Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

498/2018

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2018–2021

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n nojalla:

1 §Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään valtion talousarvion mukaisen sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistämiseen tarkoitetun tuen myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.

2 §Valtionapuviranomainen

Energiavirasto päättää infrastruktuurituen myöntämisestä ja hoitaa muut siihen liittyvät tehtävät.

3 §Infrastruktuurituen soveltuvuus Euroopan unionin sisämarkkinoille

Infrastruktuuritukea myönnettäessä noudatetaan tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 säädettyjä tuen myöntämisen edellytyksiä ja paikallisille infrastruktuureille myönnettävän investointituen erityisiä edellytyksiä.

Jos myönnettävä infrastruktuurituki ei kuulu 1 momentissa mainitun asetuksen soveltamisalaan, mutta täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1407/2013 säädetyt edellytykset, noudatetaan tuen myöntämisessä mainittua asetusta 1 momentissa mainitun asetuksen sijasta.

4 §Tuettavat hankkeet

Infrastruktuuritukea voidaan myöntää:

1) 

sellaisen maakaasumarkkinalain (587/2017) soveltamisalaan kuuluvien kaasun siirto- ja jakeluverkkojen ulkopuolella sijaitsevan kiinteän kaasutankkausaseman investointihankkeeseen, joka on ensi sijassa tarkoitettu biomassasta tuotetun kaasumaisen liikenteessä käytettävän polttoaineen syöttämiseen ajoneuvoihin joko paineistetussa tai nestemäisessä muodossa;

2) 

sellaisen paikallisen joukkoliikenteen latausjärjestelmän investointihankkeeseen, jossa on vähintään yksi sähkökäyttöisen, ajoneuvolaissa (1090/2002) tarkoitetun linja-auton lataamiseen soveltuva latauspiste;

3)

sellaisen ajoneuvojen suuritehoisen latausjärjestelmän investointihankkeeseen, jossa sähkökäyttöisen henkilöauton lataamiseen soveltuvan latauspisteen tasavirtalatausteho on yli 22 kilowattia;

4)

sellaisen ajoneuvojen peruslatausjärjestelmän investointihankkeeseen, jossa on vähintään kolmessa latauspisteessä mahdollista ladata samanaikaisesti sähkökäyttöisiä henkilöautoja siten, että jokaisen ajoneuvon latausteho on vähintään 3,7 kilowattia.

5 §Tuen myöntämisen edellytykset

Infrastruktuurituen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että:

1) 

hanketta tai hankkeeseen sisältyvää uutta teknologiaa ei toteutettaisi ilman tukea;

2) 

hankkeen mukainen kaasutankkausasema tai latausjärjestelmä otetaan käyttöön 18 kuukauden kuluessa tuen myöntämistä koskevan päätöksen tekemisestä;

3) 

hankkeessa ei ole ennen tuen myöntämistä koskevan päätöksen tekemistä tehty sellaista sitovaa investointipäätöstä, päälaitetilausta tai päätöstä rakentamistyön aloittamisesta tai muuta sitoumusta, jonka jälkeen hankkeen peruuttaminen ei enää ilman merkittävää taloudellista menetystä ole mahdollista;

4) 

hankkeeseen ei ole myönnetty muuta julkista tukea.

Hankkeen käynnistäminen ei estä tuen myöntämistä, jos tuki kohdistuu hankkeeseen rajatuilta osin ja kyseessä olevaa tuella rahoitettavaa rajattua osuutta hankkeesta ei ole käynnistetty 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla tai kyse on sellaista kaasutankkausasemaa koskevasta sitoumuksesta, jonka sijainnista ei ole tehty sitovaa päätöstä. Hankkeeseen liittyvien raivaus- ja maanrakennustöiden aloittaminen ei myöskään estä tuen myöntämistä.

