Valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
muutetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen ( 1444/2014 ) 1 §:n 1 ja 3–5 momentti, 2 §:n 9 kohta, 3 §:n 1 ja 3 momentti, 4 §:n 1 ja 3 momentti, 5 §, 6 §:n 2 momentti ja 3 luku, sekä
lisätään 2 §:ään uusi 9 a kohta seuraavasti:
1 §Soveltamisala
Tässä asetuksessa säädetään Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin (rahoituskeskus) tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan myöntämän rahoituksen valtion talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.
Tätä asetusta sovelletaan myös rahoituskeskuksen ja Euroopan unionin sekä Euroopan atomienergiayhteisön välisiin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin.
Rahoituskeskus ja Business Finland Oy –niminen osakeyhtiö voivat myöntää yrityksille rahoitusta tutkimus-, kehittämis- tai innovaatiotoimintaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 nojalla. Vähämerkityksisen tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön sovelletaan, mitä tämän asetuksen 3 §:n 1 momentissa sekä 4 ja 5 §:ssä säädetään.
Rahoituskeskus voi myöntää yrityksille rahoitusta myös Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi. Näihin hankkeisiin sovelletaan, mitä 3–5 §:ssä säädetään.
2 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
nuorella innovatiivisella yrityksellä pientä listaamatonta yritystä, jonka merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut alle viisi vuotta tuen myöntämisajankohtaan mennessä, joka ei ole jatkanut toisen yrityksen toimintaa, joka ei ole muodostunut sulautumisen kautta, joka ei ole vielä jakanut voittoa ja jonka tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 10 prosenttia sen kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta; tukikelpoisten yritysten sulautumisen kautta muodostettujen yritysten katsotaan myös olevan tukikelpoisia enintään viiden vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin vanhin sulautumaan osallistuva yritys on kirjattu yhtiörekisteriin;
nuorella yrityksellä pientä listaamatonta yritystä, jonka merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut alle viisi vuotta tuen myöntämisajankohtaan mennessä, joka ei ole jatkanut toisen yrityksen toimintaa, joka ei ole muodostunut sulautumisen kautta ja joka ei ole vielä jakanut voittoa; tukikelpoisten yritysten sulautumisen kautta muodostettujen yritysten katsotaan myös olevan tukikelpoisia enintään viiden vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin vanhin sulautumaan osallistuva yritys on kirjattu yhtiörekisteriin;
3 §Rahoituksen myöntämisen yleiset edellytykset
Rahoitusta voidaan myöntää, maksaa ja käyttää Suomessa toimivien yritysten toteuttamiin hankkeisiin, joiden toteuttamiseksi on laadittu hankkeen luotettavan seurannan kannalta riittävän yksityiskohtainen projektisuunnitelma. Projektisuunnitelmaa ei kuitenkaan vaadita 1 §:n 4 momentissa tai 3 luvussa tarkoitetun rahoituksen myöntämiseksi.
Rahoitusta ei voida myöntää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdan mukaiselle vaikeuksissa olevalle yritykselle, jollei kysymys ole 3 luvussa tarkoitetusta rahoituksesta.
4 §Rahoituksen tavoiteltavat vaikutukset
Rahoituskeskus voi myöntää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukea yritysten hankkeisiin, jos hankkeiden voidaan katsoa hyödyttävän yhteiskuntaa, kansantaloutta tai ympäristöä työ- ja elinkeinoministeriön Rahoituskeskukselle asettamien elinkeino- ja innovaatiopoliittisten tavoitteiden mukaisesti.
Rahoituskeskuksen tulee myöntämispäätöksessään määritellä rahoitettavan hankkeen tavoiteltavat vaikutukset.
5 §Suostumus projektin muutoksiin ja eräisiin liiketoimintajärjestelyihin
Rahoituksen saajan on etukäteen saatava rahoituskeskuksen suostumus olennaiseen projektisuunnitelmasta poikkeamiseen.
Rahoituksen saajan on ilmoitettava rahoituskeskukselle etukäteen, mikäli se hankkeen aikana, viiden vuoden kuluessa rahoituksen viimeisen erän maksamisesta tai ennen kuin laina korkoineen on kokonaisuudessaan maksettu takaisin:
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneen liiketoiminnan tai osan siitä;
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneitä immateriaali- tai muita oikeuksia;
siirtää liiketoimintaansa ulkomaille;
toteuttaa muita merkittäviä liiketoimintamuutoksia tai yritysjärjestelyjä.
