604/2020

Helsingissä 6 päivänä elokuuta 2020

Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n nojalla:

1 §
Soveltamisala

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää avustusta innovatiivisiin kiertotalouden investointeihin, investointeihin liittyviin selvityksiin ja kiertotaloutta tukeviin verkostoihin.

Avustus myönnetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukee annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1407/2013 tarkoitettuna vähämerkityksisenä tukena.

Kalatalouden alalla toimivien yritysten tuesta säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 717/2014.

Maatalouden alalla toimivien yritysten tuesta säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1408/2013.

Tässä asetuksessa tarkoitettujen avustusten hakemisesta, myöntämisestä, maksamisesta, seurannasta ja takaisinperinnästä säädetään lisäksi valtionavustuslaissa (688/2001).

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) kiertotaloudella toimintamallia, jossa tuotteet, materiaali, tieto ja arvo kiertävät kestävästi, joka tuo muutoksia tuotteen suunnitteluun ja valmistukseen sekä luo uusia liiketoiminta- ja yhteistyömalleja;

2) investoinnilla rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamista, laajentamista, korjaamista tai hankkimista, taikka muuta aineellisen tai aineettoman käyttöomaisuuden hankkimista;

3) verkostohankkeella kiertotalouteen liittyvien toimijoiden yhteistyötä parantavien verkostojen rakentamista ja kehittämistä.

3 §
Valtionapuviranomainen

Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää ja maksaa avustuksia sekä käsittelee niitä koskevia asioita.

4 §
Avustuksen käyttötarkoitus

Avustusta saa käyttää kiertotalouden ekosysteemin kehittämistä tukeviin:

1) kiertotaloutta edistäviin teknologisiin tai muihin uusia toimintatapoja tai palveluita tukeviin investointeihin;

2) kiertotaloutta edistävien investointien käynnistämiseksi tarvittaviin selvityksiin ja verkostoihin;

3) työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteuttamiseen.

5 §
Avustuksen saajat

Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle taloudellista toimintaa harjoittavalle yhtiölle. Avustusta 4 §:n 3 kohdan mukaiseen hankkeeseen voidaan myöntää sellaiselle julkis- tai yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle, jonka pääasiallinen tarkoitus on muu kuin taloudellinen toiminta tai jonka toiminnan ensisijainen päämäärä ei ole voiton tavoittelu.

Jos hankkeen toteuttamiseen osallistuu useampi kuin yksi avustuksen saaja, avustus voidaan myöntää ja maksaa yhdelle avustuksen saajalle, joka on sitoutunut vastaamaan avustuksen käytöstä hankkeeseen ja hankkeen hallinnoinnista sekä toimintojen yhteensovittamisesta. Hankkeen osapuolten on tehtävä valtionavustuslain 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu sopimus avustuksen käytöstä.

6 §
Avustuksen enimmäismäärä

Investointihankkeessa avustuksen enimmäismäärä on 25 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ja muissa hankkeissa 50 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

7 §
Avustuksen hakeminen

Avustushakemus tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriöön ennen hankkeen aloittamista.

Investointihankkeen aloittamiseksi katsotaan käyttöomaisuuden hankkiminen, tuella rahoitettavan rakentamis-, muutos- tai parannustyön aloittaminen ja sitovan investointipäätöksen tekeminen.

8 §
Hakemuksen sisältö

Avustuksen hakijan on esitettävä asian arvioimiseksi ja ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Hakemuksessa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

1) hakijan nimi, yhteystiedot ja kotipaikka sekä yritys- ja yhteisötunnus, sekä selvitys nimenkirjoitusoikeudesta;

2) hankkeen 4 §:ssä tarkoitettu avustusperuste sekä hankkeen tarkoitus, tavoite sekä hankesuunnitelma ja hankkeen aikataulu;

3) hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma sekä tiedot mahdollisista leasing-sopimuksista;

4) arvio hankkeen kiertotaloudellisista vaikutuksista sekä merkityksellisistä innovaatio- ja ympäristövaikutuksista;

5) arvio työllisyysvaikutuksista;

6) selvitys avustuksen kannustavasta vaikutuksesta kiertotalouden edistämiseksi;

7) selvitys muiden viranomaisten kuluvana ja kahtena edellisenä verovuotena avustuksen hakijalle myöntämistä vähämerkityksistä tuista;

8) selvitys hankkeeseen haetuista ja myönnetyistä muista julkisista kansallisista tai Euroopan unionin avustuksista;

9) muut kuin 1–8 kohdassa työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämät tiedot.

Jos inventointihanke sisältää uutta teknologiaa, hakemuksessa on selvitettävä teknologian uutuusarvo ja riskit, hankkeen hyödyntämismahdollisuudet ja uuden teknologian aiheuttamat lisäkustannukset. Jos hanke koskee uutta liiketoimintamallia tai palvelua, hakemuksessa on selvitettävä mallin perusteet ja riskit sekä lisäkustannukset.

