406/2017

Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2017

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lihakarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään porotalouden ja luontais-elinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) 12 §:n 4 momentin sekä maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) 13 §:n 4 momentin nojalla:

1 §
Soveltamisala

Sen lisäksi, mitä rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta ja paloturvallisuudesta sekä eläinsuojelusta on muutoin säädetty tai määrätty, tätä asetusta sovelletaan maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) mukaisessa lihakarjarakennusten uudisrakennushankkeessa, uudisrakentamiseen verrattavassa laajentamisessa ja laajassa peruskorjaushankkeessa.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) vasikalla enintään kuuden kuukauden ikäistä nautaa sukupuolesta riippumatta;

2) hieholla vähintään kahdeksan kuukauden ikäistä poikimatonta naaraspuolista nautaa;

3) nuorkarjalla 6–22 kuukauden ikäisiä nautoja;

4) emolehmällä poikinutta naaraspuolista nautaa, joka hoitaa ja imettää vasikkaa;

5) lihakarjalla kohtien 1–4 mukaisia naudanlihatuotantoa varten kasvatettavia nautaeläimiä;

6) lihakarjarakennuksella rakennustilaa, jossa pidetään nautaeläimiä lihatuotantoa varten;

7) eläintilalla lihakarjarakennuksessa olevaa huonetilaa, joka muodostuu nautaeläinten parsista sekä karsinoista, ruokinta- ja lantakäytävät mukaan lukien;

8) umpilattialla rei'ittämätöntä tasapintaista lattiaa;

9) rakolattialla ja ritilälattialla rei'itettyä lattiaa, joka läpäisee virtsaa ja lantaa;

10) viemäröidyllä lattialla harvaan rei'itettyä lattiaa, jossa on keskimäärin enintään 15 prosentin viemäröintireikäosuus;

11) lantakäytävällä pihaton makuuparsien ja ruokintapöydän yhdistävää eläinten kulkuväylää, josta lanta poistuu valumalla tai se poistetaan lantalaan koneellisesti;

12) vasikkapiilolla vasikan suojapaikkaa, johon vain vasikka pääsee.

3 §
Yleisiä vaatimuksia

Lihakarjarakennusten paloturvallisuuteen sovelletaan tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta (474/2014). Tuotanto ja eläinten hyvinvointi on voitava järjestää sähkökatkoksen sattuessa varasähköjärjestelmän avulla ja turvaamalla vedensaanti. Jos eläintilassa on sähköriippuvainen ilmanvaihto, on käytössä oltava hälytyslaitteisto, joka varoittaa eläinten hoitajaa sähkökatkosta.

Eläinten parsi- ja karsinajako sekä ryhmäkarsinoissa pidettävien eläinten määrä ja ikäluokka tulee merkitä karsinakohtaisesti pohjapiirrokseen. Emolehmäkasvattamon yhteydessä on oltava poikima- ja sairastilat, jotka on merkittävä pohjapiirrokseen mitoitettuina. Myös muissa lihakarjan eläintiloissa on oltava erilliset sairastilat, jotka on merkittävä pohjapiirrokseen. Emolehmäpihatto, jossa ei ole makuuparsia, on suunniteltava siten, että emolehmille on järjestetty kuivikepohjainen makuualue ja erillinen ruokinta- ja lannankeräysalue. Emolehmäpihatoissa oleville vasikoille tulee järjestää asianmukainen suojapaikka tai vasikkapiilo.

Rakennussuunnitelmassa on esitettävä eläinten kytkentämahdollisuus hoito- tai muita toimenpiteitä varten.

Peruskorjauksessa ja sellaisessa laajennuksessa, joissa eläintilan laajennus on alle 50 prosenttia olemassa olevan eläintilan pinta-alasta ja enintään 500 neliömetriä, voidaan käyttää olemassa olevia käytäväleveyksiä, ellei eläinsuojelu-, työsuojelu- tai muista säädöksistä muuta johdu.

Karsinoiden, makuuparsien, lantakäytävien ja eläinten muiden kulkuväylien sekä ruokinta-pöytätilan mitoitusvaatimukset ovat liitteen taulukoissa 1–5.

