Sijoituspalveluyrityksen, jolle on myönnetty toimilupa 1 luvun 15 §:n 1 momentin 3 tai 6 kohdassa tarkoitettuun kaupankäyntiin omaan lukuun tai liikkeeseenlaskun takaamiseen, on haettava luottolaitostoiminnasta annetun lain 4 luvun mukaisesti luottolaitoksen toimilupaa, jos sen kahdentoista peräkkäisen kuukauden jaksolta laskettu kuukausittaisten kokonaisvarojen keskiarvo täyttää vähintään EU:n vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys voi jatkaa momentissa tarkoitettua sijoituspalvelutoimintaa siihen asti, kun se on saanut luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaisen toimiluvan.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava sijoituspalveluyritykselle tai sijoituspalveluyrityksen toimilupaa hakevalle, jos se katsoo 1 momentissa tarkoitettujen kynnysarvojen täyttyvän.

Sellaisen sijoituspalveluyrityksen perustamispääoman, joka käy kauppaa omaan lukuunsa tai harjoittaa liikkeeseenlaskun takaamista taikka joka tarjoaa organisoidun kaupankäynnin järjestämistä ja käy kauppaa omaan lukuunsa tai sillä on lupa tehdä niin, on oltava vähintään 750 000 euroa.

Sellaisen sijoituspalveluyrityksen perustamispääoman, jolla ei ole lupaa pitää hallussaan asiakasvaroja ja joka harjoittaa toimeksiantojen välittämistä, toimeksiantojen toteuttamista, omaisuudenhoitoa, sijoitusneuvontaa tai liikkeeseenlaskun järjestämistä on oltava vähintään 75 000 euroa.

Muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun sijoituspalveluyrityksen perustamispääoman on oltava vähintään 150 000 euroa.

Sijoituspalveluyrityksen perustamispääoman tulee muodostua yhdestä tai useammasta pääomaerästä, joista säädetään EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 9 artiklassa. Edellä 1, 2 ja 4 momentissa tarkoitettuun perustamispääomaan luettavan osakepääoman on oltava kokonaan merkitty toimilupaa myönnettäessä ja perustamispääoman on täytettävä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 9 artiklan mukaiset vaatimukset.

Sijoituspalveluyritysten vähimmäispääomavaatimuksista säädetään tarkemmin EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksessa. Sijoituspalveluyrityksellä, joka ei täytä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädettyjä edellytyksiä, on oltava hyvin perustellut, tehokkaat ja kattavat järjestelyt, strategiat ja menettelytavat, joiden avulla se arvioi, seuraa ja ylläpitää tarvittavan sisäisen pääoman ja likvidien varojen määrää, laatua ja jakautumista tasolla, joka riittää kattamaan senluonteiset ja -tasoiset riskit, joita sijoituspalveluyritys voi aiheuttaa toisille ja joita siihen itseensä kohdistuu tai saattaa kohdistua.

Sijoituspalveluyrityksen on arvioitava säännöllisesti 1 momentissa tarkoitettuja järjestelyjä, strategioita ja menettelytapoja, jotta ne pysyvät sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden kattavina ja oikeasuhteisina.

Finanssivalvonta voi vaatia tässä pykälässä säädettyjen vaatimusten soveltamista myös 1 momentissa tarkoitettuun pieneen sijoituspalveluyritykseen asianmukaiseksi katsomassaan määrin.

Jos sijoituspalveluyrityksen emoyhtiö on sijoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö, se tulee sisällyttää konsernin pääomavaatimuksen valvontaan.

Jos sijoituspalveluyritys täyttää EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 1 artiklan 2 tai 5 kohdassa säädetyt edellytykset, sovelletaan tämän lain 6 b luvun 1 a, 1 b, 2 a, 2 b, 2 c ja 7–13 §:ssä sekä 6 c luvussa säädettyjen vaatimusten sijaan EU:n vakavaraisuusasetuksen ja luottolaitostoiminnasta annetun lain vaatimuksia siten, kuin 4 momentissa säädetään.

Finanssivalvonta voi päättää, että EU:n vakavaraisuusasetuksen vaatimuksia sovelletaan sellaiseen sijoituspalveluyritykseen, joka harjoittaa 1 luvun 15 §:n 3 tai 6 kohdassa tarkoitettua toimintaa ja jonka konsolidoitujen varojen kokonaisarvo kahdentoista peräkkäisen kuukauden jaksolta keskiarvona laskettuna on vähintään 5 miljardia euroa, jos:

Mitä 2 momentissa säädetään, ei sovelleta hyödyke- ja päästöoikeusmarkkinoilla toimiviin välittäjiin, sijoitusrahastodirektiivin taikka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin mukaista yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin eikä vakuutusten tarjoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/97 mukaista toimintaa harjoittaviin vakuutusyrityksiin.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin sijoituspalveluyrityksiin sovelletaan, mitä luottolaitoksen vakavaraisuudesta ja valvonnasta luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvussa, 5 luvun 14 ja 15 §:ssä sekä 7, 8, 9, 10, 11 ja 20–22 luvussa sekä Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava sijoituspalveluyritykselle välittömästi, jos se päättää kumota 2 momentin mukaisesti tekemänsä päätöksen. Finanssivalvonnan 2 momentin mukaisesti tekemä päätös lakkaa myös, jos sijoituspalveluyritys ei enää täytä kyseisessä kohdassa tarkoitettua kynnysarvoa kahdentoista peräkkäisen kuukauden jaksolta laskettuna.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava Euroopan pankkiviranomaiselle viipymättä 2 ja 5 momentin mukaisesti tehdyistä päätöksistä.

Sijoituspalveluyritykseen, joka harjoittaa 1 luvun 15 §:n 3 tai 6 kohdassa määriteltyä sijoituspalvelua, sovelletaan lisäksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 a ja 9 a lukua.

Sijoituspalveluyrityksellä on oltava sen liiketoimintamalliin ja toimintaan liittyvien riskien luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen suhteutetut asianmukaiset ja luotettavat hallinto- ja ohjausjärjestelmät. Näihin kuuluvat:

Palkitsemisjärjestelmien ja -käytäntöjen on oltava sukupuolineutraaleja.

Mitä 1 a ja 2 a §:ssä, 2 b §:n 1 momentin 2 kohdassa, 2 b §:n 2–8 momentissa ja 7–11 §:ssä sekä 6 c luvun 1 §:ssä säädetään, ei sovelleta EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävään pieneen ja ilman sidossuhteita olevaan sijoituspalveluyritykseen.

Jos sijoituspalveluyritys, joka ei täytä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, myöhemmin täyttää kyseiset edellytykset, lakkaa 1 momentissa mainittujen lainkohtien soveltaminen sijoituspalveluyritykseen kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona kyseiset edellytykset täyttyivät. Lakkaamisen edellytyksenä on, että sijoituspalveluyritys on ilmoittanut tilanteesta Finanssivalvonnalle ja että edellytykset ovat täyttyneet koko kuuden kuukauden ajan.

Sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava Finanssivalvonnalle vastaavasti, mikäli se toteaa, ettei se enää täytä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä ja sen on noudatettava 1 momentissa lueteltuja lainkohtia 12 kuukauden kuluessa kyseisen havainnon tekemispäivästä.

Sijoituspalveluyrityksen on sovellettava 9 §:n säännöksiä kuitenkin palkkioihin, jotka perustuvat palveluun tai työsuoritukseen sitä tilikautta seuraavana tilikautena, jona 3 momentissa säädetyn mukaisesti todettiin edellytysten täyttymisen lakkaaminen.

Mikäli sijoituspalveluyritykseen sovelletaan EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 8 artiklaa ryhmän pääomavaatimuksesta tai 7 artiklan mukaista varovaisuusperiaatteen mukaista konsolidointia, on sijoituspalveluyrityksen kuitenkin täytettävä 1 momentissa lueteltujen lainkohtien vaatimukset itsenäisesti ja 7 artiklaa sovellettaessa myös konsolidoidusti.

