Valtioneuvoston asetus kielilain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
kumotaan kielilain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen ( 433/2004 ) 5–8 § ja
muutetaan 1–4 § seuraavasti:
1 §Neuvottelukunnan tarkoitus
Kielilain (423/2003) ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen edistämistä ja seurantaa sekä kielellisten olojen kehityksen seurantaa varten on oikeusministeriön yhteydessä toimiva kieliasiain neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan.
2 §Tehtävät
Neuvottelukunnan tehtävänä on:
avustaa oikeusministeriötä kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannassa, mukaan lukien eduskunnalle vaalikausittain kielilainsäädännön soveltamisesta annettavan valtioneuvoston kertomuksen valmistelussa;
tukea kielilainsäädännön täytäntöönpanoa sekä kansalliskielten käytön ja aseman edistämistä ja tätä varten tarvittaessa tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja;
edistää vuoropuhelua hallituksen ja kieliryhmien välillä.
Neuvottelukunta voi myös:
osallistua muita kieliä kuin kansalliskieliä koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen seurantaan;
seurata maan kielioloja ja kielellisten oikeuksien toteutumista sekä kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä;
omasta aloitteestaan valmistella oikeusministeriön käyttöön suosituksia kielilainsäädäntöön ja sen soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä tehdä aloitteita kielellisten oikeuksien edistämiseksi ja kielellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.
3 §Kokoonpano
Neuvottelukunnalla on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään kaksitoista muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen.
Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuna neuvottelukunnan tehtävien kannalta keskeisten alojen, kunnallishallinnon sekä kielenhuollon tai kielentutkimuksen asiantuntemus sekä muu tehtävien kannalta olennainen asiantuntemus. Lisäksi neuvottelukunnassa tulee olla edustus Svenska Finlands folkting -järjestöstä sekä saamelaiskäräjiltä.
Neuvottelukunta voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita sekä tarpeen mukaan kuulla myös muita asiantuntijoita.
4 §Toiminnan järjestäminen
Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.
Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä ovat saapuvilla. Milloin asiaa päätettäessä ilmenee eriäviä mielipiteitä, päätetään asia yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
Neuvottelukunnalla on pääsihteeri, jonka oikeusministeriö määrää. Oikeusministeriö voi lisäksi määrätä neuvottelukunnalle sihteerin.
Neuvottelukunta päättää muista toimintansa järjestämistä koskevista menettelytavoista. Neuvottelukunta voi asettaa työvaliokunnan sekä tarpeen mukaan jaostoja ja työryhmiä.
Neuvottelukunnan jäsenille, sihteerille sekä asiantuntijoille maksettavista palkkioista ja kustannusten korvaamisesta päättää oikeusministeriö.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2021.
Helsingissä 17.6.2021
OikeusministeriAnna-Maja HenrikssonNeuvotteleva virkamiesAnna Kiiskinen