1266/2020

Helsingissä 30.12.2020

Maa- ja metsätalousministeriön asetus rehualan toiminnanharjoittamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään rehulain (1263/2020) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään rehualan toimijan ilmoitus-, omavalvonta- ja tietojen kirjaamisvelvollisuudesta sekä hyväksymisestä. Tässä asetuksessa säädetään myös rehujen merkinnöistä sekä hakemusmenettelystä toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa sijaitsevan laboratorion nimeämiseen ja hyväksymättömän rehun lisäaineen käyttämiseen. 

2 §
Suhde eräisiin säädöksiin

Rehualan toiminnanharjoittamisesta säädetään tämän asetuksen lisäksi rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 183/2005, jäljempänä rehuhygienia-asetus.

Eläimistä saatavia rehuja koskevasta toiminnanharjoittamisesta säädetään tämän asetuksen lisäksi muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1069/2009, jäljempänä sivutuoteasetus. Sivutuoteasetuksen toimeenpanosta säädetään muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivin 97/78/EY täytäntöönpanosta tiettyjen näytteiden ja tuotteiden osalta, jotka vapautetaan kyseisen direktiivin mukaisista eläinlääkärintarkastuksista rajatarkastusasemilla annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 142/2011 sekä laissa eläimistä saatavista sivutuotteista (517/2015).

Myös tiettyjen spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 999/2001, jäljempänä TSE -asetus, säädetään eläimistä saatavia rehuja koskevasta toiminnanharjoittamisesta.

Eläinten terveystilanteen muutosten vuoksi sisämarkkinakauppaa, sisämarkkina-alueen kautta tapahtuvia kuljetuksia sekä tuontia ja vientiä koskevista rajoituksista säädetään Euroopan komission antamissa suojapäätöksissä.

Rehuaineiden ja rehuseosten pakollisista merkinnöistä säädetään tämän asetuksen lisäksi rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 79/373/ETY, komission direktiivin 80/511/ETY, neuvoston direktiivien 82/471/ETY, 83/228/ETY, 93/74/ETY, 93/113/EY ja 96/25/EY ja komission päätöksen 2004/217/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 767/2009, jäljempänä markkinoille saattamista ja käyttöä koskeva asetus sekä eläimistä saatavia rehuja koskevista merkinnöistä myös sivutuoteasetuksessa ja TSE -asetuksessa.

Siipikarjalle tarkoitettujen rehuseosten energia-arvon laskentaperusteista säädetään näytteenotto- ja määritysmenetelmistä rehujen virallista valvontaa varten annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 152/2009. 

Rehujen haitallisten aineiden enimmäispitoisuuksista ja toimintarajoista jäsenvaltioiden tutkimusten käynnistämiseksi säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston haitallisista aineista eläinten rehuissa antaman direktiivin 2002/32/EY liitteiden I ja II muuttamiseksi annetuissa komission asetuksissa ja niiden liitteissä, jäljempänä haitallisten aineiden asetukset. Kasvinsuojeluainejäämien enimmäispitoisuuksista rehuissa säädetään tämän lisäksi torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 396/2005 sekä sen liitteissä.

Rehun lisäaineista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista (EY) N:o 1831/2003. Yksityiskohtaiset vaatimukset lisäaineen hyväksymiseksi edellytettävistä tiedoista annetaan komission asetuksessa (EY) N:o 429/2008 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hakemusten laadinnan ja esittämisen sekä rehun lisäaineiden arvioinnin ja hyväksymisen osalta.

3 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan rehulain (1263/2020) määritelmiä. Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) täydennysrehulla ja täysrehulla täydennysrehua ja täysrehua siten kuin ne määritellään markkinoille saattamista ja käyttöä koskevassa asetuksessa;

2) päiväannoksella päiväannosta siten kuin se määritellään eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 2 artiklan 2 f kohdassa;

3) rehualan yrityksellä voittoa tuottavaa tai tuottamatonta, julkista tai yksityistä yritystä, siten kuin se määritellään elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 5 kohdassa;

4) hyväksytyllä laboratoriolla rehulain 34 §:ssä tarkoitettua salmonellan varalta otettuja lainsäädännön edellyttämiä omavalvontanäytteitä tutkimaan hyväksyttyä laboratoriota;

5) nimetyllä laboratoriolla rehulain 37 §:ssä tarkoitettua salmonellan varalta otettuja lainsäädännön edellyttämiä omavalvontanäytteitä tutkimaan nimettyä laboratoriota;

6) viranomaisnäytteenotto-ohjeella Ruokaviraston ohjetta rehujen näytteenotosta;

7) tuotantosuunnalla taloudellisesti merkittävintä alkutuotannon tuotantosuuntaa;

8) rahtisekoittajalla rehualan toimijaa, joka valmistaa rehuseoksia siirrettävällä mylly- ja sekoituslaitteistolla maatilalla;

9) varastointiliikkeellä varastointipalveluja tarjoavaa rehualan toimijaa, joka varastoi rehuja, myös erillistä varastoa tai varastointilaitosta;

10) kuljetusliikkeellä kuljetuspalveluja tarjoavaa rehualan toimijaa;

11) osanäytteellä näytemäärää, joka on otettu tutkittavan rehuerän tai sen osan yhdestä kohdasta;

12) tuotantoympäristönäytteellä tuotantotilasta ja -laitteistosta, myllyautosta, kuljetuskalustosta, varastotilasta tai muusta niihin verrattavasta kohteesta otettavaa sively- tai pölynäytettä, joka voi sisältää myös rehua;

13) kostealla rehulla rehuainetta ja rehuseosta, jonka kuiva-ainepitoisuus on alle 50 prosenttia;

14) asiakasnumerolla Ruokaviraston rehualan toimijalle rehuhygienia-asetuksen mukaisen rekisteröinnin yhteydessä antamaa numeroa;

15) puhdistuskäsittelylaitoksella markkinoille saattamista ja käyttöä koskevan asetuksen liitteen VIII 1 kohdan mukaista laitosta, joka puhdistaa sellaista rehua, jossa haitallisten aineiden enimmäispitoisuus on ylittynyt.