Sen lisäksi, mitä 1 a §:ssä säädetään hallinto- ja ohjausjärjestelmistä, sijoituspalveluyrityksen hallituksen on määriteltävä ja hyväksyttävä:

Sijoituspalveluyrityksen hallituksen on hyväksyttävä ja arvioitava säännöllisesti strategiat ja periaatteet, joita sovelletaan sijoituspalveluyrityksen riskinottohaluun ja sijoituspalveluyritykseen kohdistuvien tai mahdollisesti kohdistuvien riskien hallintaan, valvontaan ja vähentämiseen, ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen makrotaloudellinen toimintaympäristö ja suhdannevaihe.

Hallituksen jäsenten on käytettävä riittävästi aikaa varmistaakseen että 1 momentissa tarkoitetut asiat otetaan huomioon ja että hallitus osoittaa riittävästi resursseja kaikkien sijoituspalveluyritykseen kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi.

Sijoituspalveluyritykseen on luotava raportointisuhteet, joissa hallitukselle raportoidaan kaikista olennaisista riskeistä ja riskienhallintapolitiikoista sekä niiden mahdollisista muutoksista.

Sijoituspalveluyritykseen, joka ei täytä 10 §:n 8 momentin 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, on perustettava hallituksen riskivaliokunta. Riskivaliokunta koostuu sellaisista johdon jäsenistä, jotka eivät toimi liikkeenjohdollisissa tehtävissä asianomaisessa sijoituspalveluyrityksessä.

Riskivaliokunnan jäsenillä on oltava riittävät tiedot, taidot ja asiantuntemus, jotta he voivat ymmärtää sijoituspalveluyrityksen riskistrategian ja riskinottohalun sekä hallita ja valvoa niitä. Heidän on varmistettava, että riskivaliokunta antaa hallitukselle neuvoja sijoituspalveluyrityksen senhetkisestä ja tulevasta kokonaisriskinottohalusta ja -strategiasta ja avustaa hallitusta sen valvoessa, että toimiva johto panee tämän strategian täytäntöön. Kokonaisvastuu sijoituspalveluyrityksen riskistrategioista ja -politiikoista säilyy hallituksella.

Sijoituspalveluyrityksen hallituksen ja mahdollisen riskivaliokunnan on huolehdittava siitä, että ne saavat tietoa riskeistä, joille sijoituspalveluyritys altistuu tai voi altistua.

Sijoituspalveluyrityksen on otettava käyttöön tehokkaat strategiat, toimintatavat, prosessit ja järjestelmät, joilla tunnistetaan, mitataan, hallitaan ja valvotaan seuraavia riskitekijöitä ja niiden vaikutuksia:

Strategioiden, toimintatapojen, prosessien ja järjestelmien on oltava oikeassa suhteessa sijoituspalveluyrityksen monimuotoisuuteen, riskiprofiiliin ja toiminnan laajuuteen sekä johdon vahvistamaan riskien sietorajaan, ja niissä on otettava huomioon sijoituspalveluyrityksen merkitys järjestelmän kannalta jokaisessa jäsenvaltiossa, jossa se harjoittaa liiketoimintaa.

Edellä 1 momentin 1 kohtaa ja 2 momenttia sovellettaessa on otettava huomioon 9 luvun säännökset asiakasvarojen pitämisestä erillään.

Edellä 1 momentin 1 kohtaa sovellettaessa sijoituspalveluyrityksen on pidettävä ammatillista vastuuvakuutusta tehokkaana riskienhallintavälineenä.

Sijoituspalveluyritykseen itseensä kohdistuvan riskin merkittäviä aiheuttajia ovat edellä 1 momentin 3 kohtaa sovellettaessa tilanteen mukaan varojen kirjanpitoarvon merkittävät muutokset, mukaan luettuina saamiset sidonnaisasiamiehiltä, asiakkaiden tai vastapuolten maksukyvyttömyys, positiot rahoitusvälineissä, ulkomaanvaluutat ja hyödykkeet sekä velvoitteet etuusperusteisille eläkejärjestelmille.

Sijoituspalveluyrityksen on kiinnitettävä asianmukaista huomiota omiin varoihin kohdistuviin merkittäviin vaikutuksiin, jos tällaisia riskejä ei kateta asianmukaisesti EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 11 artiklan mukaisesti lasketuissa omien varojen vaatimuksissa.

Sijoituspalveluyrityksen on otettava huomioon asianmukaisesti liiketoimintamalliensa ja strategioidensa vaatimuksiin soveltuvat toimintojen lopettamiseen tarvittavat resurssit. Varattujen resurssien tulee olla riittävät sekä ajallisesti että omien varojen ja maksuvalmiuden säilymisen kannalta koko palvelun tarjoamisen hallitun lopettamisen ajan.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen riskien hallinnasta.

Sijoituspalveluyrityksellä on oltava riittävät riskienhallintaprosessit ja sisäisen valvonnan menetelmät, joilla se voi yksilöidä, mitata ja valvoa sijoituspalveluyrityksen ja sen emoyrityksenä toimivan monialan holdingyhtiön sekä sijoituspalveluyrityksen ja emoyrityksen tytäryhtiöiden välisiä liiketoimia.

Finanssivalvonta voi antaa määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen liiketoimien ilmoittamisesta Finanssivalvonnalle.

Sijoituspalveluyrityksen toimintaa tulee tosiasiallisesti johtaa vähintään kaksi 1 a, 1 b ja 4 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävää henkilöä.

Sijoituspalveluyrityksen on laatiessaan ja soveltaessaan henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä noudatettava tässä pykälässä lueteltuja periaatteita. Sijoituspalveluyrityksen hallituksen on hyväksyttävä ja säännöllisesti arvioitava palkitsemisjärjestelmä ja vastattava sen täytäntöönpanon valvonnasta. Sijoituspalveluyrityksen riippumattoman valvontatoiminnon on vähintään kerran vuodessa tarkastettava palkitsemisjärjestelmän täytäntöönpano keskitetysti, riippumattomasti ja sisäisesti.

Tässä pykälässä tarkoitettuja henkilöstöryhmiä ovat toimiva johto, riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivat henkilöt, valvontatoiminnoissa työskentelevät henkilöt sekä kaikki sellaiset henkilöstön jäsenet, joiden palkitsemisen kokonaismäärä on vähintään yhtä suuri kuin toimivan johdon tai riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivien henkilöiden pienimmän palkitsemisen määrä ja joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin tai sen hoitamiin varoihin. Palkitsemisjärjestelmän tulee olla:

Palkitsemisjärjestelmään tulee sisältyä toimia, joilla vältetään eturistiriidat, kannustetaan vastuulliseen liiketoimintaan ja edistetään riskitietoisuutta ja varovaisuutta riskinotossa. Sisäisessä valvonnassa työskentelevien henkilöiden on oltava riippumattomia valvonnassaan olevista liiketoimintayksiköistä, heillä tulee olla asianmukainen toimivalta ja heidän palkitsemisensa tulee perustua heidän tehtäviinsä liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen riippumatta siitä, millainen on heidän valvonnassaan olevien liiketoiminta-alueiden tulos.

Sijoituspalveluyrityksen hallituksen palkitsemisvaliokunta tai, jos palkitsemisvaliokuntaa ei ole perustettu, hallitus valvoo riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta vastaavien ylimpien toimihenkilöiden palkitsemista suoraan. Palkitsemisjärjestelmässä tulee selvästi erottaa, ottaen huomioon kansalliset palkan määräytymissäännöt, seuraavat perusteet:

Riittävän suuri osuus palkitsemisen kokonaismäärästä tulee säilyttää kiinteänä, jotta pystytään noudattamaan täysin joustavaa muuttuvan palkitsemisen politiikkaa, jonka mukaisesti palkkio voidaan myös jättää maksamatta. Sijoituspalveluyrityksen on määriteltävä palkitsemisjärjestelmiensä kokonaismäärän kiinteiden ja muuttuvien osien asianmukaiset suhteet ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan ja siihen liittyvät riskit sekä 2 momentissa tarkoitettujen eri henkilöstöryhmien vaikutus sijoituspalveluyrityksen riskiprofiiliin.

