Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

55/2020

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen ( 56/2015 ) 2 ja 4–7 § sekä 8 §:n 1 ja 4 momentti seuraavasti:

2 §Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen tavoitteet

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen tavoitteena on perehdyttää lääkäri tai hammaslääkäri erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja tiedonhankintaan ja antaa hänelle valmiudet alansa erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin tehtäviin. Koulutuksen tavoitteena on antaa koulutettavalle valmiudet jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen, erikoisalansa ja oman työyhteisönsä kehittämiseen sekä toimimiseen erikoislääkärinä tai erikoishammaslääkärinä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Koulutuksen tulee antaa erikoislääkärille ja erikoishammaslääkärille valmiudet hallita vaativia erikoisalansa diagnostisia menetelmiä sekä suunnitella ja toteuttaa erikoisalansa vaativa sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito yksilö- ja väestötasolla. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi, että lääkäri ja hammaslääkäri saavat valmiudet terveydenhuollon johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössään.

4 §Erikoislääkärikoulutuksen järjestäminen

Erikoislääkärikoulutus järjestetään seuraavissa koulutusohjelmissa, joiden vähimmäispituus täysipäiväisenä ohjattuna opiskeluna on viisi vuotta:

1) 

akuuttilääketiede;

2) 

anestesiologia ja tehohoito;

3) 

endokrinologia;

4) 

foniatria;

5) 

fysiatria;

6) 

gastroenterologia;

7) 

gastroenterologinen kirurgia;

8) 

geriatria;

9) 

ihotaudit ja allergologia;

10) 

infektiosairaudet;

11) 

kardiologia;

12) 

keuhkosairaudet ja allergologia;

13) 

kliininen farmakologia ja lääkehoito;

14) 

kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede;

15) 

kliininen hematologia;

16) 

kliininen kemia;

17) 

kliininen mikrobiologia;

18) 

kliininen neurofysiologia;

19) 

korva-, nenä- ja kurkkutaudit;

20) 

käsikirurgia;

21) 

lastenkirurgia;

22) 

lastenneurologia;

23) 

lastenpsykiatria;

24) 

lastentaudit;

25) 

liikuntalääketiede;

26) 

naistentaudit ja synnytykset;

27) 

nefrologia;

28) 

neurokirurgia;

29) 

neurologia;

30) 

nuorisopsykiatria;

31) 

oikeuslääketiede;

32) 

oikeuspsykiatria;

33) 

ortopedia ja traumatologia;

34) 

patologia;

35) 

perinnöllisyyslääketiede;

36) 

plastiikkakirurgia;

37) 

psykiatria;

38) 

radiologia;

39) 

reumatologia;

40) 

silmätaudit;

41) 

sisätaudit;

42) 

suu- ja leukakirurgia;

43) 

sydän- ja rintaelinkirurgia;

44) 

syöpätaudit;

45) 

terveydenhuolto;

46) 

työterveyshuolto;

47) 

urologia;

48) 

verisuonikirurgia;

49) 

yleiskirurgia;

50) 

yleislääketiede.

Erikoislääkärikoulutuksen yhteisistä osuuksista voidaan muodostaa yhteinen koulutusrunko, jos se on perusteltua yhteisen aineksen laajuuden ja erikoislääkärin tehtävissä tarvittavien valmiuksien vuoksi.

5 §Erikoishammaslääkärikoulutuksen järjestäminen

Erikoishammaslääkärikoulutus järjestetään seuraavissa koulutusohjelmissa, joiden vähimmäispituus täysipäiväisenä ohjattuna opiskeluna on kolme vuotta:

1) 

hammaslääketieteellinen diagnostiikka;

2) 

hampaiston oikomishoito;

3) 

kliininen hammashoito;

4) 

terveydenhuolto.

Suu- ja leukakirurgian koulutusohjelman pituus on vähintään viisi vuotta.

6 §Erikoislääkärikoulutuksen suorittaminen

Erikoislääkärikoulutuksen suorittamiseksi lääkärin tulee:

1) 

suorittaa hyväksytysti 4 §:n 1 momentissa tarkoitetussa koulutusohjelmassa vaadittu käytännön koulutus kouluttajan ohjaamana yliopiston hyväksymässä erikoisalan koulutukseen tarkoitetussa virassa, toimessa tai tehtävässä sekä osallistua tänä aikana yliopiston hyväksymällä tavalla säännölliseen toimipaikkakoulutukseen;

2) 

suorittaa yliopiston hyväksymä teoriakoulutus;

3) 

osallistua oman oppimisensa ja koulutuksensa toimivuuden kehittämiseen ja arviointiin;

4) 

osoittaa yliopistojen yhdessä ja yhtenäisesti määrittelemällä tavalla, että hänellä on erikoislääkäriltä vaadittava osaaminen.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta koulutuksesta vähintään yhdeksän kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa. Muualla kuin yliopistosairaalassa tapahtuvan koulutuksen pituuden tulee olla yhdeksän kuukauden terveyskeskuspalvelun lisäksi vähintään yksi vuosi. Yliopistollisessa sairaalassa tapahtuvan koulutuksen pituuden tulee olla vähintään yksi vuosi lukuun ottamatta liikuntalääketieteen, terveydenhuollon, työterveyshuollon ja yleislääketieteen koulutusohjelmia. Koulutusjärjestelyistä tulee huolehtia alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen huomioon erikoistumiskoulutuksen tavoitteet sekä palvelujärjestelmän osaamistarpeet ja koulutusmahdollisuudet.