2 luku

Rehualan toimijan rekisteröinti ja hyväksyminen

4 §
Ilmoitus rekisteröintiä varten

Rehualan toimijan tulee rehulain 19 §:n mukaisessa rekisteröinti-ilmoituksessaan ilmoittaa sen lisäksi, mitä rehulain 19 §:ssä säädetään, seuraavat tiedot:

1) alkutuotannon toimijan tulee ilmoittaa tuotantosuunta ja tämän asetuksen liitteen 1 luvun I mukaiset toiminnot;

2) muun kuin alkutuotannon toimijan tulee ilmoittaa tämän asetuksen liitteen 1 luvun II mukaiset toiminnot ja liitteen 1 luvun III mukaiset tuotetyypit.

Rehualan toimijan on ilmoitettava Ruokavirastolle rekisteröinti-ilmoituksessa annettujen tietojen pysyvästä muutoksesta tai muusta merkittävästä muutoksesta Ruokaviraston määräämällä tavalla.

5 §
Eräitä alkutuotannon toimijoita koskevat poikkeukset

Poronhoitolain (848/1990) 6 §:n mukainen paliskunta voi tehdä rekisteröinti-ilmoituksen porotaloutta harjoittavan rehualan toimijan puolesta. Ilmoitukseen tulee liittää tämän asetuksen 4 §:ssä tarkoitetut tiedot.

6 §
Rehualan toimijan hyväksymishakemus

Rehualan toimijan on liitettävä hyväksymistä koskevaan hakemukseen rehulain 20 §:n mukaiset tiedot. Hakemus hyväksymistä varten tulee tehdä Ruokavirastolle tätä tarkoitusta varten julkaistulla lomakkeella. Hyväksymistä hakevan rehualan toimijan tulee lisäksi tehdä tämän asetuksen 4 §:ssä tarkoitettu rekisteröinti-ilmoitus.

Rehuhygienia-asetuksen mukaisen hyväksynnän peruuttamisesta säädetään rehuhygienia-asetuksen 14 ja 15 artikloissa.

Lääkerehua valmistavien ja lääkerehua markkinoille saattavien toimijoiden hyväksymisestä säädetään lääkerehuista annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 10/EEO/2008.

7 §
Rehualan laitoksen hyväksyntä- ja tunnistenumero

Ruokaviraston tulee antaa tämän asetuksen liitteen 2 A osan mukaisessa muodossa oleva hyväksyntänumero hyväksytylle laitokselle, joka harjoittaa toimintaa, jota tarkoitetaan

1) rehuhygienia-asetuksen 10 artiklassa;

2) rehuhygienia-asetuksen liitteen II 10 kohdassa;

3) markkinoille saattamista ja käyttöä koskevan asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa tai

4) markkinoille saattamista ja käyttöä koskevan asetuksen liitteen VIII 1 kohdassa.

Ruokaviraston on lisäksi pyynnöstä annettava markkinoille saattamista ja käyttöä koskevan asetuksen 17 artiklan 1 c kohdassa tarkoitetulle rehualan laitokselle liitteen 2 B osan mukaisessa muodossa oleva tunnistenumero.

8 §
Luettelo rehualan toimijoista ja hyväksytyistä laboratorioista

Ruokavirasto julkaisee luettelon rehualan toimijoista ja hyväksytyistä laboratorioista internetsivuillaan. Luettelot on pidettävä ajan tasalla.

Ruokaviraston on jokaisen toiminnon ja tuotetyypin osalta eriteltynä merkittävä luetteloon ne laitokset, jotka se on rekisteröinyt tämän asetuksen 4 tai 5 §:ssä tarkoitetussa menettelyssä.

Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, kunkin rehuhygienia-asetuksen mukaan hyväksytyn toimijan osalta luetteloon tulee merkitä tämän asetuksen 7 §:n mukainen hyväksyntänumero.

3 luku

Tuonti

9 §
Tuontinäytteenotto ja näytteiden tutkiminen

Rehujen virallista salmonellavalvontaa varten tulee erityisen riskialttiista rehuista ottaa näytteitä rehuerän tuonnin yhteydessä rehulain 40 §:ssä tarkoitetun valvontasuunnitelman mukaisesti.

Elintarviketuotantoeläinten, lemmikkieläinten ja turkiseläinten ruokintaan tarkoitetuista erityisen riskialttiista rehuista tutkitaan yksi näyte rehuerän kutakin alkavaa 50 000 kilogrammaa kohti.

Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, suoraan rahtisekoittajalle tai maatilalle elintarviketuotantoeläinten ruokintaan ilman rehuerän Suomessa tapahtuvaa kuumennuskäsittelyä tarkoitetusta rehusta tutkitaan yksi näyte rehuerän kutakin alkavaa 25 000 kilogrammaa kohti.

Ruokaviraston valtuuttama tarkastaja ottaa 2 ja 3 momentissa tarkoitetut näytteet viranomaisnäytteenotto-ohjeen mukaisesti.

10 §
Rehualan toimijan ilmoitusvelvollisuus tuonnista

Rehualan toimijan on tehtävä ilmoitus erityisen riskialttiin rehun tuonnista viimeistään 24 tuntia ennen kyseisen rehuerän saapumista Suomen alueelle ilmoittamalla siitä Ruokavirastolle tämän asetuksen 9 §:ssä tarkoitettua riskiperusteista näytteenottoa varten. Jos tuontia edeltävä päivä ei ole arkipäivä, ennakkoilmoitus on tehtävä viimeistään edellisenä arkipäivänä. 

Liitteessä 4 mainittuja rehun lisäaineita, esiseoksia ja niistä valmistettuja rehuseoksia saa tuoda vain sellaisista tuotantolaitoksista, joilla on Suomeen sijoittunut edustaja. Edustajan on toimitettava Ruokavirastolle ilmoitus, jossa edustaja sitoutuu takaamaan, että kolmannessa maassa sijaitseva tuotantolaitos täyttää rehuhygienia-asetuksessa säädetyt vaatimukset.