Sijoituspalveluyrityksen on palkitsemisjärjestelmää laatiessaan varmistettava, että tässä pykälässä luetellut periaatteet tulevat sovelletuksi oikeasuhteisesti sen kokoon, sisäiseen organisaatioon sekä toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen.

Jos sijoituspalveluyritys saa poikkeuksellista julkista rahoitustukea, siten kuin on määritelty luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 1 luvun 3 §:n 1 momentin 24 kohdassa, se ei saa maksaa muuttuvia palkkioita johdon jäsenille. Jos muuttuvien palkkioiden maksaminen muulle henkilölle kuin johdon jäsenelle olisi ristiriidassa sijoituspalveluyrityksen terveen ja vahvan pääomapohjan säilyttämisen ja poikkeuksellisen julkisen rahoitustuen nopean takaisinmaksamisen kanssa, sijoituspalveluyritys saa maksaa muuttuvina palkkioina koko henkilöstölle enintään määrän, joka vastaa määrättyä osuutta sijoituspalveluyrityksen nettotuotoista. Enimmäisosuudesta päättää sijoituspalveluyrityksen hallituksen ehdotuksesta valtiovarainministeriö tilikaudeksi kerrallaan sijoituspalveluyrityksen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella.

Maksaessaan muuttuvia palkkioita 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuille henkilöille, sijoituspalveluyrityksen tulee täyttää seuraavat edellytykset vastaavasti kuin säädetään 7 §:n 6 momentissa:

Vähintään puolet määritellystä muuttuvasta palkkiosta on maksettava muuna kuin käteissuorituksena. Suoritus voi muodostua seuraavista instrumenteistä:

Mikäli sijoituspalveluyritys ei laske liikkeeseen mitään 1 momentissa tarkoitetuista rahoitusvälineistä, Finanssivalvonta voi hyväksyä samojen tavoitteiden mukaisten vaihtoehtoisten järjestelyjen käytön.

Vähintään 40 prosenttia muuttuvasta palkkiosta on lykättävä kolmesta viiteen vuoden ajalle tapauksen mukaan riippuen sijoituspalveluyrityksen liiketoimintasyklistä, sen liiketoiminnan luonteesta, sen riskeistä ja kyseisen henkilön tehtävistä, paitsi silloin, jos muuttuva palkkio on erityisen suuri, jolloin myöhemmin maksettavaksi lykättävä määrä on vähintään 60 prosenttia. Oikeus saada muuttuva palkkio portaittain syntyy suhteessa lykkäysajan kulumiseen.

Muuttuvan palkkion määrä voidaan supistaa osittain tai kokonaan, jos sijoituspalveluyrityksen taloudellinen tulos on heikko tai tappiollinen ja myös käyttäen riskiperusteista alennusta. Maksettu muuttuva palkkio voidaan periä takaisin, jos sijoituspalveluyrityksen asettamat erityisesti seuraavat edellytykset täyttyvät:

Sovellettaessa 9 §:n vaatimuksia sijoituspalveluyritysten on varmistettava, että:

Sovellettaessa 1 momenttia, siinä tarkoitettuihin välineisiin on sovellettava asianmukaista yhtiössä säilytettävää voittoa koskevaa politiikkaa, jonka tarkoituksena on saada yksityishenkilön kannustimet vastaamaan sijoituspalveluyrityksen, sen velkojien ja asiakkaiden pitkän aikavälin etuja. Finanssivalvonta voi tarvittaessa asettaa näiden välineiden tyyppiä ja rakennetta koskevia rajoituksia tai kieltää tiettyjen muuttuvien palkkioiden välineiden käytön.

Sovellettaessa 9 §:n 10 kohtaa, jos työntekijä lähtee sijoituspalveluyrityksen palveluksesta ennen eläkeikää, sijoituspalveluyrityksen on pidätettävä lisäeläke-etuudet viiden vuoden ajan 1 momentissa tarkoitettuina rahoitusvälineinä. Jos työntekijä saavuttaa eläkeiän ja siirtyy eläkkeelle, lisäeläke-etuudet on maksettava työntekijälle 1 momentissa tarkoitettuina rahoitusvälineinä, edellyttäen että työntekijä säilyttää etuuksia sijoituspalveluyrityksessä viiden vuoden ajan.

Edellä 1, 3 ja 7 momenttia ei sovelleta kuitenkaan:

Sijoituspalveluyrityksellä, joka ei täytä 10 §:n 8 momentin 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, on oltava hallituksen palkitsemisvaliokunta. Palkitsemisvaliokunnan on oltava sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen, ja sen on pätevästi ja itsenäisesti arvioitava palkitsemisjärjestelmää ja -käytäntöjä sekä riskienhallintaa ja pääomien ja maksuvalmiuden hoitoa varten luotuja kannustimia. Jos sijoituspalveluyritys kuuluu konsolidointiryhmään, on vain sen emoyrityksellä oltava palkitsemisvaliokunta.

Palkitsemisvaliokunta vastaa palkitsemista koskevien päätösten valmistelusta, mukaan luettuina ne johdon tekemät päätökset, joilla on vaikutuksia kyseisen yrityksen riskeihin ja niiden hallintaan. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan sekä jäsenten on oltava sellaisia johdon jäseniä, jotka eivät vastaa sijoituspalveluyrityksen päivittäisestä johtamisesta. Jos hallituksen jäseninä on henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetussa laissa (725/1990) tarkoitettuja henkilöstön edustajia, vähintään yksi heistä on nimettävä palkitsemisvaliokunnan jäseneksi.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja päätöksiä valmistellessaan palkitsemisvaliokunnan on otettava huomioon yleinen etu sekä sijoituspalveluyrityksen osakkeenomistajien, sijoittajien ja muiden sidosryhmien pitkän aikavälin edut.

Sijoituspalveluyrityksen on julkistettava vuosittain seuraavat tiedot muussa kuin kotijäsenvaltiossaan sijaitsevasta sivuliikkeestä tai tytäryrityksestä, joka täyttää EU:n vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 26 alakohdassa säädetyn rahoituslaitoksen määritelmän:

Edellä 1 momentissa mainitut tilintarkastusdirektiivin mukaisesti tilintarkastetut tiedot tulee liittää, mikäli mahdollista, sijoituspalveluyrityksen vuositilinpäätöksiin tai konsolidoituihin tilinpäätöksiin.

Sijoituspalveluyrityksellä on oltava menettelytavat, joita noudattamalla sijoituspalveluyrityksen palveluksessa olevat voivat ilmoittaa sijoituspalveluyrityksen sisällä riippumattoman kanavan kautta finanssimarkkinoita koskevien säännösten ja määräysten epäillystä rikkomisesta. Ilmoitusmenettelyn tulee sisältää asianmukaiset ja riittävät toimenpiteet, joilla järjestetään ilmoitusten asianmukainen käsittely sekä suojataan ilmoituksen tekijää ja turvataan ilmoituksen tekijän ja ilmoituksen kohteena olevan henkilötietojen suoja. Ilmoitusmenettelyn tulee lisäksi sisältää ohjeet, joilla turvataan ilmoituksen tekijän henkilöllisyyden suoja, jollei rikkomuksen selvittämiseksi tai muuten viranomaisen oikeudesta tietojen saamiseen laissa toisin säädetä.

