134/2018

Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2018

Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristökorvauksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 15 §:n muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan ympäristökorvauksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (327/2015) 15 §, sellaisena kuin se on asetuksessa 722/2015, seuraavasti:

15 §
Suojavyöhykkeet

Ympäristönhoitonurmia koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä suojavyöhykkeen kasvusto voidaan perustaa käyttämällä valmiita nurmi- ja heinäkasvien siemenseoksia, joissa on enintään 20 prosenttia apiloiden siemeniä. Aluetta ei saa perustamisen jälkeen muokata, lannoittaa tai käsitellä kasvinsuojeluaineella. Kasvuston perustamisen yhteydessä vähäinen lannoitus on mahdollista peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Tällöin voidaan käyttää enintään ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 4 ja 6 mukaisia luonnonhoitopeltonurmelle määrättyjä typpi- ja fosforimääriä. Suojavyöhyke voi olla myös jo aiemmin perustettu nurmi tai suojavyöhykkeen kasvusto voidaan perustaa suojaviljaan jo edellisenä kasvukautena.

Kasvusto on niitettävä vuosittain kasvukauden aikana. Keväällä tehtävä niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide. Niiton ajankohdassa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden elinolot. Niitetty kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä saman kasvukauden aikana ja sen saa käyttää hyödyksi. Niitetty kasvimassa on käsiteltävä ja varastoitava niin, että suojavyöhykkeen vesiensuojelutavoitteet eivät vaarannu. Kasvimassasta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä sitä saa kuljettaa metsään tai joutomaalle. Suojavyöhykettä voidaan laiduntaa, jos siitä ei aiheudu eroosiota ja se tehdään luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta eikä sille ole vesiensuojelullista estettä.

Hukkakauraa tai valvattia, pujoa, pelto-ohdaketta ja muita vastaavia tuulen mukana leviäviä vaikeita rikkakasveja voidaan torjua suojavyöhykkeeltä kemiallisesti kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten mukaisesti tai mekaanisesti. Jos suojavyöhykkeen kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu talven aikana, hukkakauran torjunnan takia, salaojan kaivamisen vuoksi tai muusta vastaavasta syystä, vaurioituneelle alalle on kylvettävä uusi nurmikasvillisuus saman kasvukauden aikana heti olosuhteiden salliessa. Suojavyöhykkeen perustamis- ja hoitotoimenpiteistä, kasvuston tuhoutumisesta, hukkakauran tai muiden rikkakasvien torjunnasta ja kasvuston uudelleen perustamisesta on tehtävä merkintä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.


Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä helmikuuta 2018.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013 (32013R1305); EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 807/2014 (32014R0807); EUVL L 227, 31.7.2014, s. 1

Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2018

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Leppä

Vanhempi hallitussihteeri
Suvi Ruuska

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.