4 §
Lihakarjarakennuksen sijoitus ja kuljetusreitit

Rakennuspaikka tulee valita siten, että emolehmäkarjan laiduntaminen tai jaloittelutarhaus voidaan järjestää. Tiedossa olevat toiminnan tulevaan laajentamiseen liittyvien rakennusten tilavaraukset on esitettävä asemapiirroksessa. Maatilan sisäinen sekä maatilalle tuleva ja sieltä lähtevä liikenne on esitettävä asemapiirroksessa.

Lihakarjarakennuksen yhteydessä tulee olla eläintiloista erotettu eläinten nouto- ja lastauspaikka. Suunnitelmissa tulee esittää lastauksessa tarvittavat portit ja aidat.

Rakennettavat tuotantopiha-alueet, alueiden pinta-ala, rakennekerrokset ja pintavesien johtaminen on esitettävä piirustuksissa.

5 §
Ikkunat ja muut valoaukot

Luonnonvalon saamiseksi eläintilassa on oltava ikkunoita tai muita niitä vastaavia valo-aukkoja vähintään viisi prosenttia eläintilan lattiapinta-alasta.

6 §
Eläintilan lattia

Eläinten liikkuma- ja makuutilan lattiarakenne on oltava niin tiivis, että lietettä ei pääse ympäristöön.

Alle kahden kuukauden ikäisten nautaeläinten makuualueen lattia on oltava kiinteäpohjainen umpi- tai viemäröity lattia.

Eläimen koon ja iän mukaiset rakolattian palkki- ja rakoleveyden mitoitusvaatimukset ovat liitteen taulukossa 7. 

7 §
Sairas-, hoito- ja poikimakarsinat

Jokaista alkavaa 50 naudan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi karsinatila sairastunutta, hoidettavaa tai poikivaa nautaa varten. Karsinatila tulee sijaita vedottomassa paikassa, tilasta on oltava esteetön kulkuväylä ulko-ovelle.

Karsinatila voi olla yksittäiskarsina, tai ryhmäkarsina. Emolehmäpihaton suunnitelmassa tulee esittää mahdollisuus jakaa ryhmäkarsina erillisiksi sairas- ja poikimatilaksi ellei poikimatila ole erillisessä karsinassa. Karsinan jakaminen ei saa estää eläimen pääsyä ruokinta- ja juomapaikalle. Ruokinta- ja juomapaikat sekä eläinten kytkentämahdollisuus hoitotoimenpiteiden ajaksi on esitettävä pohjapiirustuksessa.

Karsinan makuualueella on oltava umpi- tai viemäröity lattia. Rakolattiakarsinassa rakolattia on pehmustettava tarkoitukseen sopivalla tavalla.

Karsinan mitoitusvaatimukset ovat liitteen taulukossa 3.

8 §
Juomapaikat

Kaikkien eläinten saatavilla on aina oltava puhdasta ja sulaa juomavettä. Juomapaikka voi olla juomakuppi tai -allas, 50 millimetriä altaan pituutta vastaa yhden eläimen juomapaikkaa.

Juomapaikkojen vähimmäiskappalemäärät ovat liitteen taulukossa 6.

9 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä elokuuta 2017.

Tällä asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksen (6/2002) mukainen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen liite 3.

Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2017

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Leppä

Suunnittelija
Kjell Brännäs 

Liite

Taulukko 1. Emolehmäpihaton makuuparsimitoitus, parren kallistus lantakäytävälle 2–5 %

Eläinten ikä, kk Makuuparren vähimmäisleveys 1), mm Makuuparren vähimmäispituus 2), yksi parsirivi, mm Makuuparret päät vastakkain 3), mm
> 22 1 200 2 600 2 450
18–22 1 100 2 400 2 000
12–18 1 000 2 000 1 600
6–12 900 1 800 1 400
2–6 800 1 600 1 250

1) parsileveys tarkoittaa parrenerottajien vaakasuoraa mittaa keskeltä keskelle mitattuna. Parrenerottajan paksuus voi kaventaa parsileveyttä enintään 65 mm.

2)makuuparren pituus tarkoittaa parren etuosan tilarajoittimen tai seinämän sisäpinnan ja parren ja lantakäytävän välisen rajaviivan etäisyyttä toisistaan;

3) makuuparsi on avoin pääpuolella siten, että lehmän pää voi ulottua vastakkaiseen parteen tai ruokintapöytään.