Sijoituspalveluyrityksen on säilytettävä 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta koskevat tarpeelliset tiedot. Tiedot on poistettava viiden vuoden kuluttua ilmoituksen tekemisestä, jollei tietojen edelleen säilyttäminen ole tarpeen rikostutkinnan, vireillä olevan oikeudenkäynnin, viranomaistutkinnan taikka ilmoituksen tekijän tai ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi. Tietojen edelleen säilyttämisen tarpeellisuus on tutkittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua edellisestä tarkistamisesta. Tarkistamisesta on tehtävä merkintä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla ilmoituksen kohteena olevalla rekisteröidyllä ei ole luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679, jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus , 15 artiklan mukaista oikeutta saada pääsyä sellaisiin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin tietoihin, joiden antaminen voisi haitata epäiltyjen rikkomisten selvittämistä.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen ilmoitusten tekemisestä ja niiden käsittelystä sijoituspalveluyrityksessä.

Finanssivalvonnan on kerättävä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 51 artiklan ensimmäisen alakohdan c ja d alakohdan mukaisesti julkistetut tiedot sekä sijoituspalveluyritysten sukupuolten palkkaeroista toimittamat tiedot ja käytettävä niitä palkitsemisjärjestelmien kehityssuuntien ja käytäntöjen vertailemiseen. Finanssivalvonnan on toimitettava kerätyt tiedot Euroopan pankkiviranomaiselle.

Sijoituspalveluyrityksen on toimitettava Finanssivalvonnalle tiedot sen luonnollisten henkilöiden määrästä, joiden palkkiot ovat miljoona euroa tai enemmän tilikautta kohden, mukaan lukien tiedot näiden henkilöiden tehtävien kuvauksesta, liiketoiminta-alueesta sekä palkan, tulospalkkioiden, pitkän aikavälin palkkioiden ja eläkemaksujen keskeisistä perusteista. Tiedot on toimitettava miljoonan euron palkkaryhmittäin.

Sijoituspalveluyrityksen on toimitettava Finanssivalvonnan pyynnöstä tieto kunkin johdon tai toimivan johdon jäsenen palkan ja palkkioiden kokonaismäärästä.

Finanssivalvonnan on toimitettava 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot Euroopan pankkiviranomaiselle, joka julkaisee ne kotijäsenvaltioiden osalta koostetusti käyttäen yhteistä raportointikanavaa. Euroopan pankkiviranomainen voi kuultuaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista laatia ohjeita helpottamaan täytäntöönpanoa ja varmistamaan kerättyjen tietojen yhdenmukaisuuden.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä tarkoitettujen tietojen ilmoittamisesta Finanssivalvonnalle.

Finanssivalvonnan on, ottaen huomioon sijoituspalveluyrityksen koko, riskiprofiili ja liiketoimintamalli, tarkasteltava sijoituspalveluyrityksen käyttöön ottamia järjestelyjä, strategioita, prosesseja ja mekanismeja ja arvioitava tarpeen mukaan seuraavat seikat sijoituspalveluyrityksen riskien hyvän hallinnan ja kattamisen varmistamiseksi:

Finanssivalvonnan on 1 momentissa tarkoitettua arviota tehdessään otettava huomioon, onko sijoituspalveluyrityksellä ammatillinen vastuuvakuutus. Finanssivalvonnan on päätettävä 1 momentin mukaisen arvioinnin toteuttamistiheys ja perusteellisuus ja sovellettava siinä suhteellisuusperiaatetta ottamalla huomioon sijoituspalveluyrityksen toiminnan suuruus, luonne, laajuus ja monimuotoisuus sekä tarvittaessa sen merkitys koko rahoitusjärjestelmälle.

Finanssivalvonnan on tapauskohtaisesti päätettävä arvioinnin tekemisestä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttävälle pienelle ja ilman sidossuhteita olevalle sijoituspalveluyritykselle, jos Finanssivalvonta katsoo sen olevan tarpeen sijoituspalveluyrityksen toiminnan suuruuden, luonteen, laajuuden ja monimuotoisuuden vuoksi.

Edellä 2 momentin tekijöiden arvioinnissa Finanssivalvonnan tulee ottaa huomioon mitä asiakkaan varojen erillään pidosta säädetään tämän lain 9 luvussa.

Finanssivalvonnan on 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettua arviointia tehdessään saatava tutustua sijoituspalveluyrityksen johdon ja sen valiokuntien kokousten esityslistoihin, pöytäkirjoihin ja liiteasiakirjoihin sekä johdon toiminnan sisäisen ja ulkoisen arvioinnin tuloksiin.

Finanssivalvonnan on jatkuvasti seurattava ja vähintään joka kolmas vuosi tarkastettava, täyttävätkö sijoituspalveluyritykset EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 22 artiklassa tarkoitetut sisäisten mallien käyttöä koskevan luvan edellytykset. Finanssivalvonnan on erityisesti otettava huomioon sijoituspalveluyrityksen liiketoiminnan muutokset ja kyseisten mallien soveltaminen uusiin tuotteisiin sekä tarkasteltava ja arvioitava sitä, soveltaako sijoituspalveluyritys kehittyneitä ja ajan tasalla olevia tekniikoita ja käytäntöjä näissä sisäisissä malleissaan.

Finanssivalvonnan on varmistettava, että olennaiset puutteet, joita havaitaan riskien kattamisessa sijoituspalveluyrityksen sisäisillä malleilla, korjataan, tai toteutettava toimia puutteiden vaikutusten lieventämiseksi esimerkiksi määräämällä pääomavaatimuksen korotuksia tai korottamalla kertoimia.

Jos markkinaan kohdistuvan riskin sisäisten mallien tapauksessa useat EU:n vakavaraisuusasetuksen 366 artiklassa tarkoitetut ylitykset osoittavat, että sisäiset mallit eivät ole tai eivät enää ole tarkkoja, Finanssivalvonnan on peruutettava lupa sisäisten mallien käyttöön tai toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sisäisiä malleja parannetaan viipymättä ja asetetussa määräajassa.

Jos sijoituspalveluyritys, jolle on myönnetty lupa käyttää sisäisiä malleja, ei enää täytä kyseisten sisäisten mallien soveltamista koskevia vaatimuksia, Finanssivalvonnan on vaadittava sijoituspalveluyritystä joko osoittamaan, että noudattamatta jättämisen vaikutus on vähäinen, tai vaadittava vaatimusten täyttämistä koskevan suunnitelman ja määräajan esittämistä. Finanssivalvonnan on vaadittava parannuksia esitettyyn suunnitelmaan, jos on epätodennäköistä, että sen tuloksena on täydellinen vaatimustenmukaisuus tai jos määräaika ei ole asianmukainen.

Jos on epätodennäköistä, että sijoituspalveluyritys noudattaa vaatimuksia asetetussa määräajassa, tai jos sijoituspalveluyritys ei ole tyydyttävällä tavalla osoittanut, että noudattamatta jättämisen vaikutus on vähäinen, Finanssivalvonnan on peruttava lupa käyttää sisäisiä malleja tai rajoitettava sen koskemaan sellaisia osa-alueita, joilla vaatimustenmukaisuus voidaan saavuttaa asianmukaisessa määräajassa.

Finanssivalvonnan on edellytettävä sijoituspalveluyrityksen ryhtyvän toimenpiteisiin varhaisessa vaiheessa seuraavissa tilanteissa:

Finanssivalvonta voi 2 §:n, 3 §:n 4 ja 5 momentin sekä 4 §:n säännöksiä sovellettaessa:

Soveltaessaan 1 momentin 10 kohtaa Finanssivalvonta saa vaatia lisäraportointia tai useammin tapahtuvaa raportointia vain, jos ilmoitettavat tiedot eivät ole päällekkäisiä muiden tietojen kanssa ja jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

Tietojen katsotaan olevan päällekkäisiä, jos Finanssivalvonnalla on jo hallussaan samat tai olennaisilta osin samat tiedot, Finanssivalvonta voi tuottaa ne tai voi saada ne muilla keinoin kuin vaatimalla sijoituspalveluyritystä ilmoittamaan ne. Finanssivalvonta ei saa vaatia näitä lisätietoja, jos tiedot ovat sen saatavilla eri muodossa tai tarkkuustasolla kuin ilmoitettavat lisätiedot eikä eri muoto tai tarkkuustaso estä sitä tuottamasta olennaisilta osin vastaavia tietoja.