Infrastruktuurituen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että:

1) 

kaasutankkausasemaan tai latausjärjestelmään liittyvät toiminnanharjoittajien väliset sopimukset perustuvat avoimuuteen, tasapuolisuuteen ja syrjimättömyyteen;

2) 

kaasutankkausasema taikka ajoneuvojen suuritehoinen latausjärjestelmä tai peruslatausjärjestelmä on vapaasti kaikkien käyttäjien ja kuluttajien käytettävissä:

a) 

ilman syrjiviä ehtoja lukuun ottamatta tarpeellisia tunnistus-, käyttö- ja maksuehtoja; ja

b) 

kaikkina vuorokauden aikoina lukuun ottamatta välttämättömiä korjaus-, huolto- ja ylläpitokatkoja;

3) 

kaasutankkausaseman jatkuvan tankkauksen vähimmäiskapasiteetti on 100 kilogrammaa tunnissa, minkä lisäksi tankkausaseman varaston koon tulee mahdollistaa vähintään 200 kilogramman kaasutankkaus tunnissa;

4)

ajoneuvojen suuritehoisessa latausjärjestelmässä tai peruslatausjärjestelmässä:

a)

on sekä ajoneuvon ja latauslaitteen että latauslaitteen ja latauspalveluntuottajan välillä tietoliikenneyhteys siten, että lataustapahtuman ajantasainen mittaus ja ohjaus sekä lataustehon säätö ylöspäin ja alaspäin kesken lataustapahtuman ilman latauksen keskeytymistä ovat mahdollisia; ja

b)

latauspisteet ovat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU, jäljempänä EU:n direktiivin 2014/94/EU , liitteessä II säädettyjen teknisten eritelmien mukaisia.

6 §Tuen saaja

Infrastruktuuritukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille.

Infrastruktuuritukea ei kuitenkaan myönnetä:

1) 

organisaatioille, joiden toiminta rahoitetaan valtion talousarviosta;

2) 

valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) tarkoitettuun taloushallinto-organisaatioon kuuluville virastoille, laitoksille eikä muille toimielimille;

3) 

sellaisille perustamishankkeiden toteuttajille, jotka saavat perustamishankkeeseen valtionosuutta;

4) 

asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille eikä niiden yhteyteen toteutettaviin hankkeisiin;

5) 

maatiloille;

6) 

Euroopan unionin valtiontukea koskevissa säännöksissä tarkoitetuille vaikeuksissa oleville yrityksille;

7) 

yhteisöille, jotka ovat joutuneet ulosottotoimenpiteen kohteiksi, selvitystilaan, konkurssiin tai yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitettuun saneerausmenettelyyn taikka eivät ole noudattaneet eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 §:ssä tarkoitettua tuen takaisinperintäpäätöstä.

7 §Tarjouskilpailu

Energiavirasto päättää infrastruktuurituen myöntämisestä tarjouskilpailun perusteella. Energiaviraston tulee järjestää tarjouskilpailu tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla sekä tiedottaa tarjouskilpailun ajankohdasta, määräajoista ja muista seikoista, joilla on olennaista merkitystä tarjouskilpailussa ja tarjousten tekemisessä.

Tarjouskilpailussa hankkeet kilpailutetaan omissa ryhmissään seuraavasti:

1) 

kaasutankkausasemien investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 1);

2) 

paikallisen joukkoliikenteen latausjärjestelmien investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 2);

3) 

ajoneuvojen suuritehoisten latausjärjestelmien investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 3);

4) 

ajoneuvojen peruslatausjärjestelmien investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 4).

Energiaviraston on päätöksellään suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjous, jos:

1) 

Energiaviraston tiedossa on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1398/2016) 84 §:ssä tarkoitettu peruste, joka edellyttäisi tarjouksen sulkemista tarjouskilpailun ulkopuolelle mainitun lain mukaisesti järjestetyssä tarjouskilpailussa;

2) 

se on perustunut tuen hakijoiden tai tuen hakijan ja muun osapuolen välisiin sopimuksiin tai yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin tai tällaisten tahojen yhteenliittymien päätöksiin, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää tarjouskilpailua tai joista seuraa, että tarjouskilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy.

8 §Tuen kohdistaminen

Valtion talousarvion mukaan käytettävissä olevasta määrärahasta kohdistetaan puolet ryhmään 1 kuuluville hankkeille, neljäsosa ryhmään 2 kuuluville hankkeille, kuudesosa ryhmään 3 kuuluville hankkeille ja kahdestoistaosa ryhmään 4 kuuluville hankkeille.

Jos ryhmään 1, 3 tai 4 kuuluvia hankkeita koskevia tarjouksia ei ole tehty vähintään 20 prosenttia suuremmasta määrästä tukea kuin kyseiseen ryhmään on kohdistettu määrärahaa, pienennetään kyseiseen ryhmään kuuluville hankkeille kohdistettavaa osuutta määrärahasta siten, että mainittu edellytys täyttyy.