Ruokavirasto pitää yllä kolmansien maiden tuotantolaitoksia koskevaa luetteloa, johon merkitään sekä tuotantolaitoksen että edustajan nimi ja osoite sekä liitteessä 4 tarkoitetut hyväksyntää vaativat tuotteet, jotka on saatettu markkinoille Suomessa.

4 luku

Rehualan toimijan laadunvarmistus

11 §
Haitallisten aineiden, tuotteiden ja eliöiden enimmäispitoisuudet

Rehuksi tarkoitettua tuotetta, joka sisältää rehulain 6 pykälässä tarkoitettua haitallista ainetta tai tuotetta yli haitallisten aineiden asetuksissa mainitun sallitun enimmäispitoisuuden, ei saa sekoittaa toiseen rehuun haitallisten aineiden tai tuotteiden laimentamistarkoituksessa.

Jos haitallisten aineiden tai tuotteiden enimmäispitoisuutta ei ole asetettu täydennysrehulle, täydennysrehu ei saa, ottaen huomioon sen käyttöohjeen mukainen päiväannostus, sisältää haitallisia aineita tai tuotteita pitoisuuksina, jotka ylittävät täysrehulle vahvistetun pitoisuuden.

12 §
Rehuaineita valmistavien toimijoiden näytteenotto salmonellatutkimusta varten

Rehualan toimijan, joka valmistaa markkinoille saatettavaksi rehuaineita liitteessä 3 lueteltuihin rehuaineluokkiin kuuluvista erityisen riskialttiista rehuista, tulee ottaa vähintään yksi tuotantoympäristönäyte viikossa, tai yksi näyte kutakin alkavaa 50 000 kilogrammaa kohti, mutta kuitenkin vähintään kolme näytettä vuodessa.

Mikäli rehuaineen valmistukseen sisältyy kuumennuskäsittely, tulee tuotantoympäristönäytteitä ottaa soveltuvin osin jäähdytysjärjestelmästä.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, tulee lopputuotteesta ottaa vähintään yksi näyte kutakin alkavaa 100 000 kilogrammaa kohti. Näytteenottovaatimus lopputuotteesta ei koske kosteaa rehua.

Näytteenottovelvoite tuotantoympäristöstä tai lopputuotteesta ei koske toimijaa, joka valmistaa yksinomaan turkis- tai lemmikkieläinten rehuihin tarkoitettuja rehuaineita tai toimijaa, joka käsittelee yksinomaan mekaanisesti liitteen 3 rehuaineluokkaan viljojen jyvät, öljykasvien siemenet ja hedelmät tai palkokasvien siemenet kuuluvia rehuaineita niiden olomuotoa muuttamatta.

13 §
Rehuseoksia valmistavien toimijoiden näytteenotto salmonellatutkimusta varten

Rehualan toimijan, joka valmistaa markkinoille saatettavaksi elintarviketuotantoeläinten rehuseoksia, tulee ottaa vähintään kerran viikossa tuotantoympäristönäyte kustakin sellaisesta vastaanotto- ja valmistuslinjasta erikseen, jolla vastaanotetaan rehuaineita tai valmistetaan rehuseoksia liitteessä 3 lueteltuihin rehuaineluokkiin kuuluvista erityisen riskialttiista rehuaineista.

Toimijoiden, jotka käyttävät höyryä rehun kuumennuksessa, tulee ottaa näyte jokaisesta seuraavasta kohteesta:

1) irtoraaka-aineiden vastaanottolinjat tai vastaanottomonttu;

2) vastaanottolinjan keskuspölynpoisto tai pölynpoistojärjestelmä;

3) jäähdytin;

4) jäähdyttimen pölynpoistojärjestelmä;

5) jäähdyttimen sijaintitila tai jäähdytysilman ottotila;

6) irtolastauslinja

Muiden kuin edellä 2 momentissa tarkoitettujen toimijoiden tulee ottaa vähintään kerran viikossa näyte jokaisesta seuraavasta kohteesta:

1) irtoraaka-aineiden vastaanottolinjat;

2) sekoituslinja;

3) pölynpoistojärjestelmä;

4) lastauslinja

Näytteenottokohtia voi muuttaa laitoskohtaisesti toimijan tekemään riskinarviointiin perustuen. Muutoksesta ja sen perusteista tulee ilmoittaa Ruokavirastolle.

Sen lisäksi, mitä 1–3 momentissa säädetään tuotantoympäristönäytteiden otosta, tulee toimijan ottaa näytteitä lopputuotteesta irtorehun lastauksen yhteydessä.

Edellä 1–4 momentissa säädetty ei kuitenkaan koske toimijaa, joka valmistaa maatilalla markkinoille saatettaviksi elintarviketuotantoeläinten rehuseoksia pelkästään kyseisellä tilalla tuotetuista liitteessä 3 lueteltuihin rehuaineluokkiin kuuluvista erityisen riskialttiista rehuaineista.  Kyseisen toimijan tulee ottaa vähintään yksi tuotantoympäristönäyte kutakin alkavaa 50 000 kilogrammaa kohti, mutta kuitenkin vähintään kolme näytettä vuodessa.

14 §
Rahtisekoittajien näytteenotto salmonellatutkimusta varten

Rahtisekoittajan, joka valmistaa markkinoille saatettavaksi elintarviketuotantoeläinten rehuseoksia liitteessä 3 lueteltuihin rehuaineluokkiin kuuluvista erityisen riskialttiista rehuaineista, tulee laadunvarmistuksessaan ottaa vähintään yksi tuotantoympäristönäyte kuukaudessa kustakin myllyautosta.  Näytteet tulee ottaa rehun valmistuksen jälkeen ennen myllyauton puhdistusta.