Finanssivalvonta voi antaa tarkemmat määräykset 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta omien varojen kartuttamisvelvollisuudesta ja sen valvonnan kannalta tarpeellisten tietojen ilmoittamisesta Finanssivalvonnalle sekä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun suunnitelman sisällölle asetettavista vaatimuksista.

Finanssivalvonnan on asetettava 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu omien varojen lisävaatimus silloin kun se toteaa 2 ja 3 §:n mukaisesti suoritettujen tarkastelujen perusteella sijoituspalveluyrityksen osalta jonkin seuraavista tilanteista:

Sovellettaessa 1 momentin 1 kohtaa katsotaan, ettei riskejä tai riskitekijöitä ole lainkaan tai riittävästi katettu EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen kolmannessa ja neljännessä osassa säädetyillä omien varojen vaatimuksilla vain, jos sellaisen pääoman määrä, tyyppi ja jakautuminen, jota Finanssivalvonta pitää riittävänä suoritettuaan vakavaraisuuden arvioinnin sijoituspalveluyrityksen 6 luvun 2 a §:n 1 momentin mukaisesti toteuttaman arvioinnin perusteella, on suurempi kuin EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen kolmannessa tai neljännessä osassa säädetty sijoituspalveluyrityksen omien varojen vaatimus.

Edellä 2 momenttia sovellettaessa riittävään pääomaan voi kuulua riskejä tai riskitekijöitä, jotka on nimenomaisesti jätetty EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen kolmannessa tai neljännessä osassa säädetyn omien varojen vaatimuksen ulkopuolelle.

Finanssivalvonnan on määritettävä 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisen omien varojen lisävaatimuksen taso edellä tämän pykälän 2 momentin mukaisesti riittävänä pidetyn pääoman ja EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen kolmannessa ja neljännessä osassa säädetyn omien varojen vaatimuksen erotuksena.

Finanssivalvonnan tulee edellyttää, että sijoituspalveluyritys täyttää 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun omien varojen lisävaatimuksen omilla varoilla seuraavin edellytyksin:

Sen lisäksi mitä päätöksen perustelemisesta muualla laissa säädetään, tässä pykälässä tarkoitetusta päätöksestä on käytävä ilmi ne seikat, joiden perusteella Finanssivalvonta katsoo lisäpääomavaatimuksen asettamisedellytysten täyttyvän sekä selvitys lisäpääomavaatimusten kohdentumisesta. Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa päätökseen tulee sisältyä erityiset perustelut siitä, miksi 7 §:n 1 momentin mukaan vahvistetun pääoman tason ei enää katsota riittävän.

Finanssivalvonta voi asettaa tämän pykälän mukaisesti omien varojen lisävaatimuksen EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle pienelle ja ilman sidossuhteita olevalle sijoituspalveluyritykselle tapauskohtaisen arvioinnin perusteella ja, jos Finanssivalvonta katsoo sen olevan perusteltua.

Finanssivalvonta voi edellyttää, että myös sellaisen sijoituspalveluyrityksen, joka ei täytä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa pienelle ja ilman sidossuhteita olevalle sijoituspalveluyritykselle säädettyjä edellytyksiä, omien varojen taso ylittää oikeassa suhteessa 6 luvun 2 a §:n perusteella riittävästi EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen kolmannessa osassa ja tämän lain 6 luvussa ja 6 b luvun 1 a, 1 b, 2 a–2 c ja 7–11 §:ssä asetetut vaatimukset sekä tämän luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut omien varojen lisävaatimukset, sen varmistamiseksi, että suhdannevaihtelut eivät johda kyseisten vaatimusten rikkomiseen tai uhkaa sijoituspalveluyrityksen kykyä ajaa toimintansa alas tai lopettaa se hallitusti.

Finanssivalvonnan on tarvittaessa tarkasteltava kullekin sijoituspalveluyritykselle, joka ei täytä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, 1 momentin mukaisesti asetettua omien varojen tasoa ja tarpeen mukaan ilmoitettava kyseiselle sijoituspalveluyritykselle tämän tarkastelun päätelmistä ja myös 1 momentin mukaisesti asetetun omien varojen tason mukauttamista koskevista odotuksista. Tällaiseen ilmoitukseen on sisällyttävä päivämäärä, johon mennessä Finanssivalvonta edellyttää mukautuksen olevan valmis.

Finanssivalvonnan on asetettava 5 §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitettuja erityisiä maksuvalmiusvaatimuksia vain, jos se 2 ja 3 §:n mukaisesti suoritettujen arviointien perusteella toteaa, että sijoituspalveluyritys, joka ei täytä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädettyjä edellytyksiä, tai joka täyttää edellä mainitun asetuksen 12 artiklan 1 kohdan edellytykset mutta jota ei ole vapautettu mainitun asetuksen 43 artiklan 1 kohdassa säädetystä maksuvalmiusvaatimuksesta, on jossakin seuraavista tilanteista:

Edellä 1 momentin 1 kohtaa sovellettaessa katsotaan, että likviditeettiriskiä tai -riskitekijöitä ei ole lainkaan tai riittävästi katettu EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen viidennessä osassa säädetyllä maksuvalmiusvaatimuksella vain, jos sellaisen likviditeetin määrät ja tyypit, joita Finanssivalvonta pitää riittävänä suoritettuaan vakavaraisuuden arvioinnin sijoituspalveluyrityksen 6 luvun 2 a §:n 1 momentin mukaisesti toteuttaman arvioinnin perusteella, ovat suuremmat kuin EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen viidennessä osassa säädetty sijoituspalveluyrityksen maksuvalmiusvaatimus.

Finanssivalvonnan on määritettävä 5 §:n 1 momentin 11 kohdan mukaisen erityisen maksuvalmiusvaatimuksen taso edellä tämän pykälän 2 momentin mukaisesti riittävänä pidetyn likviditeetin ja EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen viidennessä osassa säädetyn maksuvalmiusvaatimuksen erotuksena.

Finanssivalvonnan on vaadittava, että sijoituspalveluyritys täyttää 5 §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitetun erityisen maksuvalmiusvaatimuksen käteisvaroilla EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 43 artiklan mukaisesti.

Finanssivalvonnan on kirjallisesti perusteltava päätöksensä asettaa erityinen maksuvalmiusvaatimus  5 §:n  1  momentin  11  kohdan  nojalla  antamalla  selkeä  selvitys  tämän  pykälän 1–3 momentissa tarkoitettuja seikkoja koskevasta täysimääräisestä arvioinnista.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava Rahoitusvakausvirastolle 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti asetetusta omien varojen lisävaatimuksesta, jota edellytetään kriisinratkaisudirektiivin soveltamisalaan kuuluvalta sijoituspalveluyritykseltä, ja mahdollisista tämän luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuista mukauttamista koskevasta ohjeistuksesta.

Finanssivalvonta voi vaatia sijoituspalveluyritystä, joka ei täytä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa pienille ja ilman sidossuhteita oleville sijoituspalveluyrityksille säädettyjä edellytyksiä, sekä mainitun asetuksen 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sijoituspalveluyritystä julkistamaan mainitun asetuksen 46 artiklassa tarkoitetut tiedot useammin kuin kerran vuodessa ja asettamaan julkistamiselle määräajat.