Jos ryhmään 2 kuuluvista hankkeista ei ole tehty tarjouksia vähintään niihin kohdistettua määrärahaa vastaavasti, siirretään käyttämättä jäävä osa ryhmään 4 kuuluville hankkeille.

9 §Tarjous

Tarjous on toimitettava Energiavirastoon viimeistään sen ilmoittamana päivänä. Tarjouksessa tuen hakijan on esitettävä asian arvioimiseksi ja ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Tarjouksen tulee muutoinkin olla tarjouskilpailun vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen. Energiavirasto vahvistaa tarjouslomakkeen.

Tarjouksesta ja sen liitteistä tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot:

1) 

hakijan virallinen nimi, osoitetiedot, sähköpostiosoite, yritys- ja yhteisötunnus sekä tieto siitä, onko kyseessä Euroopan unionin valtiontukea koskevien säännösten kannalta mikroyritys, pieni yritys, keskisuuri yritys tai suuryritys;

2) 

hankkeen kuvaus ja 4 §:ssä tarkoitettu tarkoitus;

3) 

hanketta koskevien 5 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyminen;

4) 

hankkeen kustannusarvio;

5) 

tarvittava tuki ja sen osuus hyväksyttävistä kustannuksista sekä, jos haettu tuki on vähintään 500 000 euroa, lisäksi perustelut tarvittavalle tukimäärälle ja kannattavuuslaskelma;

6) 

sitoumus vakuutuksen ottamisesta tai muusta vastaavasta varautumisesta vahingon varalta;

7) 

tarjousten vertailuun tarvittavat tiedot;

8) 

selvitys hankkeeseen haetuista ja myönnetyistä muista julkisista tuista mukaan lukien Euroopan unionin myöntämät tuet.

Tarjoukseen saa sisältyä useita kaasutankkausasemia taikka ajoneuvojen suuritehoisia latausjärjestelmiä tai peruslatausjärjestelmiä. Eri ryhmiin kuuluvia investointihankkeita ei kuitenkaan saa sisällyttää samaan tarjoukseen. Tarjouskilpailuun saa lisäksi osallistua ajoneuvojen peruslatausjärjestelmien investointihankkeita koskevalla yhdellä tai useammalla tarjouksella ainoastaan, jos tarjouksen tai tarjousten mukaan samalle kiinteistörekisterilaissa (392/1985) tarkoitetulle kiinteistölle on tarkoitus rakentaa enintään yhdeksän latauspistettä.

Jos investointihankkeessa hyödynnetään uutta teknologiaa, se on ensimmäisiä lajissaan Suomessa, sen toteuttaminen aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja tavanomaista suuremman riskin verrattuna tavanomaisella teknologialla toteutettuun hankkeeseen ja se edistää energiateknologian kaupallista käyttöönottoa ( uutta teknologiaa hyödyntävä hanke ), tulee tarjouksen liitteessä selvittää teknologian uutuusarvo ja riskit sekä siihen liittyvät laajemmat hyödyntämismahdollisuudet ja siitä aiheutuvat lisäkustannukset vastaavaan tavanomaista teknologiaa hyödyntävään hankkeeseen verrattuna.

10 §Tarjousten vertailu

Tarjouskilpailussa saatujen tarjousten vertailu muihin samassa ryhmässä saatuihin tarjouksiin perustuu tarjouksille laskettuun vertailulukuun.

Ryhmään 1 kuuluvaa hanketta koskevan tarjouksen vertailuluku saadaan jakamalla tarjouksen mukainen tukitarve euroina investointihankkeeseen sisältyvien kaasutankkausasemien määrällä sekä kertomalla saatu luku:

1) 

luvulla 0,8, jos jokaisella hankkeeseen sisältyvällä kaasutankkausasemalla on mahdollisuus raskaan ajoneuvon nopeaan tankkaukseen tai nesteytetyn kaasun tankkaukseen;

2) 

luvulla 0,9, jos jokainen hankkeeseen sisältyvä kaasutankkausasema sijaitsee enintään kilometrin päässä EU:n direktiivissä 2014/94/EU tarkoitettuun Euroopan laajuiseen TEN-T-verkkoon kuuluvasta, Suomen valtakunnan alueella olevasta maantiestä;

3) 

luvulla 0,7, jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke.

Ryhmään 2 kuuluvaa hanketta koskevan tarjouksen vertailuluku saadaan jakamalla tarjouksen mukainen tukitarve euroina samanaikaisesti käytettävissä olevien linja-autojen latauspisteiden määrällä sekä kertomalla saatu luku luvulla 0,7, jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke.