15 §
Kuljetusliikkeiden näytteenotto salmonellatutkimusta varten

Elintarviketuotantoeläinten ruokintaan tarkoitettuja, liitteessä 3 lueteltuihin rehuaineluokkiin kuuluvia erityisen riskialttiita rehuaineita sekä näitä sisältäviä rehuseoksia kuljettavan kuljetusliikkeen tulee ottaa vähintään joka toinen kuukausi yksi tuotantoympäristönäyte jokaisen auton lastitilasta. Näytteet tulee ottaa ennen auton puhdistusta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu näytteenottovelvoite ei kuitenkaan koske toimijoita, jotka kuljettavat yksinomaan pakattuja rehuja tai liitteen 3 rehuaineluokkaan viljojen jyvät kuuluvia rehuaineita.

16 §
Varastointiliikkeiden näytteenotto salmonellatutkimusta varten

Elintarviketuotantoeläinten irtorehua varastoivien varastointiliikkeiden tulee ottaa vähintään yksi tuotantoympäristönäyte tyhjästä varastosta ennen seuraavaa liitteessä 3 lueteltuihin rehuaineluokkiin kuuluvaa erityisen riskialttiin rehuaine-erän vastaanottamista.

Näytteenottovelvoite koskee myös liitteessä 3 lueteltuihin rehuaineluokkiin kuuluvia erityisen riskialttiita rehuaineita varastoivia rehutehtaita, ennen kyseisten rehuerien tutkimista ja hyväksymistä tuotaviksi tai markkinoille saatettaviksi.

Näytteenottovelvoite ei kuitenkaan koske toimijoita, jotka varastoivat liitteen 3 rehuaineluokkaan viljojen jyvät, öljykasvien siemenet ja hedelmät tai palkokasvien siemenet kuuluvia rehuaineita.

17 §
Sisämarkkinakauppaa harjoittavien toimijoiden näytteenotto salmonellatutkimusta varten

Rehualan toimijan, joka tuo elintarviketuotantoeläinten, turkiseläinten tai lemmikkieläinten erityisen riskialttiita rehuja sisämarkkinoilta, on otettava näytteitä saapuvista rehueristä riskiperusteisen laadunvarmistussuunnitelmansa mukaisesti.

Tutkittavasta rehuerästä tulee ottaa yksi näyte rehuerän kutakin alkavaa 50 000 kilogrammaa kohti tai mikäli rehu on tarkoitettu suoraan rahtisekoittajalle tai maatilalle, yksi näyte rehuerän kutakin alkavaa 25 000 kilogrammaa kohti.

Näyte tulee ottaa rehuerän saapumisen yhteydessä käyttäen soveltuvaa mekaanista näytteenottajaa tai muuta tarkoituksenmukaista näytteenottomenetelmää. Näytteen tulee olla edustava koostuen useasta eri kohdista rehuerää otetuista osanäytteistä. Näytteenottajalla on oltava riittävä asiantuntemus.

Näytteenottovelvoite ei koske pienten rehumäärien tuontia rehualan toimijan omistamien tai hallitsemien eläinten ruokintaa varten.

18 §
Tuotantoympäristö- ja rehunäytteiden säilyttäminen ja tutkiminen 

Rehualan toimijan on viivytyksettä lähetettävä kaikki tämän asetuksen 12–17 §:ssä tarkoitetut tuotantoympäristö- ja rehunäytteet rehulain 34 §:n mukaisesti hyväksyttyyn tai 32 §:n tai 37 §:n mukaisesti nimettyyn laboratorioon tutkittavaksi salmonellan varalta.

Huolimatta siitä, mitä 1 momentissa säädetään, tämän asetuksen 13 §:ssä tarkoitetut lastausnäytteet on lähetettävä laadunvarmistuslaboratorioon tutkittavaksi vain, jos tuotantoympäristönäytteessä havaitaan salmonellabakteeri. Irtorehujen lastausnäytteitä on säilytettävä vähintään neljä kuukautta ja kosteiden rehujen vähimmäissäilyvyyspäiväykseen asti.

Kukin tuotantoympäristö- ja rehunäyte on tutkittava laboratoriossa erikseen.

19 §
Toimenpiteet todettaessa salmonella tuotantoympäristönäytteestä

Jos rehun vastaanoton, valmistuksen, varastoinnin, lastauksen tai muun vastaavan toiminnan yhteydessä otetussa tuotantoympäristönäytteessä todetaan salmonellabakteeri, on rehualan toimijan sen lisäksi, mitä säädetään tämän asetuksen 25 §:ssä, huolehdittava siitä, että seuraavat toimenpiteet toteutetaan soveltuvin osin:

1) salmonellabakteerin lähteen jäljitys rehun raaka-aineista;

2) salmonellabakteerin lähteen jäljitys laitoksessa;

3) tehostettu tuotantoympäristönäytteenotto salmonellatartunnan laajuuden selvittämiseksi;

4) tehostettu näytteenotto rehuista;

5) tehostettu puhdistus ja desinfiointi;

6) tehostettu tuotantoympäristönäytteenotto puhdistuksen ja desinfioinnin onnistumisen arvioimiseksi;

7) rehun valmistuksen ja jakelun keskeyttäminen.

20 §
Rehuseosten kuumennuskäsittely

Kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden sekä sikojen ja nautojen rehuseoksia valmistavan rehualan toimijan on varmistettava, että kyseisten rehuseosten lämpötila rakeistuksessa tai muussa kuumennuskäsittelyssä on vähintään 81 °C:tta tai että rehuseosta on kuumennettu vähintään 75 °C:ssa 10 minuuttia.

Kuumennuskäsittelyvelvoite ei koske toimijaa, jonka vuosituotanto on korkeintaan kuusi miljoonaa kiloa taikka rahtisekoittajaa. Kuumennusvelvoite ei myöskään koske kivennäis- ja vitamiinitäydennysrehuja, nestemäisiä taikka kosteita rehuja.

Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, Ruokavirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeusluvan 1 momentissa tarkoitetuista kuumennuskäsittelyistä, jos kyseessä on erikoisrehu, jolle kuumennus rehun rakenteesta tai ominaisuudesta johtuen ei sovellu.