Finanssivalvonta voi vaatia 1 momentissa tarkoitettua sijoituspalveluyritystä käyttämään muiden kuin tilinpäätösasiakirjojen julkistamiseen tiettyjä muita viestintäkanavia ja paikkoja, erityisesti sijoituspalveluyrityksen verkkosivuja.

Finanssivalvonta voi vaatia emoyritystä julkistamaan vuosittain kuvauksen sijoituspalveluyrityksen ryhmän oikeudellisesta rakenteesta, hallinnointi- ja ohjausrakenteesta sekä organisaatiorakenteesta 3 luvun 3 ja 4 §:n, 6 a luvun 1 §:n ja 6 b luvun 1 a §:n mukaisesti joko kokonaisuudessaan tai esittämällä viittaukset vastaaviin tietoihin.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava Euroopan pankkiviranomaiselle:

Finanssivalvonta vastaa konsolidoidusta valvonnasta tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvonnasta, jos se toimii sijoituspalveluyrityksen Euroopan unioniin sijoittuneen emoyrityksen toimivaltaisena viranomaisena.

Jos sijoituspalveluyrityksen emoyritys on Euroopan unionissa emoyrityksenä toimiva sijoitusalan holdingyhtiö tai unionissa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö, konsolidoidusta valvonnasta tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvonnasta vastaa kyseisen sijoituspalveluyrityksen toimivaltainen viranomainen.

Jos kahdella tai useammalla sijoituspalveluyrityksellä, jotka ovat saaneet toimiluvan kahdessa tai useammassa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, on sama unionissa emoyrityksenä toimiva sijoitusalan holdingyhtiö tai sama unionissa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö, konsolidoidusta valvonnasta tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvonnasta vastaa sen sijoituspalveluyrityksen osalta toimivaltainen viranomainen, jolla on toimilupa siinä jäsenvaltiossa, jossa sijoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö on perustettu.

Jos kahdessa tai useammassa Euroopan unionin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneiden kahden tai useamman sijoituspalveluyrityksen emoyritykset muodostuvat useammista sijoitusalan holdingyhtiöistä tai rahoitusalan sekaholdingyhtiöistä, joiden pääkonttorit ovat eri jäsenvaltioissa, ja jos jokaisessa näistä jäsenvaltioista on sijoituspalveluyritys, konsolidoidusta valvonnasta tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvonnasta vastaa sen sijoituspalveluyrityksen, jonka taseen loppusumma on suurin, toimivaltainen viranomainen.

Jos kahdella tai useammalla sijoituspalveluyrityksellä, jotka ovat saaneet toimiluvan Euroopan unionissa, on emoyrityksenä sama unionissa toimiva sijoitusalan holdingyhtiö tai sama unionissa toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö eikä mikään näistä sijoituspalveluyrityksistä ole saanut toimilupaa siinä jäsenvaltiossa, jossa sijoitusalan holdingyhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö on perustettu, konsolidoidusta valvonnasta tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvonnasta vastaa sen sijoituspalveluyrityksen, jonka taseen loppusumma on suurin, toimivaltainen viranomainen.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia olla soveltamatta 3–5 momentissa tarkoitettuja perusteita, jos niiden soveltaminen olisi epätarkoituksenmukaista konsolidoidun tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen tehokkaan valvonnan kannalta ottaen huomioon kyseessä olevat sijoituspalveluyritykset ja niiden toimintojen merkitys asianomaisissa jäsenvaltioissa, ja nimetä jonkin muun toimivaltaisen viranomaisen toteuttamaan pääomavaatimuksen noudattamisen konsolidoidun valvonnan tai ryhmän pääomavaatimuksen noudattamisen valvonnan. Toimivaltaisten viranomaisten on tällaisissa tapauksissa ennen päätöksen tekemistä annettava Euroopan unionissa emoyrityksenä toimivalle sijoitusalan holdingyhtiölle tai unionissa emoyrityksenä toimivalle rahoitusalan sekaholdingyhtiölle tai sille sijoituspalveluyritykselle, jonka taseen loppusumma on suurin, mahdollisuus esittää kantansa kyseisestä päätöksestä. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava Euroopan komissiolle ja Euroopan pankkiviranomaiselle kaikista tällaisista päätöksistään.

Jos Finanssivalvonta vastaa 12 §:n mukaisesti valvonnasta ja valvontaa varten on perustettu Finanssivalvonnasta annetun lain 65 b §:ssä tarkoitettu valvontakollegio, valvontakollegion on sen lisäksi, mitä Finanssivalvonnasta annetun lain 65 c §:ssä säädetään valvontakollegion tehtävistä ja toiminnasta, suoritettava seuraavat tehtävät:

Jos 1 momentissa tarkoitettuja tietoja ei ole toimitettu ilman aiheetonta viivytystä tai jos yhteistyöpyyntö on hylätty tai siihen ei ole vastattu kohtuullisessa ajassa, erityisesti kun on kysymys merkityksellisten tietojen vaihdosta, Finanssivalvonta voi saattaa asian Euroopan pankkiviranomaisen käsiteltäväksi Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Jos Finanssivalvonta vastaa 12 §:n mukaisesti valvonnasta, sen on varoitettava kriisitilanteesta mukaan lukien Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 18 artiklassa kuvattu tilanne tai tilanne, jossa markkinoiden muutokset ovat epäsuotuisia ja joka mahdollisesti vaarantaa markkinoiden likviditeetin ja rahoitusjärjestelmän vakauden jossakin niistä Euroopan unionin jäsenvaltioista, joissa sijoituspalveluyritysryhmään kuuluville yrityksille on myönnetty toimilupa. Finanssivalvonnan tulee ottaen huomioon, mitä Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään viranomaisen salassapitovelvollisuudesta ja yhteistyöstä kolmansien maiden viranomaisten kanssa ja tilintarkastajien ilmoitusvelvollisuudesta, tehdä ilmoitus mahdollisimman pian Euroopan pankkivalvontaviranomaiselle, Euroopan järjestelmäriskikomitealle sekä kaikille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille ja ilmoittaa niille tehtävien suorittamisen kannalta olennaiset tiedot.

Finanssivalvonnan on tehtävä tiivistä yhteistyötä muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tässä laissa säädettyjen vakavaraisuuden valvontatehtävien suorittamiseksi erityisesti vaihtamalla viipymättä muun muassa seuraavia sijoituspalveluyrityksiä koskevia tietoja:

Finanssivalvonnan on kotijäsenvaltion toimivaltaisena viranomaisena toimiessaan toimitettava välittömästi vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille kaikki tiedot ja havainnot sijoituspalveluyrityksen toimintaa valvoessaan toteamistaan mahdollisista ongelmista ja riskeistä, joita sijoituspalveluyrityksestä aiheutuu sen asiakkaiden suojelulle tai rahoitusjärjestelmän vakaudelle vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

Finanssivalvonnan on toimittava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toimittamien tietojen perusteella toteuttamalla kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla vältetään tai korjataan 2 momentissa tarkoitetut mahdolliset ongelmat ja riskit. Finanssivalvonnan on pyynnöstä ilmoitettava yksityiskohtaisesti vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, miten se on ottanut huomioon kyseisten toimivaltaisten viranomaisten toimittamat tiedot ja havainnot.

Finanssivalvonta voi pyytää EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 23 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan edellytyksen arvioinnissa toimiessaan sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisena viranomaisena määritysosapuolen kotijäsenvaltion toimivaltaista viranomaista toimittamaan tietoja asianomaisen sijoituspalveluyrityksen vakuusvaatimuksen laskennassa käytetyistä vakuusmallista ja parametreistä.

Finanssivalvonnalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus toteuttaa Suomessa paikalla tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia ETA-sijoituspalveluyrityksen sivuliikkeessä liittyen sen toimintaan Suomessa ja vaatia tietoja sivuliikkeen toiminnasta, jos Finanssivalvonta katsoo sen olevan tarpeen rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi Suomessa.