Mitä 2 momentissa säädetään, ei terveyskeskuksessa suoritettavaa koulutusaikaa lukuun ottamatta koske seuraavia koulutusohjelmia:

1) 

foniatria;

2) 

kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede;

3) 

kliininen kemia;

4) 

kliininen mikrobiologia;

5) 

kliininen neurofysiologia;

6) 

neurokirurgia;

7) 

oikeuslääketiede;

8) 

perinnöllisyyslääketiede;

9) 

suu- ja leukakirurgia.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja käytännön koulutuksen suorittamista koskevia alueellisia erikoisalakohtaisia ehtoja määriteltäessä yliopiston tulee pyytää asiasta lausunto 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulta alueelliselta neuvottelukunnalta. Alueellinen neuvottelukunta voi myös omasta aloitteestaan antaa yliopistolle lausunnon erikoisalakohtaisista koulutuksen suorittamisen ehdoista. Alueellisen neuvottelukunnan lausunto ohjaa yliopiston toimintaa erikoislääkärikoulutuksen järjestämisessä.

Yliopisto antaa todistuksen suoritetusta erikoislääkärikoulutuksesta.

7 §Erikoishammaslääkärikoulutuksen suorittaminen

Erikoishammaslääkärikoulutuksen suorittamiseksi hammaslääkärin tulee:

1) 

työskennellä päätoimisesti hammaslääkärin kliinisissä tehtävissä vähintään kaksi vuotta ennen erikoishammaslääkärikoulutuksen aloittamista;

2) 

suorittaa hyväksytysti 5 §:ssä tarkoitetussa koulutusohjelmassa vaadittu käytännön koulutus kouluttajan ohjaamana yliopiston hyväksymässä erikoisalan koulutukseen tarkoitetussa virassa, toimessa tai tehtävässä sekä osallistua tänä aikana yliopiston hyväksymällä tavalla säännölliseen toimipaikkakoulutukseen;

3) 

suorittaa yliopiston hyväksymä teoriakoulutus;

4) 

osallistua oman oppimisensa ja koulutuksensa toimivuuden kehittämiseen ja arviointiin;

5) 

osoittaa yliopistojen yhdessä ja yhtenäisesti määrittelemällä tavalla, että hänellä on erikoishammaslääkäriltä vaadittava osaaminen.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta koulutusajasta vähintään yhdeksän kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa. Käytännön koulutusta tulee lisäksi suorittaa soveltuvin osin yliopistosairaalassa tai muussa yliopiston määrittelemässä erikoissairaanhoidon yksikössä. Koulutusjärjestelyistä tulee huolehtia alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen huomioon erikoistumiskoulutuksen tavoitteet sekä palvelujärjestelmän osaamistarpeet ja koulutusmahdollisuudet.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja käytännön koulutuksen suorittamista koskevia alueellisia erikoisalakohtaisia ehtoja määriteltäessä yliopiston tulee pyytää asiasta lausunto 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulta alueelliselta neuvottelukunnalta. Alueellinen neuvottelukunta voi myös omasta aloitteestaan antaa yliopistolle lausunnon erikoisalakohtaisista koulutuksen suorittamisen ehdoista. Alueellisen neuvottelukunnan lausunto ohjaa yliopiston toimintaa erikoishammaslääkärikoulutuksen järjestämisessä.

Yliopisto antaa todistuksen suoritetusta erikoishammaslääkärikoulutuksesta.

8 §Yleislääketieteen erityiskoulutus

Yliopisto voi ottaa yleislääketieteen erityiskoulutukseen henkilön, joka on suorittanut Suomessa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon tai vastaavan koulutuksen ulkomailla ja jolle Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia Suomessa tai oikeuden harjoittaa kyseistä ammattia Suomessa määräaikaisesti terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 6 a §:n mukaisesti.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksesta voidaan enintään kuuden kuukauden palvelu suorittaa koulutusyksikön hyväksymässä muussa yleislääkärin tehtäviin suuntautuvassa terveydenhuollon laitoksessa tai yksikössä kuin 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa toimintayksikössä. Koulutukseksi voidaan lisäksi hyväksyä lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen sisältyvästä käytännön opetuksesta enintään yksi vuosi, jos käytännön opetus on saatu koulutusyksikön hyväksymässä sairaalassa tai terveyskeskuksessa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2020.

Erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkärikoulutuksessa tai yleislääketieteen erityiskoulutuksessa tämän asetuksen voimaan tullessa olevaan, johon sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, voidaan hänen niin halutessaan soveltaa kyseisiä säännöksiä vuoden 2029 loppuun.

Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2020

Perhe- ja peruspalveluministeriKrista KiuruNeuvotteleva virkamiesEila Mustonen

Sivun alkuun