21 §
Hakemusmenettely laboratorion nimeämiseksi

Rehulain 37 §:ssä tarkoitetun laboratorion nimeämistä koskevassa hakemuksessa tulee olla seuraavat tiedot:

1) toimijan nimi ja osoite sekä muut yhteystiedot;

2) toimijan asiakasnumero;

3) laboratorion nimi ja osoite sekä muut yhteystiedot;

4) laboratorion tutkimuksesta vastaavan henkilön nimi;

5) salmonellabakteerin tutkimuksessa käytettävä menetelmä;

6) EN/ISO-standardin täyttävä laadunvarmistusjärjestelmä;

7) laadunvarmistusjärjestelmän todentaneen toimielimen nimi ja osoite sekä muut yhteystiedot;

8) ajankohta, jolloin toiminta on tarkoitus aloittaa.

Hakemukseen on liitettävä selvitys nimeämiselle säädettyjen edellytysten täyttymisestä.

5 luku

Rehujen merkinnät ja tietojen kirjaaminen

22 §
Lemmikkieläinten rehut

Lemmikkieläinten rehuseosten rehuaineita ilmoitettaessa voidaan merkintänä yksittäisen rehuaineen nimen sijaan käyttää sen ryhmän nimeä, johon rehuaine kuuluu.

Momentissa 1 tarkoitetut rehuaineryhmät tulee ilmoittaa tämän asetuksen liitteen 5 mukaisesti.

23 §
Energia- ja valkuaisarvon ilmoittaminen

Luonnonvarakeskus julkaisee energia- ja valkuaisarvojen laskentaperusteet ja rehutaulukot internetsivuillaan.

Rehuaineen energia- ja valkuaisarvona voidaan ilmoittaa rehutaulukossa olevat arvot tai rehuaineen määritetyn ravintoainekoostumuksen perusteella lasketut arvot. Laskennassa on käytettävä rehutaulukossa esitettyjä perusteita ja märehtijöiden rehujen valkuaisarvon (ohutsuolesta imeytyvä valkuainen) osalta rehutaulukossa annettua hajoavan valkuaisen osuutta. Märehtijöiden ja hevosten karkearehujen energia-arvo voidaan laskea myös sulavan orgaanisen aineen pitoisuuden (D-arvo) perusteella.

Rehuseoksen energia-arvo on määritettävä ja ilmoitettava seuraavasti:

1) märehtijöille ja hevosille tarkoitettujen rehuseosten energia-arvot ovat laskennallisia, ne perustuvat rehuseoksen sisältämien yksittäisten rehuaineiden energia-arvojen summaan ja ne saadaan ilmoittaa muuntokelpoisena energiana;

2) sioille tarkoitettujen rehuseosten energia-arvot ovat laskennallisia, ne perustuvat rehuseoksen sisältämien yksittäisten rehuaineiden energia-arvojen summaan ja ne saadaan ilmoittaa nettoenergiana;

3) siipikarjalle ja turkiseläimille tarkoitettujen rehuseosten energia-arvot määritetään rehuseoksen tiettyjen ravintoaineiden analyysitulosten perusteella ja ne saadaan ilmoittaa muuntokelpoisena energiana.

Sioille, märehtijöille, hevosille ja turkiseläimille tarkoitettujen rehuseosten valkuaisarvot ovat laskennallisia ja ne perustuvat rehuseosten sisältämien rehuaineiden valkuaisarvojen summaan.

Rehualan toimijan tulee pitää kirjaa rehuaineiden määritetyistä ravintoainekoostumustiedoista ja ilmoittaa ne pyynnöstä Ruokavirastolle, jos määritettyjä ravintoainekoostumuksia käytetään laskennassa rehutaulukkoarvojen sijaan.

Energia- ja valkuaisarvon ilmoittaminen rehussa on vapaaehtoista.

24 §
Tietojen kirjaaminen

Rehualan toimijan on pidettävä toimintaansa liittyvistä tiedoista tiedostoa rehulain 21 §:n mukaisesti. Tiedostoa on pidettävä kirjallisesti, automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän avulla tai muulla tähän verrattavalla tavalla.

Rehualan alkutuotannon toimijan on pidettävä kirjaa soveltuvin osin niistä seikoista, joista säädetään tämän asetuksen liitteessä 6.

Muun kuin rehualan alkutuotannon toimijan kirjaamisvelvoitteesta säädetään rehuhygienia-asetuksen liitteessä II. Eläimistä saatavia sivutuotteita lähettävien, kuljettavien tai vastaanottavien toimijoiden kirjaamisvelvoitteesta säädetään sivutuoteasetuksessa. Maitotuotteita elintarviketuotantoeläinten ruokintaan luovuttavien rehualan toimijoiden kirjaamisvelvoitteesta säädetään eläimistä saatavista sivutuotteista annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 783/2015. Lääkerehujen valmistusta ja luovutusta koskevasta kirjaamisvelvoitteesta säädetään lääkerehuista annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 10/EEO/2008.

Rehualan toimijan on säilytettävä tämän asetuksen liitteen 6 ja rehuhygienia-asetuksen liitteen II mukaista tiedostoa vähintään viisi vuotta. Tiedoston säilyttämisestä koskien kasvinsuojeluaineiden käytön kirjaamista säädetään erikseen kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009.

6 luku

 Erinäiset säännökset

25 §
Yhteistyö Ruokaviraston kanssa

Rehualan toimijan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin ja tehtävä yhteistyötä Ruokaviraston kanssa rehun aiheuttamien riskien välttämiseksi tilanteessa, jossa on syytä epäillä, ettei rehu tai sen tuotanto-, valmistus- ja jakeluvaihe täytä rehujen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

Toimijan on tehtävä yhteistyötä Ruokaviraston kanssa rehujen haitallisten aineiden, tuotteiden ja eliöiden lähteiden selvittämiseksi silloin, kun niiden haitallisten aineiden asetuksien liitteessä I säädetyt enimmäispitoisuudet rehuissa ylittyvät, kun havaitaan kohonneita pitoisuuksia kyseisten asetuksien liitteessä II säädetyn mukaisesti tai kun rehussa todetaan salmonellabakteeri.