Finanssivalvonnan on ennen 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen tai todentamisen toteutusta kuultava ETA-sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion viranomaisia.

Finanssivalvonnan on viipymättä 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen tai todentamisen jälkeen ilmoitettava ETA-sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion viranomaiselle riskiarvioinnin kannalta merkitykselliset saadut tiedot ja havainnot.

Finanssivalvonnan tarkastus- ja tiedonsaantioikeudesta on lisäksi voimassa, mitä muualla laissa säädetään.

Finanssivalvonnan on arvioitava kolmannen maan valvonnan tason vastaavuutta tilanteessa jossa vähintään kaksi sijoituspalveluyritystä, jotka ovat sellaisen saman emoyrityksen tytäryrityksiä, jonka pääkonttori on kolmannessa maassa, eivät kuulu tehokkaan valvonnan piiriin ryhmän tasolla.

Mikäli Finanssivalvonta toimisi ryhmän valvojana ja se toteaisi, että vastaavaa valvontaa ei sovelleta, on sen päätettävä sellaisista valvontatoimista, joilla saavutetaan EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 7 ja 8 artiklan mukaiset valvontatavoitteet, kuultuaan ensin muita toimivaltaisia viranomaisia. Kaikista tässä pykälässä tarkoitetuista valvontatoimista on ilmoitettava muille asianomaisille viranomaisille, Euroopan pankkiviranomaiselle ja Euroopan komissiolle.

Jos Finanssivalvonta on ryhmän valvoja ja jos emoyritys on sijoittautunut Euroopan unioniin, Finanssivalvonta voi vaatia sijoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön perustamista unionissa ja soveltaa EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 7 ja 8 artiklaa kyseiseen sijoitusalan holdingyhtiöön tai kyseiseen rahoitusalan sekaholdingyhtiöön.

Finanssivalvonta voi antaa sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivin ja EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen täytäntöönpanon edellyttämät tarkemmat määräykset 6, 7 ja 10 §:n täytäntöönpanosta ja tässä luvussa tarkoitetuista taloudellisista edellytyksistä ja niiden valvonnan edellyttämästä säännöllisestä tietojenantamisvelvollisuudesta.

Sijoituspalveluyritys ja sen sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluva yritys saa antaa lainaa omien ja emoyrityksen osakkeiden ja osuuksien hankkimiseen taikka ottaa niitä pantiksi ainoastaan 2 ja 3 momentissa säädetyin rajoituksin. Vakuuden asettaminen sijoituspalveluyrityksen tai sen sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen varoista edellä tarkoitetun lainan maksamisesta rinnastetaan lainan antamiseen.

Sijoituspalveluyritys ja sen sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluva yritys saa, jollei 3 momentista muuta johdu, osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 10 §:n 1 momentin sekä velkakirjalain (622/1947) 34 §:n 3 momentin säännösten estämättä antaa lainaa omien tai emoyrityksen osakkeiden ja osuuksien hankkimiseksi ja ottaa niitä pantiksi, jos:

Sijoituspalveluyritys ja sen sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluva yritys saa ottaa pantiksi omia ja emoyrityksen osakkeita ja osuuksia niiden merkinnän rahoittamiseksi annetun lainan vakuudeksi enintään määrän, joka vastaa nimellisarvoltaan yhtä kymmenesosaa lainan antaneen yrityksen, tai jos pantiksi on otettu lainan antaneen yrityksen emoyrityksen osakkeita tai osuuksia, emoyrityksen sidotusta pääomasta.

Sijoituspalveluyrityksen tai sen sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen on ilmoitettava etukäteen Finanssivalvonnalle, jos se aikoo hankkia kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua määräysvaltaa sellaisessa luottolaitoksessa, sijoituspalveluyrityksessä, rahastoyhtiössä, vaihtoehtorahastojen hoitajassa taikka vakuutusyhtiössä, jonka kotipaikka on kolmannessa maassa.

Finanssivalvonta voi kolmen kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta kieltää määräysvallan hankinnan, jos hankinnan kohteena olevaan yritykseen sovellettavat lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset olennaisesti vaikeuttaisivat sijoituspalveluyrityksen tai sen sijoituspalvelukonsolidointiryhmän tehokasta valvontaa.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettuun ilmoitukseen liitettävistä tiedoista ja muista vastaavista ilmoitusmenettelyssä noudatettavista seikoista.

Jos sijoituspalveluyritys kuuluu sellaiseen sijoituspalvelukonsolidointiryhmään, jonka ylin emoyritys sijaitsee kolmannessa maassa, sijoituspalveluyrityksen toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on, että:

Finanssivalvonnan on ennen 2 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä pyydettävä lausunto 1 momentissa tarkoitettuun sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvien, toisessa ETA-valtiossa säänneltyjen ulkomaisten luottolaitosten ja suomalaista sijoituspalveluyritystä vastaavien yritysten valvonnasta vastaavilta ulkomaan viranomaisilta, Euroopan pankkiviranomaiselta ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta. Finanssivalvonnan on tehtyään 2 momentissa tarkoitetun päätöksen ilmoitettava siitä näille viranomaisille sekä Euroopan komissiolle.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta sijoituspalveluyritykseen, jonka konsolidoidusta valvonnasta vastaa ulkomainen ETA-valvontaviranomainen, jos tämä viranomainen on katsonut, että sijoituspalvelukonsolidointiryhmä täyttää 1 momentissa säädetyt edellytykset.

Mitä 1 momentissa säädetään sijoituspalvelukonsolidointiryhmästä, sovelletaan vastaavasti luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaiseen konsolidointiryhmään ja rahoitus- ja vakuutusryhmittymään.

Säännöissä tulee olla tässä ja muualla laissa olevia säännöksiä täydentävät määräykset ainakin siitä:

Korvausrahaston pääoman ja pääomasta rahana maksettavan osuuden erotus voidaan kattaa vakuutuksin taikka rahastoon tai rahaston jäsenen kanssa samaan konserniin tai luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaiseen konsolidointiryhmään kuulumattoman luottolaitoksen antamin sitovin luottolupauksin. Finanssivalvonnan on vuosittain tarkistettava, että korvausrahaston rahana maksettavaa pääomaa on kartutettu tasaisesti. Vakuutus tai sitova luottolupaus on otettava korvausrahaston nimiin ja korvausrahastoon kuuluvien sijoituspalveluyritysten on yhteisesti katettava siitä aiheutuvat kustannukset.

Korvausrahaston varoja ei saa sijoittaa korvausrahastoon kuuluvan sijoituspalveluyrityksen tai sen kanssa samaan sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvan yhteisön taikka korvausrahastoon kuuluvan rahastoyhtiön tai vaihtoehtorahastojen hoitajan osakkeisiin tai osuuksiin eikä muihin korvausrahastoon kuuluvan sijoituspalveluyrityksen tai sen kanssa samaan sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvan yhteisön taikka luottolaitostoiminnasta annetun lain 13 luvun 1 §:ssä tarkoitetun vakuusrahaston taikka rahastoyhtiön tai vaihtoehtorahastojen hoitajan liikkeeseen laskemiin arvopapereihin.

Mitä 2 momentissa säädetään sijoituspalveluyrityksestä, rahastoyhtiöstä ja vaihtoehtorahastojen hoitajasta, koskee myös korvausrahaston jäsenenä olevaa ulkomaista sijoituspalveluyritystä sekä sen kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvaa yhteisöä ja ulkomaista ETA-rahastoyhtiötä ja ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaa. Korvausrahaston varoja voidaan kuitenkin sijoittaa korvausrahastoon kuuluvan rahastoyhtiön hallinnoiman sijoitusrahaston tai ulkomaisen rahastoyhtiön hallinnoiman yhteissijoitusyrityksen varoihin, jos yhteissijoitusyritystä sen kotivaltion lainsäädännön mukaan koskevat sijoitusrahastolain 9 luvun 1 §:n 2 momentissa säädettyä vastaavat vaatimukset yhteissijoitusyrityksen varojen pitämisestä erillään rahastoyhtiön varoista.

Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään sijoituspalveluyrityksestä ja sen sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvasta yrityksestä, sovelletaan vastaavasti luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaiseen konsolidointiryhmään ja siihen kuuluvaan luottolaitokseen.

Joka sijoituspalveluyrityksen tai sen kanssa samaan sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen, sijoituspalveluyritysten yhteenliittymän taikka sijoituspalveluyrityksen asiamiehen tai muun sijoituspalveluyrityksen lukuun toimivan yrityksen toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai niiden palveluksessa taikka niiden toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan on saanut tietää sijoituspalveluyrityksen tai sen kanssa samaan sijoituspalvelukonsolidointiryhmään tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004) tarkoitettuun ryhmittymään kuuluvan yrityksen asiakkaan tai muun sen toimintaan liittyvän henkilön taloudellista asemaa tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Salassa pidettäviä tietoja ei saa myöskään antaa sijoituspalveluyrityksen yhtiökokoukselle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkeenomistajalle.

Sijoituspalveluyrityksellä, sen omistusyhteisöllä ja sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvalla rahoituslaitoksella sekä sijoituspalveluyritysten yhteenliittymällä on velvollisuus antaa 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi sekä muulle viranomaiselle, jolla on lain nojalla oikeus saada sellaisia tietoja.

Jollei yleisestä tietosuoja-asetuksesta muuta johdu, sijoituspalveluyrityksellä ja sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvalla yrityksellä on oikeus antaa 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja samaan konserniin, sijoituspalvelukonsolidointiryhmään tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvalle yhteisölle asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista, markkinointia sekä konsernin, sijoituspalvelukonsolidointiryhmän tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymän riskienhallintaa varten, jos tietojen vastaanottajaa koskee tässä laissa säädetty tai vastaava salassapitovelvollisuus. Mitä tässä momentissa säädetään tietojen luovuttamisesta, ei koske yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklassa tarkoitettujen tietojen luovuttamista eikä sellaisia tietoja, jotka perustuvat asiakkaan ja muun kuin ryhmittymään kuuluvan yrityksen välisten maksutietojen rekisteröintiin.

Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, sijoituspalveluyritys ja sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluva yritys voivat luovuttaa asiakasrekisterissään olevia markkinointia sekä asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista varten tarpeellisia tietoja sellaiselle yritykselle, joka kuuluu sijoituspalveluyrityksen kanssa samaan taloudelliseen yhteenliittymään, jos tietojen vastaanottajaa koskee tässä laissa säädetty tai sitä vastaava salassapitovelvollisuus. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklassa tarkoitettujen tietojen luovuttamista.

Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, sijoituspalveluyrityksellä ja sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvalla yrityksellä on oikeus luovuttaa toiselle sijoituspalveluyritykselle, luottolaitokselle, rahoituslaitokselle tai maksulaitokselle näihin kohdistuvista rikoksista luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 18 a §:ssä tarkoitetut välttämättömät tiedot rahoitusmarkkinoilla toimiviin yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemiseksi.

Sijoituspalveluyrityksen ja sen sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvan rahoituslaitoksen on tunnettava asiakkaansa. Sijoituspalveluyrityksen ja sen sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvan rahoituslaitoksen on tunnistettava asiakkaan tosiasiallinen edunsaaja ja se, joka toimii asiakkaan lukuun, sekä lisäksi tarvittaessa todennettava näiden henkilöllisyys. Tässä momentissa säädettyä velvollisuutta täytettäessä voidaan hyödyntää 2 momentissa tarkoitettuja järjestelmiä.

Sijoituspalveluyrityksellä ja sen sijoituspalvelukonsolidointiryhmään kuuluvalla rahoituslaitoksella on oltava riittävät riskienhallintajärjestelmät, joilla ne voivat arvioida asiakkaista toiminnalleen aiheutuvia riskejä.

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä ja päätöksiä ovat 1 momentissa säädetyn lisäksi:

Seuraamusmaksua ei voida määrätä 2 momentin 1 kohdassa mainittujen 6 b luvun 1 a, 2 a, 2 b tai 7–11 §:n säännösten nojalla tämän lain 6 b luvun 1 a §:n 2 momentissa tarkoitetulle EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen 12 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttävälle pienelle ja ilman sidossuhteita olevalle sijoituspalveluryitykselle.

Seuraamusmaksua ei voida määrätä 2 momentin 1 kohdan nojalla muille kuin sijoituspalveluyritykselle ja sen kanssa samaan sijoituspalveluryhmään kuuluvalle yritykselle taikka monialan hodingyhtiölle sekä sellaiselle kyseisen oikeushenkilön johtoon kuuluvalle henkilölle, jonka velvollisuuksien vastainen edellä tässä pykälässä säädetty teko tai laiminlyönti on.

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä ovat 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi seuraavien EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen säännösten rikkominen tai laiminlyönti:

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä ja päätöksiä ovat 1, 2 ja 5 momentissa säädetyn lisäksi:

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä ovat tämän pykälän 1, 2 ja 5–7 momentissa säädetyn lisäksi kyseisissä momenteissa tarkoitettuja säännöksiä koskevat tarkemmat säännökset ja määräykset sekä kriisinratkaisudirektiivin, luottolaitosdirektiivin, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin, osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin sekä EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen ja EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten säännökset.

Sijoituspalveluyritys ja korvausrahasto ovat velvolliset korvaamaan vahingon, jonka ne ovat tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet sijoituspalveluyrityksen asiakkaalle tai muulle henkilölle tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten, EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen, EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen taikka sovellettaessa tämän lain 6 luvun 2 b §:ssä säädetyin edellytyksin EU:n vakavaraisuusasetuksen sekä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen, EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen tai EU:n vakavaraisuusasetuksen, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin, EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen, luottolaitosdirektiivin tai osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten taikka korvausrahaston sääntöjen vastaisella menettelyllä.

Sijoituspalveluyrityksen hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja ovat velvolliset korvaamaan vahingon, jonka he ovat tehtävässään tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet sijoituspalveluyritykselle taikka osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle rikkomalla tämän lain säännöksiä tai tämän lain nojalla annettuja säännöksiä, EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetusta, EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetusta taikka sovellettaessa tämän lain 6 luvun 2 b §:ssä säädetyin edellytyksin EU:n vakavaraisuusasetuksen tai EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen, EU:n vakavaraisuusasetuksen, EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin, luottolaitosdirektiiviin, EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen tai osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin perusteella annettuja komission asetuksia ja päätöksiä. Vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei koske vahinkoja siltä osin kuin ne on aiheutettu rikkomalla 7 luvun 9 §:n 1 tai 2 momentin, 9 luvun 2–4 §:n, 10 luvun 1–7 §:n, 8 §:n 1, 2, 4–8 momentin tai 9–14 §:n taikka 12 luvun 1 tai 2 §:n tai 3 §:n 1 tai 3 momentin säännöksiä.

Sijoituspalveluyrityksen osakkeenomistaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on myötävaikuttamalla tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten, EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen, EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen, EU vakavaraisuusasetuksen, EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen, EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen, EU:n vakavaraisuusasetuksen, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin, EU:n sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetuksen tai luottolaitosdirektiivin perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut sijoituspalveluyritykselle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei koske vahinkoja siltä osin kuin ne on aiheutettu rikkomalla 7 luvun 9 §:n 1 tai 2 momentin, 9 luvun 2–4 §:n, 10 luvun 1–7 §:n, 8 §:n 1, 2 tai 4–8 momentin tai 9–14 §:n taikka 12 luvun 1 tai 2 §:n tai 3 §:n 1 tai 3 momentin säännöksiä.