Taulukko 2. Alle 2 kuukautta vanhan vasikan yksilökarsinan mitoitus

Vähimmäispinta-ala, m2 Lyhimmän sivun vähimmäispituus, mm1)
Vasikat < 2 kk 1,6 1 100

1) Sisämittana: esitetty arvo miinus enintään 5 prosenttia

Taulukko 3. Lihakarjan ryhmäkarsina, vähimmäispinta-ala, karsinan sisämitoilla laskettuna, m2.

Rakolattia,m2/eläin Kuivikepohja, m2/eläin
Makuualue Kokonaispinta-ala, sis. lantakäytävä 4)
Emolehmä +vasikka 3,5 7,0
Emolehmä ilman vasikkaa 3,0 6,0
Sonni tai hieho > 22 kk 3,0 2,6 5,5
Nuorkarja, 18–22 kk 2,5 2,2 4,4
Nuorkarja, 12–18 kk 2,3 1,8 3,7
Nuorkarja, 6–12 kk 2,0 1,4 3,2
Vasikka, 4–6 kk 1,8 1,0 2,2
Vasikka, 2–4 kk 1,8 0,9 2,0
Vasikka, 0–2 kk - 0,8 1,5
Vasikkapiilo - 0,5 0,5
Sairas- hoito ja poikimakarsina, > 12 kk 1) 10,0 6,0 10,0
Sairaskarsina, nuorkarja 6–12 kk 2) 6,0 3,4 6,0
Sairaskarsina, nuorkarja < 6 kk 4,0 2,5 4,0

1) lyhimmän sivun pituuden on oltava vähintään 3,0 metriä

2) lyhimmän sivun pituuden on oltava vähintään 2,2 metriä

Lantakäytävä voi olla kattamaton.

Taulukko 4. Emolehmäpihaton vähimmäiskäytävämitoitus, ahtauttava kaluste esim. vesiallas tai karjaharja lisää poikittaisen käytävän leveysvaatimusta 1 200 mm ja pitkittäisen käytävän leveysvaatimusta 600 mm.

Eläinten ikä, kk > 22 kk 18–22 kk 12–18 kk 6–12 kk 2–6 kk
lantakäytävä, yhden tai kahden parsirivin välillä, mm 2 600 2 100 1 800 1 500 1 200
ruokintapöydän lantakäytävä, 1–2 makuuparsiriviä, mm 3 600 3 100 2 800 2 400 2 100
ruokintapöydän lantakäytävä, 3 makuuparsiriviä, +2 rivinen jos parsi avautuu ruokintapöytään, mm 3 800 3 200 3 000 2 600 2 300
poikittainen käytävä eläinosaston päädyssä tai päätyseinän vieressä, vähintään, mm 1) 1 800 1 500 1 200 1 200 1 200
poikittainen käytävä, mm 1) 2 400 2 100 1 800 1 800 1 200

1) enintään 25 vierekkäistä makuupartta/poikittainen käytävä

Taulukko 5. Lihakarjarakennusten ruokintapaikkojen eläinkohtaisen vähimmäisleveysvaatimukset, mm

Ruokintapaikan leveys, mm/eläin Ruokinta-aidan aukon vähimmäisleveys, mm
Rehun saanti aikavälinen, mm Rehun saanti jatkuva, mm( ≥20 h/ vrk)
Emolehmä, sonni > 600 kg 750 400 220
Muu lihakarja, > 2 kk 500 300 170

Taulukko 6. Juomapaikkojen vähimmäismäärät, 50 mm altaan pituutta vastaa yhden eläimen juomapaikkaa

Nautaeläinten määrä, kpl Juomapaikkoja vähintään, juomakuppi tai vastaava, kpl Juoma-altaan reunapituus vähintään 50 mm per eläin, mm
1–10 1 500
11–20 2 550–1 000
21–40 2 1 050–2 000
41–60 3 2 050–3 000
61–80 4 3 050–4 000
jne.

Taulukko 7. Rakolattian mitoitus, mm

Eläinten ikä, kk Palkin leveys Raon leveys
Täysikasvuiset >22kk 125 35–40
18–22 kk 110 35
12–18 kk 100 35
6–12 kk 90 30–35
< 6 kk 70 25–30

Palkki- ja rakoleveyden poikkeama saa olla enintään 5 millimetriä. Vierekkäisten rakolattiapalkkien yläpintakorkeudet saavat poiketa toisistaan enintään 5 millimetriä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.