Ryhmään 3 kuuluvaa hanketta koskevan tarjouksen vertailuluku saadaan jakamalla tarjouksen mukainen tukitarve euroina investointihankkeeseen sisältyvien suuritehoisten latausjärjestelmien määrällä sekä kertomalla saatu luku:

1) 

luvulla 0,8, jos jokainen hankkeeseen sisältyvä suuritehoinen latausjärjestelmä sijaitsee enintään kilometrin päässä EU:n direktiivissä 2014/94/EU tarkoitettuun Euroopan laajuisen TEN-T-verkkoon kuuluvasta, Suomen valtakunnan alueella olevasta maantiestä;

2) 

luvulla 0,9, jos jokaisessa hankkeeseen sisältyvässä suuritehoisessa latausjärjestelmässä on enemmän kuin yksi samanaikaisesti käytettävissä oleva latauspiste;

3) 

luvulla 0,9, jos jokaisessa hankkeeseen sisältyvässä suuritehoisessa latausjärjestelmässä ajoneuvon mahdollinen latausteho on yli 50 ja enintään 150 kilowattia, ja luvulla 0,85, jos mahdollinen latausteho on yli 150 kilowattia;

4) 

luvulla 0,7, jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke.

Ryhmään 4 kuuluvaa hanketta koskevan tarjouksen vertailuluku saadaan jakamalla tarjouksen mukainen tukitarve euroina samanaikaisesti käytettävissä olevien latauspisteiden määrällä sekä kertomalla saatu luku luvulla 0,7, jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke.

11 §Tuen myöntämisestä päättäminen

Energiavirasto päättää infrastruktuurituen myöntämisestä siten, että tuki myönnetään kussakin ryhmässä pienimmän vertailuluvun saaneille tarjouksille valtion kyseisen vuoden talousarvioon otetun määrärahan puitteissa, ja ottaen huomioon, mitä 8 §:ssä säädetään tukimäärän kohdistamisesta, jos myös muut tässä asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät eikä tuen myöntämiselle ole laissa tai tässä asetuksessa säädettyä estettä.

Tukea ei kuitenkaan saa myöntää ryhmään 1, 3 tai 4 kuuluviin hankkeisiin, jos kaikki samaan ryhmään kuuluviin hankkeisiin tehdyt tarjoukset ovat kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitetuilta samaan konserniin kuuluvilta konserniyrityksiltä, eikä myöskään siltä osin kuin tällaisten konserniyritysten tuen yhteenlaskettu määrä ylittäisi 60 prosenttia 8 §:n mukaan käytettävissä olevasta kyseiseen ryhmään kuuluviin hankkeisiin myönnettävästä tuesta.

12 §Tuen enimmäismäärä ja hyväksyttävät kustannukset

Infrastruktuurituen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on enintään 35 prosenttia, jos kyseessä on ajoneuvojen suuritehoinen latausjärjestelmä, ja muutoin enintään 30 prosenttia. Jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke, tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on enintään kymmenen prosenttiyksikköä edellä säädettyä korkeampi.

Hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla investointihankkeeseen liittyvät välittömät kustannukset, jotka aiheutuvat koneiden ja laitteiden hankinnasta ja asennuksesta, rakennusteknisistä töistä ja raivaus- ja maanrakennustöistä. Latausjärjestelmien investointihankkeessa voidaan lisäksi hyväksyä sähköliittymästä, sähkökeskuksesta, kaapelista ja kaapeloinnista aiheutuvat välittömät kustannukset.

Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole tuen saajan yleiskustannukset, maa-alueiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset, rakennuksiin liittyvät kustannukset, valmistelu- ja suunnittelukustannukset, palkkakustannukset, koulutuksesta aiheutuvat kustannukset, edustusmenot, korot ja muut rahoituskustannukset, valtion maksuperustelakiin (150/1992) perustuvat maksut, kustannusvaraukset, tuen saajan matkakustannukset eikä tuen saajan maksama arvonlisävero.

Tuen saajaan etuyhteydessä olevalta taholta tehtyjen hankintojen kustannukset voidaan hyväksyä ainoastaan siltä osin kuin tuen saaja osoittaa kustannusten vastaavan omakustannehintaa. Liiketoimen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos toinen pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa taikka kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta liiketoimen molemmissa osapuolissa.