Toimijan on annettava Ruokavirastolle selvitys jokaisen sellaisen rehuerän säilytyksestä, tunnistamisesta, uudelleenkäsittelystä ja hävittämisestä, joka ei täytä rehujen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, sekä selvitys toiminnasta saastumistilanteessa.

Toimijan on huolehdittava siitä, että rehut tehdään tarvittaessa vaarattomiksi Ruokaviraston hyväksymällä menettelytavalla ja että vaarattomaksi tehdyt rehut eivät sisällä salmonellabakteeria ja ovat haitallisten aineiden asetuksien liitteen I mukaisia.

26 §
Lupahakemus hyväksymättömän rehun lisäaineen käyttämiseen

Rehulain 23 §:ssä tarkoitettua lupaa tulee hakea viimeistään kaksi kuukautta ennen suunnitellun kokeen aloittamista.

Lupahakemuksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

1) hakijan ja kokeen vastuuhenkilön nimi ja osoite sekä muut yhteystiedot;

2) hakijan ja kokeen vastuuhenkilön asiakasnumero tai, jos ei sitä ole, yritys- ja yhteisötunnus tai, jos ei sitä ole, henkilötunnus tai tilatunnus;

3) kokeen tarkoitus;

4) kokeen ajankohta;

5) koepaikka;

6) tutkittava aine;

7) koejärjestely;

8) koerehun valmistajan yhteystiedot;

9) käytettävät tuotantoeläimet;

10) koerehujen valmistus ja ruokinta;

11) ylijäävän koerehun käsittely;

12) mitattavat parametrit;

13) yhteenveto tutkittavasta aineesta olemassa olevista tiedoista;

14) arvio kuluttajille aiheutuvasta riskistä, jos eläimistä saatavia tuotteita on tarkoitus käyttää elintarvikkeena;

15) arvio eläimille tai ympäristölle aiheutuvasta riskistä, jos eläimistä saatavia tuotteita on tarkoitus käyttää sivutuoteasetuksessa tarkoitettuina sivutuotteina tai niistä johdettuina tuotteina.

Yksityiskohtaiset vaatimukset lisäaineen tehoa koskevista tutkimuksista annetaan hakemusohjeasetuksen liitteen II luvussa IV ja liitteessä III.

Ruokavirasto voi perustellusta syystä tapauskohtaisesti vaatia myös muiden kuin 2 momentissa tarkoitettujen tietojen ilmoittamista.

27 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.

Tällä asetuksella kumotaan rehualan toiminnanharjoittamisesta annettu maa-ja metsätalousministeriön asetus 548/2012.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/32/EY (32002L0032); EYVL N:o L 140, 30.5.2002, s. 10
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1831/2003 (32003R1831); EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 183/2005 (32005R0183); EUVL N:o L 35, 8.2.2005, s. 1
Komission asetus (EY) N:o 429/2008 (32008R0429); EUVL N:o L 133, 22.5.2008, s. 1
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2009 (32009R0767); EUVL N:o L 229,1.9.2009, s. 1
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2017/625 (32017R0625); EUVL N:o L 95, 7.4.2017, s. 1

Helsingissä 30.12.2020

Opetusministeri
Jussi Saramo

Neuvotteleva virkamies
Marita Aalto

Liite 1

REKISTERÖINTI-ILMOITUKSEEN LIITTYVÄT TOIMINNOT

Luku I: Alkutuotannon toimijaa koskevat tämän asetuksen 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut toiminnot:

a) rehun tuotanto;

b) rehun sekoitus ja

c) rehun käyttö1).

Luku II: Muuta kuin alkutuotannon toimijaa koskevat tämän asetuksen 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut toiminnot:

1) lisäaineiden2) valmistaja;

2) esiseosten valmistaja;

3) rehuaineiden valmistaja;

4) rehuseosten valmistaja;

5) rahtisekoittaja;

6) vähittäiskauppa3);

7) tukkukauppa;

8) varastointiliike, irtorehu;

9) varastointiliike, pakattu rehu;

10) kuljetusliike, irtorehu;

11) kuljetusliike, pakattu rehu;

12) sisämarkkinatuoja;

13) maahantuoja, kolmasmaaedustaja4);

14) muu markkinoille saattaja;

15) viejä;

16) erityisravinnoksi tarkoitettujen rehujen valmistaja;

17) puhdistuskäsittelylaitos.

Luku III: Muuta kuin alkutuotannon toimijaa koskevat tämän asetuksen 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tuotetyypit:

1) lemmikkieläinten rehut (mukaan lukien luonnonlintujen ruuat);

2) sivutuotteet ja johdetut tuotteet; luokka 2; sivutuoteasetuksen mukainen luokitus;

3) sivutuotteet ja johdetut tuotteet; luokka 3; sivutuoteasetuksen mukainen luokitus;

4) kalajauho ja kalajauhoa sisältävät rehut (myös eläinperäinen dikalsium- ja trikalsiumfosfaatti, verituotteet, verijauho);

5) elintarviketuotantoeläinten rehut;

6) turkiseläinten rehut; 

7) lääkerehut5).

1) Mikäli märehtijöihin kuuluvia vieroittamattomia elintarviketuotantoeläimiä ruokitaan kalajauhoa sisältävällä juottorehulla, tulee tästä ilmoittaa erikseen Ruokavirastolle tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen IV muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 956/2008 mukaisesti

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus rehun lisäaineista (EY) 1831/2003

3) Rekisteröintivelvoite ei koske toimijoita, jotka harjoittavat ainoastaan lemmikkieläinten rehujen vähittäiskauppaa

4) Rehualan toimija, joka tuo Suomeen tämän asetuksen liitteessä 4 tarkoitettuja tuotteita

5) Lääkerehuja saavat valmistaa tai jälleenmyydä vain tätä tarkoitusta varten erikseen hyväksytyt toimijat.