9 §
Kertakorvaus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi hakemuksen perusteella päättää, että avustus hankkeeseen maksetaan kertakorvauksena, jos hankkeessa tehtävä työ tai tulos on selkeästi arvioitavissa. Hankkeelle kertakorvauksena myönnettävän avustuksen määrä voi olla enintään 50 000 euroa. Korvaus maksetaan, kun hyväksytyn suunnitelman mukaiset toimenpiteet on kokonaisuudessaan suoritettu.

Kertakorvausta haettaessa on toimitettava avustuksen määrittelyä varten yksityiskohtainen kustannusarvio perusteluineen sekä arvio ulkopuolisilta tehtävistä hankinnoista.

Kertakorvausta koskevassa avustuspäätöksessä on yksilöitävä hankkeessa tehtävä työ tai toimenpide niin, että hankkeen toteuttamisesta voidaan varmistua.

10 §
Hyväksyttävät kustannukset kehittämishankkeessa

Kehittämishankkeessa avustusta voidaan myöntää kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin:

1) palkkakustannuksiin ja niihin liittyviin lakisääteisiin kustannuksiin;

2) matkakustannuksiin;

3) ostopalveluista aiheutuviin kustannuksiin;

4) muihin kuin 1–3 kohdassa hankkeen toteuttamisesta välittömästi aiheutuviin eriteltyihin kustannuksiin;

5) välillisiin kustannuksiin.

Tukea ei kuitenkaan myönnetä 1 kohdan mukaisiin palkkakustannuksiin siltä osin kuin ne ylittävät hakijaorganisaation vastaavasta työstä yleisesti maksaman palkan, eikä muihin palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin, jos ne eivät ole lakisääteisiä tai perustu työnantajaa velvoittavaan virka- tai työehtosopimukseen.

11 §
Hyväksyttävä kustannukset investointihankkeessa

Investointihankkeessa avustusta voidaan myöntää kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin:

1) koneiden ja laitteiden sekä aineettoman oikeuden hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin;

2) rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisessa, korjaamisessa tai laajentamisessa tarvittavien aineiden ja tarvikkeiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin sekä niihin kiinteästi liittyvien laitteiden hankkimisesta, suunnittelusta ja työpalkoista aiheutuviin kustannuksiin;

3) tietoverkkojen ja muiden vastaavien verkkojen suunnittelusta, rakentamisesta, ja laitehankinnoista sekä verkkojen rakentamiseksi ja käyttämiseksi välttämättömien käyttöoikeuksien hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin;

4) investoinnin käyttöönotosta ja käyttöönoton edellyttämästä käyttöhenkilökunnan koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Tukea ei kuitenkaan myönnetä investointihankkeesta aiheutuviin palkkakustannuksiin siltä osin kuin ne ylittävät hakijaorganisaation vastaavasta työstä yleisesti maksaman palkan, eikä muihin palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin, jos ne eivät ole lakisääteisiä tai perustu työnantajaa velvoittavaan virka- tai työehtosopimukseen.

12 §
Avustuksen maksaminen

Muuna kuin kertakorvauksena myönnetty avustus maksetaan jälkikäteen hakemuksen perusteella toteutuneiden, maksettujen kustannusten perusteella yhdessä tai jos avustuspäätöksessä niin erityisistä syistä päätetään, enintään kahdessa erässä. Kertakorvauksena myönnetyssä avustuksessa avustus voidaan maksaa, kun hyväksytyn suunnitelman mukaiset toimenpiteet on kokonaisuudessaan suoritettu.

Maksatushakemukseen on liitettävä maksatusta koskevat tarpeelliset tiedot. Investointihankkeen tulee olla ennen viimeisen erän maksamista kokonaan toteutettu.

Viimeisen maksatuserän edellytyksenä on hyväksyttävä loppuraportti hankkeen tuloksista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista sekä varojen käytöstä. Viimeistä maksatuserää on haettava neljän kuukauden kuluessa hankkeen toteuttamisajan päättymisestä.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi kuitenkin päättää, että avustus voidaan maksaa käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa 3 momentissa säädetyn määräajan jälkeen, jos tuen saaja voi esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen.

13 §
Avustuksen ehdot

Sen lisäksi mitä valtion talousarviossa, valtionavustuslaissa, ja tässä asetuksessa säädetään, avustuksen saaja on velvollinen noudattamaan avustuksen myöntö- ja maksatuspäätöksissä mainittuja avustuksen käyttämistä ja maksamista koskevia ehtoja ja rajoituksia.

14 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2020. Tällä asetuksella kumotaan kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä tuesta annettu valtioneuvoston asetus (1152/2017).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnettyyn tukeen sovelletaan tuen myöntämisajankohtana voimassa olleita säännöksiä.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 6 päivänä elokuuta 2020

Työministeri
Tuula Haatainen

Hallitusneuvos
Tuula Manelius

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.