13 §Hakemus tuen maksatusta varten

Infrastruktuurituen saajan tulee toimittaa hakemus tuen maksamista varten liitteineen Energiavirastolle neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hankkeen mukaisen kaasutankkausaseman tai latausjärjestelmän tulee tukipäätöksen mukaan olla otettu käyttöön.

Maksatushakemuksen liitteenä tulee toimittaa:

1) 

luotettava kustannusselvitys hankkeen toteutuneista ja maksetuista kustannuksista;

2) 

ilmoitus tuen kohteena olevan omaisuuden vakuuttamisesta tai muusta vastaavasta varautumisesta vahingon varalta;

3) 

tilintarkastuslain (1141/2015) 1 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetun tilintarkastajan antama raportti havainnoistaan, jotka koskevat hankkeelle tilitettyjä kustannuksia koko projektin kestoajalta; sekä

4) 

loppuraportti hankkeen tuloksista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista, jos hankkeelle myönnettyä tukea on korotettu sen perusteella, että kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke.

Jos tuen saaja on kunta, kuntayhtymä tai seurakunta, 2 momentin 3 kohdassa mainitun raportin antaa sen tilintarkastaja. Jos ostolaskujen määrä hankkeessa on enintään kymmenen, Energiavirasto voi hyväksyä vaihtoehtona mainitulle raportille, että hakija liittää tilitykseen kopion ostolaskuista ja maksutositteet, joista ilmenee, että laskut on maksettu.

14 §Tuen maksaminen

Hankkeeseen myönnetty infrastruktuurituki voidaan maksaa, jos tuen saaja on noudattanut, mitä valtionavustuslaissa ja tässä asetuksessa säädetään sekä tukipäätöksessä määrätään.

Tuen maksatusta koskevassa päätöksessä vahvistetaan tuen lopullinen määrä. Jos toteutuneet hyväksyttävät kustannukset jäävät alle tukipäätöksessä mainitun määrän, lopullisen tuen suuruus on tukiprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista.

15 §Omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus

Infrastruktuurituen kohteena ollutta omaisuutta tulee käyttää tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen viiden vuoden ajan eikä omaisuutta saa mainittuna aikana luovuttaa toisen omistukseen tai hallintaan. Tuen saaja saa kuitenkin edellä tarkoitetun määräajan kuluessa korvata tuen kohteena olleen omaisuuden käytettävyydeltään ja teholtaan vähintään vastaavalla omaisuudella. Lisäksi omistusoikeuden saa siirtää määräajaksi rahoitusyhtiölle tai sitä vastaavalle, jos omaisuuden käyttö- ja hallintaoikeus säilyvät tuen saajalla.

Tukipäätöksessä määrätään 1 momentissa tarkoitetun määräajan alkamis- ja päättymisajankohta.

Erityisestä syystä Energiavirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentissa säädetyistä käyttö- ja luovutusrajoituksista.

16 §Tuen saajan selvitys- ja ilmoitusvelvollisuus

Infrastruktuurituen saajan on ilmoitettava Energiavirastolle käyttö- tai luovutusrajoituksen noudattamiseen tai omaisuuden käyttöön tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta sekä muista 15 §:n 1 momentissa tarkoitetuista muutoksista välittömästi tapahtuman jälkeen kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua tapahtumasta.

Infrastruktuurituen saajan on toimitettava hankkeen toteutuneista vaikutuksista selvitys Energiavirastolle kahden vuoden kuluessa maksatuspäätöksen tekemisestä.

Lisäksi tuen saaja on velvollinen toimittamaan Energiavirastolle sen pyynnöstä tietoja tuetun omaisuuden käytöstä ja toimivuudesta.

17 §Tuen saajan kirjanpitovelvollisuus

Infrastruktuurituen saajan tulee pitää hankkeesta projektikirjanpitoa osana kirjanpitolain mukaista kirjanpitoaan erillisellä kustannuspaikalla tai tilillä taikka muulla tavalla siten, että tuen käytön valvonta on vaikeudetta mahdollista.

Tuen saajan on säilytettävä kaikki tuettavan hankkeen toteuttamiseen liittyvät tositteet ja muu kirjanpitoaineisto kirjanpitolain mukaisesti.

18 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä heinäkuuta 2018 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2021.

Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2018

Asunto-, energia- ja ympäristöministeriKimmo TiilikainenHallitusneuvosAnja Liukko

Sivun alkuun