Liite 2

OSA A 7 §:SSÄ TARKOITETUN HYVÄKSYNTÄNUMERON RAKENNE

1. 2. 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6
α FI Yhdellä merkillä ilmoitetaan onko kyseessä lisäaineiden valmistaja Yhdellä merkillä ilmoitetaan onko kyseessä esiseosten tai tiettyjen erityisravinnoksi tarkoitettujen rehujen valmistaja Yhdellä merkillä ilmoitetaan onko kyseessä rehuseosten valmistaja Yhdellä merkillä ilmoitetaan onko kyseessä markkinoille saattaja Yhdellä merkillä ilmoitetaan, onko kyseessä tiettyjä kasviöljyistä saatuja tuotteita, sekoiteöljyjä ja sekoiterasvoja rehukäyttöön valmistava ja markkinoille saattava toimija Juoksevalle numerolle on varattu kolme numeroa

1. Merkki "α" osoituksena, että rehualan laitos on hyväksytty

2. Jäsenvaltion ISO-koodi, joka Suomessa on FI

3. Kansallinen viitenumero, jossa on enintään kahdeksan aakkosnumeerista merkkiä

3.1. Ensimmäinen merkki on 1, jos kyseessä on tämän asetuksen liitteen 4 kohdassa 1 mainittuja rehun lisäaineita valmistava, muutoin 2

3.2. Toinen merkki on 1, jos kyseessä on tämän asetuksen liitteen 4 kohdassa 2 mainituista lisäaineista esiseoksia tai liitteen 4 kohdissa 2.1. taikka 2.2. mainituista lisäaineista erityisravinnoksi tarkoitettuja rehuja valmistava, muutoin 2

3.3. Kolmas merkki on 1, jos kyseessä on tämän asetuksen liitteen 4 kohdassa 3 mainittuja lisäaineita tai niitä sisältäviä esiseoksia rehuseosten valmistuksessa käyttävä, muutoin 2

3.4. Neljäs merkki on 1, jos kyseessä on tämän asetuksen liitteessä 4 mainittuja lisäaineita tai niitä sisältäviä esiseoksia markkinoille saattava, muutoin 2

3.5. Viides merkki on 1, jos kyseessä on rehuhygienia-asetuksen liitteen II 10 kohdan mukaista toimintaa harjoittava, muutoin 0.

3.6.- 3.8 Kolmella numerolla ilmoitetaan juokseva numero, joka on laitoskohtainen

OSA B 7 §:SSÄ TARKOITETUN TUNNISTENUMERON RAKENNE

1. 2.
ISO-koodi Juoksevalle numerolle on varattu 8 numeroa

1. Sen jäsenvaltion tai kolmannen maan ISO -koodi, jossa tuotantolaitos sijaitsee

2. Kansallinen viitenumero, jossa on enintään kahdeksan aakkosnumeerista merkkiä

Liite 3

12-17 §:SSÄ TARKOITETUT REHUAINELUOKAT, JOIHIN KUULUU ERITYISEN RISKIALTTIITA REHUJA

Rehuaineluokka Esimerkkejä luokkaan kuuluvista rehuista
Viljojen jyvät Kaura, ohra, ruis, vehnä, riisi, maissi
Viljojen jyvistä saatavat tuotteet ja oheistuotteet 1) Vehnägluteeni, lese, rehujauho, maissigluteeni, maissitärkkelys, rankki, mäski
Öljynkasvien siemenet ja hedelmät Maapähkinä, soijapapu, auringonkukan-, rapsin-, rypsin-, puuvillan-, pellavan- ja seesaminsiemenet
Öljynkasvien siemenistä ja hedelmistä saatavat tuotteet ja oheistuotteet 2) Rapsi-, rypsi-, kookos-, palmu- ja soijapuristeet, -rouheet ja -proteiinit
Palkokasvien siemenet, niistä saatavat tuotteet ja oheistuotteet Hernerehujauho
Muut siemenet ja hedelmät, niistä saatavat tuotteet ja oheistuotteet 2) Puristussivutuotteet ja -massat (esim. sitruspulppa)
Kalat, muut vesieläimet, niistä saatavat tuotteet ja oheistuotteet 3) Kalajauho

1) Näytteenottovelvollisuus ei koske viljatärkkelyksen hydrolysoituja oheistuotteita (esim. ohramelassi) tai viljatärkkelyksen sokerointiprosessin tuotteita ja oheistuotteita (dekstroosi, glukoosimelassi yms.). Näytteenottovelvollisuus ei myöskään koske leipomoteollisuuden tuotteita ja taikinoita.

2) Näytteenottovelvollisuus ei koske kasviöljyjä

3) Näytteenottovelvollisuus ei koske kalaöljyä

Liite 4

10 §:N 2 MOMENTISSA TARKOITETUT TUOTTEET

1. LISÄAINEET
1.1 Teknologiset lisäaineet: – asetuksen (EY) (1831/2003) liitteen 1 kohdan b alakohdan ("hapettumisenestoaineet") soveltamisalaan kuuluvat sellaiset lisäaineet, joille on vahvistettu enimmäispitoisuus
1.2 Sensoriset lisäaineet: – asetuksen (EY) (1831/2003) liitteen I kohdan 2 a alakohdan ("väriaineet") soveltamisalaan kuuluvat lisäaineet: karotenoidit ja ksantofyllit
1.3 Ravitsemukselliset lisäaineet: – asetuksen (EY) (1831/2003) liitteen I luokkaan 3 kuuluvat kaikki lisäaineet
1.4 Eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet: – asetuksen (EY) (1831/2003) liitteen I luokkaan 4 kuuluvat kaikki lisäaineet
1.5 Kokkidiostaatien ja histomonostaattien luokka: – kaikki lisäaineet
2. ESISEOKSET
2.1 Ravitsemukselliset lisäaineet: – asetuksen (EY) (1831/2003) liitteen I kohdan 3 a alakohdan ("vitamiinit, provitamiinit ja kemiallisesti tarkkaan määritellyt aineet, joilla on samankaltainen vaikutus") soveltamisalaan kuuluvat lisäaineet: A ja D
– asetuksen (EY) N:o 1831/2003 liitteessä I olevan 3 kohdan b alakohdan ("hivenaineyhdisteet") soveltamisalaan kuuluvat lisäaineet: Cu ja Se
2.2 Eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet: – asetuksen (EY) (1831/2003) liitteen I kohdan 4 d alakohdan ("muut eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet") soveltamisalaan kuuluvat lisäaineet
2.3 Kokkidiostaatien ja histomonostaattien luokka: – kaikki lisäaineet
3. REHUSEOKSET
3.1 Eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet: – asetuksen (EY) (1831/2003) liitteen I kohdan 4 d alakohdan ("muut eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet") soveltamisalaan kuuluvat lisäaineet
3.2 Kokkidiostaatien ja histomonostaattien luokka: – kaikki lisäaineet