Rahoituksen saajan on saatava rahoituskeskuksen suostumus sellaisiin 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, jotka toteutetaan Euroopan sisämarkkinoiden alueen ulkopuolella tai jotka vaarantavat hankkeen tavoiteltavien vaikutusten toteutumisen taikka heikentävät lainan takaisinmaksun edellytyksiä. Suostumusta ei tarvita, jos käyttöoikeuksien lisensointi on olennainen osa hankkeessa alun perin tavoiteltavaa liiketoimintaa.
Rahoituskeskus voi antaa 1 ja 3 momentissa tarkoitetun suostumuksensa, jos hankkeen tavoiteltavat vaikutukset voidaan olennaisilta osiltaan saavuttaa ja lainan takaisinmaksun edellytykset varmistaa muutoksista huolimatta.
Rahoituskeskus voi periä maksetun avustuksen takaisin valtionavustuslain (688/2001) 21 ja 22 §:n mukaisesti tai määrätä lainan heti takaisin maksettavaksi valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 7 §:n mukaisesti, jos rahoituksen saaja menettelee 1–3 momentin vastaisesti.
Rahoituskeskus voi tässä pykälässä tarkoitettuja toimenpiteitä harkitessaan erityisestä syystä tapauskohtaisesti soveltaa viittä vuotta lyhyempää tai pidempää aikaa, jos hankkeen erityispiirteet sitä edellyttävät. Aika ei kuitenkaan voi olla kymmentä vuotta pidempi.
6 §Julkisen tuen enimmäismäärä
Jäljempänä 3 luvussa säädetty rahoitus voi kasautua minkä tahansa muun valtiontuen kanssa, jolla on yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia. Rahoitus voi kasautua muun valtiontuen kanssa, jolla ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia, 14 §:ssä määriteltyyn rahoituksen enimmäismäärään saakka.
3 lukuKäynnistystuki
14 §Käynnistystuki ja sen määrä
Käynnistystukea voidaan myöntää nuorille yrityksille ja nuorille innovatiivisille yrityksille:
lainana, jonka määrä on enintään 1 miljoona euroa;
avustuksena, mukaan luettuna osakeyhtiölain (624/2006) mukainen pääomalaina, jonka määrä on enintään 0,4 miljoonaa euroa.
Käynnistystuki voidaan myöntää myös avustuksen ja lainan yhdistelmänä. Tällöin avustuksena myönnettävän tuen osuus, laskettuna sen enimmäismäärän perusteella, otetaan huomioon määritettäessä lainan sallitun enimmäismäärän jäljellä olevaa osuutta. Myönnettäessä käynnistystukea nuorille innovatiivisille yrityksille 1 momentissa säädetyt lainan ja avustuksen määrät voidaan kaksinkertaistaa.
Käynnistystuki voi olla enintään 75 prosenttia toiminnan kustannuksista.
Käynnistystuki on tarkoitettu kaikkiin niihin yrityksen toimintoihin, jotka edistävät rahoituksen myöntöpäätöksessä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Rahoitusta ei kuitenkaan voida myöntää vientiin liittyvään toimintaan eli suoraan vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin.
15 §Käynnistystuen myöntämisen edellytykset
Rahoituskeskuksen on ennen käynnistystuen myöntämistä vaadittava riippumattoman tilintarkastajan vahvistus siitä, että rahoitusta hakeva yritys on 2 §:n 9 kohdassa tarkoitettu nuori innovatiivinen yritys tai 9 a kohdassa tarkoitettu nuori yritys. Nuorten innovatiivisten yritysten osalta on vaadittava vahvistus siitä, että yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 10 prosenttia sen kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta. Jos kyse on vastaperustetusta yrityksestä, jolla ei vielä ole taloudellista historiaa, vastaava 10 prosentin taso on saavutettava ensimmäisen tilikauden tilinpäätöksessä, jonka riippumaton tilintarkastaja on vahvistanut.
Käynnistystukea voidaan myöntää ja maksaa vain yritystoimintaan, joka toteutetaan, ennen kuin yrityksen merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut kahdeksan vuotta.
16 §Muutokset käynnistystuen lainaehtoihin
Käynnistystuen laina-aikaa voidaan pidentää enintään 10 vuoteen.
Jos nuoren yrityksen tai nuoren innovatiivisen yrityksen tavoittelema yritystoiminta epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä 14 §:ssä säädetyn lainan enimmäismäärän puitteissa. Nuoren yrityksen laina voidaan jättää perimättä vain ehdolla, että yritys lopettaa toimintansa lainan perimättä jättämisen jälkeen.
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2018.
Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 2018
ElinkeinoministeriMika LintiläNeuvotteleva virkamiesMikko Huuskonen