Liite 5

REHUAINERYHMÄT, JOTKA VOIDAAN ILMOITTAA YKSITTÄISTEN REHUAINEIDEN NIMEN SIJASTA LEMMIKKIELÄINTEN REHUSEOKSISSA

Rehuaineryhmä Määritelmä
1. Liha- ja eläinperäiset tuotteet Tuoreet tai asianmukaisesti säilötyt lämminverisistä maaeläimistä saatavat lihaisat osat sekä lämminveristen maaeläinten ruhojen tai ruhonosien käsittelyssä syntyvät valmisteet ja tuotteet
2. Maito ja maitovalmisteet Tuoreet tai asianmukaisesti käsitellyt valmisteet ja niiden käsittelyssä syntyvät sivutuotteet
3. Munat ja munavalmisteet Tuoreet tai asianmukaisesti käsitellyt munavalmisteet sekä niiden käsittelyssä syntyvät sivutuotteet
4. Rasvat ja öljyt Eläin- ja kasvirasvat sekä -öljyt
5. Hiivat Tapetut ja kuivatut hiivasolut
6. Kalat ja kalatuotteet Tuoreet tai asianmukaisesti säilötyt kalat tai niiden osat sekä niiden käsittelyssä syntyvät sivutuotteet
7. Vilja Vilja jauhatusasteesta riippumatta tai viljan tärkkelyspitoisesta endospermistä valmistetut tuotteet
8. Kasvikset Tuoreet tai asianmukaisesti säilötyt kasvikset ja palkokasvit
9. Kasviperäiset tuotteet Erityisesti viljan, kasvisten, palkokasvien ja öljykasvien siementen käsittelyssä syntyvät tuotteet
10. Kasviperäiset valkuaistiivisteet Kasviperäiset tuotteet, joissa valkuainen on prosessoimalla rikastettu vähintään 50 % raakavalkuaista kuiva-aineesta sisältäväksi tiivisteeksi ja joiden valkuaisen rakennetta on voitu muuttaa
11. Kivennäiset Eläinten rehuksi sopivat epäorgaaniset aineet
12. Sokerit Erilaiset sokerit
13. Hedelmät Tuoreet tai asianmukaisesti säilötyt hedelmät
14. Pähkinät Pähkinöiden sydämet
15. Siemenet Siemenet sellaisenaan tai karkeaksi murskattuna
16. Merilevä Tuore tai asianmukaisesti käsitelty merilevä
17. Nilviäiset ja äyriäiset Tuoreet tai asianmukaisesti säilötyt nilviäiset, äyriäiset, kuorelliset merieläimet sekä niiden käsittelyssä syntyvät sivutuotteet
18. Hyönteiset Hyönteiset ja niiden kehitysasteet
19. Leipomotuotteet Leivät, kakut, keksit ja makaronivalmisteet

Liite 6

24 §:SSÄ TARKOITETUN ALKUTUOTANNON TOIMIJAN KIRJAAMISVAATIMUKSET

a) Elintarviketuotantoon tarkoitettujen eläinten rehuista 1) eläinlaji ja -ryhmäkohtaisesti:

– rehun nimi tai luonne 2) ja rehun määrä

– rehun myyjän/toimittajan nimi ja osoite, rehun toimituspäivä sekä rehuvaraston tunniste, johon kyseinen rehu on toimitettu 3)

– rehun käytön lopettamisaika mikäli käyttöön liittyy varoaika

b) Tilalta myydystä / luovutetusta rehusta:

– rehun nimi tai luonne ja rehun määrä

– rehun ostajan / vastaanottajan nimi ja osoite sekä rehun toimituspäivä

c) Rehuista otettujen näytteiden tulokset

d) Kasvinsuojeluaineiden ja biosidien käytöstä:

– käytetty kasvinsuojeluaine tai biosidi ja sen määrä

– käyttöaika

Rehujen kirjaamisvaatimukseksi riittää myös osto- ja / tai myyntikuittien tai muiden vastaavien tositteiden, kuten lohkokohtaisten kirjaamisvaatimusten, säilyttäminen, jos niistä käy selville yllä vaaditut asiat.

Rehujen tutkimustulosten kirjaamisvaatimukseksi riittää niistä saatujen tutkimustodistusten säilyttäminen.

Jos viljelijä on sitoutunut ympäristötukeen, ympäristötuen ehtojen mukaisesti tehdyt muistiinpanot kasvinsuojeluaineiden käytöstä ovat riittävät myös rehuvaatimusten osalta.

1) koskee myös tilalla itse tuotettua rehua

2) esimerkiksi rypsirouhe

3) Rehuvarastojen yksilöintiin tarvittavista merkinnöistä ja niiden käyttämisestä kotieläintiloilla on valmisteltu elinkeinon toimesta ohje. Ohje löytyy Eläinten Terveys ETT ry:n internet-sivuilta osoitteesta www.ett.fi.  Ohjeen noudattaminen on vapaaehtoista.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.